Ero sivun ”S4 Luonto ja kestävä tulevaisuus/Mikä on ihmisen ja luonnon suhde?” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 19:
Arvoilla tarkoitetaan tärkeitä ja tavoittelemisen arvoisina pidettäviä asioita. '''Arvot voidaan jakaa kahteen ryhmään: itseisarvoihin, jotka ovat tärkeitä itsessään ja välinearvoihin, jotka ovat tärkeitä, koska niiden avulla voidaan saavuttaa jotain vielä tärkeämpää.'''
 
IhmiskeskeisissäJoissakin luontokäsityksissä luonnolla nähdään olevan vain välineellistä arvoa. Luonto nähdään näissä ajattelutavoissa välineenä ihmisen hyvinvoinnin ja kehityksen edistämiseksi. Luonnolla, eläimillä ja luonnonvaroilla on arvoa vain ihmisen resursseina. Luonnossa arvokasta on silloin vain se, mistä ihminen voi hyötyä jollain tavalla. Hyöty voi olla aineellista (esimerkiksi tehtaassa valmistettavien tuotteiden raaka-ainevarastoaine tai ruoka) tai aineetonta (esimerkiksi metsäalue virkistyskäytössä). Tällainen ajattelumalli, jossa luonto on olemassa ihmistä varten, oikeuttaa ihmisen käyttämään luontoa omaksi edukseen. Ihmisen etu menee luonnon edun edelle, ja erilaisilla eliöillä ajatellaan olevan oikeus olemassaoloon vain, jos niistä on ihmiselle hyötyä. Mitä enemmän eliölajista tai luonnon kokonaisuudesta on hyötyä ihmiselle, sitä arvokkaampi se on. Nykyään, kun ilmasto muuttuu ja maapallon hyvinvointi on uhattuna, on kuitenkin perusteltua kysyä, onko luonnon etu myös ihmisen etu.
 
Toisessa ääripäässä taas ovat ajatukset, joissa luonnolla on itseisarvoa. Luonto ei näissä ajattelumalleissa ole olemassa ihmistä varten, vaan itseään varten. Luonto on näin ajateltuna tärkeä ja arvokas itsessään, vaikka ihminen ei saisi siitä mitään hyötyä. Erilaisilla eliölajeilla on näin ajateltuna oikeus olemassaoloon sellaisenaan, ajattelipa ihminen niistä mitä hyvänsä. Luonnon ja eliöiden arvoa ei lasketa ihmisen hyödyn kautta.