Ero sivun ”S4 Luonto ja kestävä tulevaisuus/Mikä on ihmisen ja luonnon suhde?” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 13:
Tietysti ajattelumalli voi sijoittua myös näiden kahden ääripään väliin: ihminen on eläin, mutta erikoislaatuinen ja muiden eläinten yläpuolella.
=== Millainen arvo luonnolla on? ===
Arvoilla tarkoitetaan tärkeitä ja tavoittelemisen arvoisina pidettäviä asioita. '''Arvot voidaan jakaa kahteen ryhmään: itseisarvoihin, jotka ovat tärkeitä itsessään ja välinearvoihin, jotka ovat tärkeitä, koska niiden avulla voidaan saavuttaa jotain vielä tärkeämpää.'''
Joissakin luontokäsityksissä luonnolla nähdään olevan vain välineellistä arvoa. Luonto nähdään näissä '''ihmiskeskeisissä eli antroposentrisissä''' ajattelutavoissa välineenä ihmisen hyvinvoinnin ja kehityksen edistämiseksi. Luonnolla, eläimillä ja luonnonvaroilla on arvoa vain ihmisen resursseina. Luonnossa arvokasta on silloin vain se, mistä ihminen voi hyötyä jollain tavalla. Hyöty voi olla aineellista (esimerkiksi tehtaassa valmistettavien tuotteiden raaka-aine tai ruoka) tai aineetonta (esimerkiksi metsäalue virkistyskäytössä). Tällainen ajattelumalli, jossa luonto on olemassa ihmistä varten, oikeuttaa ihmisen käyttämään luontoa omaksi edukseen. Ihmisen etu menee luonnon edun edelle, ja erilaisilla eliöillä ajatellaan olevan oikeus olemassaoloon vain, jos niistä on ihmiselle hyötyä. Mitä enemmän eliölajista tai luonnon kokonaisuudesta on hyötyä ihmiselle, sitä arvokkaampi se on. Nykyään, kun ilmasto muuttuu ja maapallon hyvinvointi on uhattuna, on kuitenkin perusteltua kysyä, onko luonnon etu myös ihmisen etu.
Toisessa ääripäässä taas ovat ajatukset, joissa luonnolla on itseisarvoa. Luonto ei näissä '''luontokeskeisissä eli biosentrisissä''' ajattelumalleissa ole olemassa ihmistä varten, vaan itseään varten. Luonto on näin ajateltuna tärkeä ja arvokas itsessään, vaikka ihminen ei saisi siitä mitään hyötyä. Erilaisilla eliölajeilla on näin ajateltuna oikeus olemassaoloon sellaisenaan, ajattelipa ihminen niistä mitä hyvänsä. Luonnon ja eliöiden arvoa ei lasketa ihmisen hyödyn kautta.
{{Perusopetuksen pohdintalaatikko|*
*Mitä mieltä sinä olet luonnon arvosta? Onko luonnolla mielestäsi itseis- vai välinearvoa? Perustele.
* Sukupuutto tarkoittaa, että jonkin lajin viimeinenkin yksilö kuolee maan päältä. Pitäisikö lajeja suojella sukupuutolta? Millä perusteella?
* Millaista hyötyä luonnosta voi saada?}}
Rivi 39 ⟶ 37:
Mystismi on ihmiskeskeinen näkökulma, jossa tavoitellaan luonnon ja ihmisen ykseyttä kokemusten ja eläytymisen kautta. Tässä ajattelutavassa luonnolla on utilismista ja humanismista poiketen itseisarvoa. Luonnon tarkoitus ei ole palvella ihmistä. '''Mystismiin liittyy keskeisesti myös luonnon kokeminen''' '''pyhänä'''. Se tarkoittaa, että luonnossa ajatellaan olevan henkistä ja jumalallista. Koska luonnon ja ihmisen ajatellaan olevan yhtä, myös ihmisessä ajatellaan olevan samaa pyhyyttä ja jumalallisuutta. Kun utilismissa ja humanismissa tiede ja teknologia nähdään luonnon käyttämisen mahdollistajana, mystismissä tieteen ja teknologian ajatellaan estävän täydellisen luontoykseyden kokeminen. Vaikka mystismi on ihmiskeskeinen ajattelutapa, se on vahvasti luontoa säilyttävä. Luontoa ei saa siinä muokata tai hyödyntää. <ref name=":0" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fi/fi5/04_ymparistoetiikka/04_mystismi?C:D=hNhz.gXc2&m:selres=hNhz.gXc2|nimeke=Internetix - Lukion ja peruskoulun kursseja|julkaisu=opinnot.internetix.fi|viitattu=2018-05-14}}</ref>
=== Naturismi - Ihmisellä ei ole mitään
Naturismi on luontokeskeinen asenne, jossa luonto nähdään suuren kunnioituksen kohteena, jolla on itseisarvoa. Ero mystismiin on kuitenkin siinä, ettei luonnossa ajatella olevan mitään henkistä tai jumalallista. Ihminen ja luonto samaa ekologista järjestelmää. Ihminen on vain yksi osa luonnon suuressa ekosysteemissä. Jokaisella osalla on oma tehtävänsä, eikä ihmisellä siksi ole oikeutta muuttaa luonnon ekosysteemiä. Tässä ajattelutavassa ihmisen erityisasema kyseenalaistetaan ja ihmisellä ajatellaan olevan velvollisuuksia luontoa kohtaan. Teknologiaa ja tieteen kehitystä ei vastusteta, mutta se ei saa tapahtua luonnon kustannuskella. Luonnolle tehtävä vahinkoon korvattava.
| |||