Ero sivun ”S2 Demokraattinen yhteiskunta/Kansalaisjärjestöt ja niiden vaikuttamisen keinot” versioiden välillä

 

Kansalaisjärjestöt ovat hallituksesta riippumattomia voittoa tavoittelemattomia järjestöjä, joiden kautta ihmiset voivat helpommin tuoda esiin itselleen tärkeitä asioita. Kansalaisjärjestöjä löytyy kaikkialta maailmasta ja ne siellä suuriakin verkostoja. Osa suomalaisten kansalaisjärjestöjen ajamista asioista ovat osalle suomalaisista täysin unohdettuja, eivätkä ne välttämättä kosketa jokaista ollenkaan.

 

 

 

Suomen kansalaisjärjestöjen historia on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäinen vaihe Suomessa ja Euroopassa johtaa jo 1700-luvulle, jolloin perustettiin erilaisia salaseuroja ja vapaamuurariveljeskuntien looseja. Seuraava vaihe alkoi 1791-luvulla. Silloin alettiin perustaa erilaisia sivistysseuroja, jotka ajoivat käytännöllisen hyödyn asiaa. Vuonna 1979 syntyi niistä tunnetuin, edelleen toiminnassa oleva Finska Hushållningssällskapet eli Suomen Talousseura.

 

 

 

Esimerkkeinä erilaisista suurimmista kansalaisjärjestöistä Suomessa ovat mm. Suomen Punainen Risti, Lions Club, Kirkon Ulkomaanapu ja Pohjola Norden. Maailmalla suurimpia kansalaisjärjestöjä ovat esimerkiksi, Human rights watch, Amnesty international ja Greenpeace.

 

 

Kansalaisjärjestöt voivat vaikuttaa päättäjien tekemiin päätöksiin monilla eri tavoilla. Järjestö voi lähettää esimerkiksi lähetystön kertomaan päättäjille, mitkä ovat heidän näkökulmastaan tärkeitä asioita. Kyseistä toimintaa kutsutaan lobbaukseksi. Se on laillista ja tehokas tapa saada oma mielipide päättäjien tietoon. Se vaatii kuitenkin jonkin verran aikaa.