Ero sivun ”S1 Kasvaminen hyvään elämään/Mistä arvot ja normit tulevat?” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
 
Rivi 20:
=== <big>"Siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä, miten asioiden pitäisi olla."</big> ===
[[Tiedosto:David Hume 2.jpg|alt=1700-luvulla elänyt skotlantilainen filosofi David Hume totesi, että tosiasioista ei pidä johtaa arvoja. Siitä, miten asiat ovat, ei pidä päätellä, miten asioiden pitäisi olla.|pienoiskuva|1700-luvulla elänyt skotlantilainen filosofi David Hume totesi, että tosiasioista ei pidä johtaa arvoja. Siitä, miten asiat ovat, ei pidä päätellä, miten asioiden pitäisi olla.]]
<blockquote>''Oppilas jättää kouluruokailussa ruokaa lautaselle ja heittää sen sitten roskiin, koska kaikkihan niin tekevät.''</blockquote><blockquote>''Roskakatoksessa roskikset ovat täynnä. Ihmisillä on tapana tällöin jättää roskiaan roskisten ulkopuolelle. Minäkin teen niin, koska muutkin ovat tehneet niin.''</blockquote><big>Yhteistä molemmille yllä oleville esimerkeille on se, että niissä molemmissa tekojen perusteluna on se, että "toisetkin tekevät niin". Esimerkkitilanteissa kirjoittamattomaksi '''normiksi''' on muodostunut ruuan hukkaan heittäminen tai roskien jättäminen roskiksen viereen, kun roskis täyttyy.</big>
 
<big>1700-luvulla elänyt skotlantilainen filosofi David Hume (1711-1776) muotoili '''Humen giljotiinina''' tunnetun periaatteen. Sen mukaan ''siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä sitä, miten asioiden pitäisi olla''. Toisin sanoen, vaikka ihmiset toimisivat tietyllä tavalla, se ei tarkoita sitä, että tämä toimintamalli olisi tavoiteltava päämäärä, perustuisi johonkin arvoon tai varsinkaan olisi oikein.</big>
 
<big>Näin ollen, mikäli Humeen on uskomista, vaikka normit johdetaan arvoista, arvoja ei voi johtaa normeista</big>. Vaikka kaikki puhuisivat yhdestä oppilaasta juoruja tämän selän takana, ei se tee juoruilusta arvokasta. Ihmiskunta on myös historiassaan osoittanut, että joskus valtion laitkin (normit) saattavat olla sellaisia, joita ei ole syytä pitää arvossa. Esimerkiksi vielä 1990-luvulla Etelä-Afrikassa oli apartheid-lainsäädäntö, joka oli avoimen rasistinen ja tiettyä kansanosaa avoimesti syrjivä.
 
<big>Näin ollen, mikäli Humeen on uskomista, vaikka normit johdetaan arvoista, arvoja ei voi johtaa normeista</big>. Vaikka kaikki puhuisivat yhdestä oppilaasta juoruja tämän selän takana, ei se tee juoruilusta arvokasta. Ihmiskunta on myös historiassaan osoittanut, että joskus valtion laitkin (normit) saattavat olla sellaisia, joita ei ole syytä pitää arvossa. Esimerkiksi vielä 1990-luvulla Etelä-Afrikassa oli apartheid-lainsäädäntö, joka oli avoimen rasistinen ja tiettyä kansanosaa avoimesti syrjivä.
== Tehtäviä ja pohdittavaa ==
# Voisiko arvoja olla olemassa ilman ihmisiä?