Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Indus-kulttuuri” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 87:
===Häviäminen===
 
Historiantutkijat eivät tiedä, miksi Indus-kulttuuri hävisi. Muutamana vuosisatana ennen kulttuurin tuhoa esimerkiksi Harappa kasvoi isoksi ja sen ruutukaava muuttui epäsäännöllisemmäksi. Sitten tuli taantuma 1900 eaa.
Monet suuret kaupungit ja kirjoitus hylättiin noin 200 vuoden sisään. Tiilen poltto lakkasi.
Esimerkiksi Harappan viime vaiheissa rakennettiin taloja epäsäännöllisinepäsäännöllisiin muodostelmiin aiemmista taloista ryöstetyistä tiilistä. ViimisetViimsiet Indus-sinetit tehtiin noin 1800 eaa Keski-INtianIntian Daimabadissa. Persianlahden kauppa romahti noin vuonna 1750 eaa.
Dholaviran kaupunki hylättiin vähäksi aikaa noin 1900 eaa. Vaikka asutus palasi tämän jälkeen, keskitetty kaupunkisuunnittelu hävisi. Samaan aikaan Harappassa väkivalta kasvoi päätellen hautalöydöistä. Tämä saattaa kertoa kaupungin ajautuneen laittomuuteen. Dholavira hylättiin toisen kerran vuonna 1700 eaa. Asutus palasi vieläkin, mutta paljon pienempänä.
Indus-kulttuuri hajosi muutamaan osakulttuuriin. Tämä kertoo keskusvallan romahtamisesta. Asutuksen painopiste siirtyi etelään ja idän riisinviljelyalueille. Siellä oli mahdollista viljellä monsuunisateiden avulla, toisin kuin kuivassa Indus-laaksossa. Ehkä ihmisiä muutti sinne. Kaukokauppa romahti.
Epäillään jokien kuivuneen ja muuttaneen suuntaa, ja ilmaston kuivuneen. Joidenkin mukaan kesäsateet lisääntyivät, mutta talvisateet pienenivät. Tämä olisi aiheuttanut tulvia ja viljasatojen menetystä. Tämä taas nälänhätää ja/tai tauteja.
Myös maanjäristystä ja pyörremyrskyä on väitetty tuhon syyksi. Jotkut sanovat maaperän huonontuneen suolaantumisen takia, ja estäneen vehnän viljelyn. Ehkä ruttotauti hävitti väestöä. Kapina tai sisällissota voisi selittää nopean luhistumisen, mutta tästä ei ole jäänyt jälkiä.
Kirjoituksen ja painojen hylkääminen viittaa ylimystön kuolleen, paenneen tai muuten menettäneen valtansa. Mutta käsityöläisiä ja viljelijöitä säilyi enemmän.
Pohjoiseen ilmestyi uusi hautauskulttuuri "Kalmisto H", joka kielii vieraista arjalaisiksi sanotuista valloittajista. Mutta ei osata sanoa, oliko uusien valloittajien tulo Induskulttuurin tuhon syy vai seuraus. Siihen, että vieraat valloittajat tuhosivat Indus-kulttuurin, saattaa epäsuorasti viitataviittaa joidenkin Iranin kaupunkien tuho tulipaloissa noin 2000 eaa. Mutta indus-laakson myöhäisharappalaisessa kulttuurissa ei näy montaakaan arjalaista piirrettä.
Joka tapauksessa vuonna 1700 eaa monen vanhan Indus-kulttuurin keskuksen väestö alkoi vähetä merkittävästi. Aikaa myöten talojen teko poltetuista tiilistä harvinaistui. 1500 eaa tuli arjalaisten toinen aalto, ja Indus-kulttuurin perintö heikkeni edelleen. Arjalaisten levittäytyminen perustui luultavasti sotaisiin valloitusretkiin. Näissä arjalaisten puolella oli ratsut ja nopeat puolapyöräiset sotavaunut, joita ei Induslaaksossa ilmeiesti tunnettu. Alkoi Veda-kausi, jolloin indoiranilaiset heimot valtasivat Intian aluetta. Näiden keskittymä oli alussa Punjabissa ja Haryanassa. 800 eaa uusi indoiranilainen aalto hyökyi Intiaan.
Niinpä myöhempi Intia alkoi muotoutua.