Ero sivun ”S4 Ympäristön tutkiminen/Havupuita ja lehtipuita” versioiden välillä

→‎Tehtäviä ja pohdittavaa: Lisäsin kuvan koivusta.
(Ak: Uusi sivu: == Havupuilla on neulaset, lehtipuilla lehdet == Tiedosto:Sapin blanc FR 2012.jpg|alt=Esimerkiksi kuusi on havupuu. Siinä on neulaset. Kuusi on Suomen yleisin puulaji.|pienoisku...)
 
(→‎Tehtäviä ja pohdittavaa: Lisäsin kuvan koivusta.)
== Havupuilla on neulaset, lehtipuilla lehdet ==
[[Tiedosto:Sapin blanc FR 2012.jpg|alt=Esimerkiksi kuusi on havupuu. Siinä on neulaset. Kuusi on Suomen yleisin puulaji.|pienoiskuva|386x386px243x243px|Esimerkiksi kuusi on '''havupuu'''. Siinä on '''neulaset.''' Kuusi on Suomen toiseksi yleisin puulaji.]]
Suomalaisissa metsissä kasvaa n. 30 erilaista puulajia. Suomen pinta-alasta jopa 75% on metsien peitossa. <ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/puut|nimeke=Puut|viitattu=2018-09-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Se tarkoittaa, että jos jaat Suomen alueen neljään yhtä suureen osaan, kolme näistä osista on täynnä metsää. Puut voidaan jakaa kahteen ryhmään: '''havupuihin ja lehtipuihin.'''
 
Suomen metsien yleisin puulaji on mänty. Toiseksi yleisin on kuusi. <ref name=":0" /> Ne ovat '''havupuita''', eli niillä ei ole lehtiä vaan terävät piikit, joita kutsutaan '''neulasiksi'''. Havupuut ovat '''ainavihantia''' '''eli ikivihreitä.''' Se tarkoittaa, että ne säilyvät vihreinä läpi vuoden eivätkä pudota neulasiaan syksyn tullen. Myös kataja on Suomessa tavattava havupuu.
[[Tiedosto:Brzoza nadrzeczna Betula utilis var jacquemontii RB3.JPG|alt=Koivu on lehtipuu. Mitä muita lehtipuita tiedät?|vasen|pienoiskuva|211x211px|Koivu on lehtipuu. Mitä muita lehtipuita tiedät?]]
 
Suomen kolmanneksi yleisin puulaji on koivu. <ref name=":0" /> Koivulajeja on useampia. Koivu on '''lehtipuu''', eli se ei kasvata neulasia vaan lehdet. Syksyn tullen lehtipuiden lehdet muuttuvat keltaisiksi ja putoavat maahan. Tämä johtuu siitä, että puu kerää lehdissä olevan '''lehtivihreän''' talteen runkoonsa odottamaan seuraavaa kevättä. Seuraavana keväänä lehtipuut kasvattavat uudet lehdet. Koivun lisäksi muita Suomessa tavattavia lehtipuita ovat esimerkiksi pihlaja, haapa, tervaleppä ja harmaaleppä, vaahtera, tuomi ja tammi.
 
 
== Puun ikä voidaan laskea vuosirenkaista tai vuosikasvaimista ==
[[Tiedosto:PSM V03 D334 Annual ring growth.jpg|alt=Kaadetun puun rungosta voit löytää vuosirenkaat. Puu kasvattaa joka vuosi tumman ja vaalean vuosirenkaan. Minkä ikäisenä tämä puu on kaadettu?|pienoiskuva|261x261px192x192px|Kaadetun puun rungosta voit löytää vuosirenkaat. Puu kasvattaa joka vuosi tumman ja vaalean vuosirenkaan. Minkä ikäisenä tämä puu on kaadettu?]]
Joka kesä puu kasvaa '''latvastaan''' eli '''rungon''' yläosasta ja oksistaan pituutta. Runko myös kasvaa paksuutta. Kun puu kaadetaan, jää maahan '''kanto'''. Kun katsot kantoa tarkemmin, huomaat siinä tummia ja vaaleita renkaita. Ne ovat '''vuosirenkaita.''' Alkukesästä kasvu on nopeaa, ja silloin syntyvä puuaines on vaaleaa. Alkukesästä siis syntyvät vaaleat vuosirenkaat. Loppukesästä kasvu hidastuu, jolloin syntyvat tummat vuosirenkaat. Talvella puu ei kasva.
 
Joka kesä puun runkoon syntyy siis sekä vaalea että tumma vuosirengas. Laskemalla nämä renkaat, voimme saada selville, montako kesää puu on kasvanut. '''Lopputulokseen on kuitenkin lisättävä n. 5 vuotta, sillä ensimmäisen viiden vuoden aikana puu ei kasvata vuosirenkaita.'''
[[Tiedosto:Abies alba 02.jpg|alt=Kuvassa puun vuosikasvaimet kolmelta vuodelta. Uudet vuosikasvaimet syntyvät joka vuosi.|vasen|pienoiskuva|255x255px191x191px|Kuvassa puun vuosikasvaimet kolmelta vuodelta. Uudet vuosikasvaimet syntyvät joka vuosi.]]
Puuta ei kuitenkaan tarvitse kaataa sen iän määrittämiseksi. Ikä voidaan laskea myös '''vuosikasvaimista.''' Puu kasvattaa uudet vuosikasvaimet kerran vuodessa. Laskemalla vuosikasvainten määrä ja lisäämällä siihen viisi vuotta (ensimmäisen viiden vuoden aikana kasvaimia ei synny), saadaan selville kasvavan puun ikä.
 
2 555

muokkausta