Ero sivun ”S3 Yhteiselämän perusteita/Argumentointi tarkoittaa perusteltujen väitteiden esittämistä” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivusto-muokkaus
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 2:
Vaikka emme sitä ehkä aina huomaakaan, meihin yritetään vaikuttaa monin eri tavoin joka päivä. Mielipiteitämme yritetään muokata, jotta meidät saataisiin toimimaan tietyllä tavalla, kannattamaan tai vastustamaan jotain. Joskus vaikuttamisyritykset ovat helposti huomattavissa, mutta toisinaan vaikuttaminen on piilossa. Esimerkkinä piilovaikuttamisesta ovat mainokset, jotka yrittävät saada meidät uskomaan, että käyttämällä juuri tiettyä tuotetta, elämänlaatumme paranee. Mainoksissa pyritään luomaan mielikuvia tuotteen käyttämisen mielyttävistä seurauksista tai kerrotaan, kuinka tuotetta käyttäneet ovat huomanneet elämänsä muuttuvan.
 
Myös yhteisistä asioista päätettäessä ja vaikkapa sosiaalisen median keskusteluissa esitetään '''väitteitä''' siitä, miten asiat ovat, miten asioiden tulisi olla tai miten meidän tulisi toimia. '''Väite''' voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: <blockquote>"Tämä tuote auttaa laihtumaan."</blockquote><blockquote>"Kaikkien ihmisten on vähennettävä lihan syömistä."</blockquote><blockquote>"Digiteknologian lisääntynyt käyttö kouluissa heikentää suomalaisten koululaisten oppimista."</blockquote>Jotta mielipiteisiin tai ihmisten toimintaan voitaisiin vaikuttaa, ei pelkän väitteen esittäminen riitä. '''Väitteelle on pystyttävä esittämään myös perusteluja tai väitettä tukevaa todistusaineistoa.''' Kun väite saa perustelun, sitä sanotaan argumentiksi. Täydennetäänpä edellisiä esimerkkejä väitteistä esimerkkiperusteluilla. (Perustelut <u>alleviivattu</u>''.'')
* "Tämä tuote auttaa laihtumaan, ''<u>ja sen todistavat kymmenet tuotetta käyttäneet ja laihtuneet ihmiset.''</u>"
 
<blockquote>"''Lihan syöminen ei ole enää trendikästä, ja siksi'' kaikkien ihmisten on vähennettävä lihan syömistä."</blockquote><blockquote>"Digiteknologian lisääntynyt käyttö kouluissa heikentää suomalaisten koululaisten oppimista, ''minkä voimme päätellä siitä, että kansainvälisissä testeissä suomalaislasten oppimistulokset ovat laskeneet''."</blockquote>'''Perusteltujen väitteiden eli argumenttien esittämistä kutsutaan argumentoinniksi'''<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/argumentointi.html|nimeke=Ihmeellinen maailma: Argumentointi|julkaisu=www.skepsis.fi|viitattu=2018-10-25|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Argumentointi on siis sellaisten viestinnän keinojen käyttöä, joiden avulla pyritään vaikuttamaan kuulijoihin, heidän mielipiteisiinsä tai uskomuksiinsa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://kielikompassi.jyu.fi/puheviestinta/tietomajakka/maja_perusteita_argumentointi.shtml#2|nimeke=Kielikompassi - oma tila - puheviestintä|julkaisu=kielikompassi.jyu.fi|viitattu=2018-10-24}}</ref> Jos haluat onnistua toisten mielipiteisiin vaikuttamisessa, kannattaa opetella argumentoimaan hyvin. Samalla kannattaa harjoitella tunnistamaan, milloin ja millaisilla argumenteilla sinuun yritetään vaikuttaa.{{Perusopetuksen pohdintalaatikko|Kaikissa kolmessa yllä esitellyssä argumentissa on jotain, mikä tekee niistä huonoja argumentteja. Löydätkö virheet niistä?}}
* "Tämä tuote auttaa laihtumaan."
* "Kaikkien ihmisten on vähennettävä lihan syömistä."
* "Digiteknologian lisääntynyt käyttö kouluissa heikentää suomalaisten koululaisten oppimista."
 
Jotta mielipiteisiin tai ihmisten toimintaan voitaisiin vaikuttaa, ei pelkän väitteen esittäminen riitä. '''Väitteelle on pystyttävä esittämään myös perusteluja tai väitettä tukevaa todistusaineistoa.''' Kun väite saa perustelun, sitä sanotaan argumentiksi. Täydennetäänpä edellisiä esimerkkejä väitteistä esimerkkiperusteluilla. (Perustelut ''kursiivilla.'')
 
* "Tämä tuote auttaa laihtumaan, ''ja sen todistavat kymmenet tuotetta käyttäneet ja laihtuneet ihmiset.''"
* "''Lihan syöminen ei ole enää trendikästä, ja siksi'' kaikkien ihmisten on vähennettävä lihan syömistä."
* "Digiteknologian lisääntynyt käyttö kouluissa heikentää suomalaisten koululaisten oppimista, ''minkä voimme päätellä siitä, että kansainvälisissä testeissä suomalaislasten oppimistulokset ovat laskeneet''."
 
'''Perusteltujen väitteiden eli argumenttien esittämistä kutsutaan argumentoinniksi'''<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/argumentointi.html|nimeke=Ihmeellinen maailma: Argumentointi|julkaisu=www.skepsis.fi|viitattu=2018-10-25|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Argumentointi on siis sellaisten viestinnän keinojen käyttöä, joiden avulla pyritään vaikuttamaan kuulijoihin, heidän mielipiteisiinsä tai uskomuksiinsa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://kielikompassi.jyu.fi/puheviestinta/tietomajakka/maja_perusteita_argumentointi.shtml#2|nimeke=Kielikompassi - oma tila - puheviestintä|julkaisu=kielikompassi.jyu.fi|viitattu=2018-10-24}}</ref> Jos haluat onnistua toisten mielipiteisiin vaikuttamisessa, kannattaa opetella argumentoimaan hyvin. Samalla kannattaa harjoitella tunnistamaan, milloin ja millaisilla argumenteilla sinuun yritetään vaikuttaa.
 
== Argumentointi voi olla huonoa tai virheellistä ==
Kun opit tunnistamaan väitteitä ja niiden perusteluja, voit arvioida, onko väitteelle esitetty perustelu tai todistusaineisto hyvä. Joskus ulospäin pätevältä näyttävä argumentti ei kestäkään tarkempaa tarkastelua.
{{Perusopetuksen pohdintalaatikko|Kaikissa kolmessa yllä esitellyssä argumentissa on jotain, mikä tekee niistä huonoja argumentteja. Löydätkö virheet niistä?}}
 
Alla on listattu joitakin yleisiä argumentoinnin virheitä ja huonoja argumentteja.