Ero sivun ”S3 Yhteiselämän perusteita/Argumentointi tarkoittaa perusteltujen väitteiden esittämistä” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Vetoaminen todisteiden puutteeseen -perustelu: Täydensin sivua. |
|||
Rivi 24:
Kun opit tunnistamaan väitteitä ja niiden perusteluja, voit arvioida, onko väitteelle esitetty perustelu tai todistusaineisto hyvä ja todistaako se väitteen olevan totta. Joskus ulospäin pätevältä näyttävä argumentti ei kestäkään tarkempaa tarkastelua.
Alla on listattu joitakin yleisiä argumentoinnin virheitä ja huonoja argumentteja. Listaus ei ole kaikenkattava, mutta auttaa alkuun. Käyttämällä omaa järkeäsi, huomaat kyllä, kun joku perustelee väitteitään huonosti
=== Kalteva pinta -
''"Jos samaa sukupuolta oleville sallitaan naimisiin meneminen, haluavat ihmiset varmaan seuraavaksi mennä naimisiin omien lemmikkiensä kanssa."''
Rivi 33:
Yllä olevassa, todellisesta elämästä otetussa esimerkissä, samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeutta pyritään vastustamaan antamalla ymmärtää, että mikäli ihminen saisi mennä naimisiin samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa, siitä lähtisi käyntiin tapahtumaketju, jonka lopussa ihmiset haluaisivat mennä naimisiin eläinten kanssa. Näin ei kuitenkaan ole. Nimi "kalteva pinta" tulee siitä, että asioiden ajatellaan lähtevän hallitsemattomaan liukuun kuin kaltevalla pinnalla kohti jotain ei toivottua asiaa.
=== Ad hominem -
''Henkilö X: "Lemmikkiä ei pitäisi hankkia, jos ei ole aikaa hoitaa sellaista."''
''Henkilö Y: "Mitä sinä muka tiedät
Tässä perustelussa
Kannattaa kuitenkin huomata, että joissakin tapauksissa väitteen esittäjän ominaisuuksiin vetoaminen voi olla perusteltua.
=== Virheellinen syy -
''"Jäätelön syöminen pitäisi kieltää, sillä jäätelön syöminen lisää hukkumiskuolemia. Tilastot osoittavat, että kesällä jäätelön kulutus lisääntyy, ja samalla hukkumiskuolemien määrä alkaa lisääntyä. Jäätelö on siis syynä hukkumisiin."''
Vaikka kaksi asiaa tapahtuisivat samaan aikaan tai peräkkäin, se ei automaattisesti tarkoita, että jälkimmäinen asia on seurausta ensimmäisestä asiasta. Vaikka yllä olevan jäätelöesimerkin tilastoilla perustelu saa sen näyttämään hyvin pätevältä — jopa tieteelliseltä — siinä oletetaan virheellisesti, että jäätelö on hukkumisten syy. On olemassa täysin luonnollinen selitys sille, miksi hukkumisten määrä ja jäätelön kulutus kasvavat samaan aikaan vuodesta, mutta nämä kaksi eivät liity mitenkään toisiinsa.▼
''"Digiteknologian lisääntynyt käyttö kouluissa heikentää suomalaisten koululaisten oppimista, minkä voimme päätellä siitä, että kansainvälisissä testeissä suomalaislasten oppimistulokset ovat laskeneet."''
=== Vetoaminen todisteiden puutteeseen -perustelu ===▼
▲Vaikka kaksi asiaa tapahtuisivat samaan aikaan tai peräkkäin, se ei automaattisesti tarkoita, että jälkimmäinen asia on seurausta ensimmäisestä asiasta. Vaikka yllä olevan jäätelöesimerkin tilastoilla perustelu saa sen näyttämään
Samalla tavoin pelkästä koulujen digiteknologian käytön lisääntymisestä samaan aikaan oppimistulosten huononemisen kanssa ei voida tehdä sitä johtopäätöstä, että toinen on seurausta ensimmäisestä. Mahdollista toki on, että digiteknologia on syynä, mutta oppimistuloksiin on saattanut vaikuttaa myös moni muu asia, kuten vaikkapa harrastusten määrän lisääntyminen, oppilaiden koulumotivaation tippuminen tai vaikkapa suurentuneet luokkakoot. Tai sitten jokin muu.
''"Avaruusolioita on olemassa, sillä kukaan ei ole esittänyt päteviä todisteita, että niitä ei olisi olemassa."''
Rivi 54 ⟶ 58:
Sanotaan, että "todistustaakka on väitteen esittäjällä", mikä tarkoittaa, että avaruusolioiden olemassaoloa väittävän on näytettävä todisteet niiden olemassaolosta, eikä sen, joka ei usko väitteeseen.
=== Vetoaminen kuulijan tunteisiin
''"Olet sitä mieltä, että avaruusolioita ei ole olemassa vain siksi, että et osaa ajatella omilla aivoillasi vaan kuuntelet mitä toiset väittävät."
''"Kyllähän fiksut ja ajattelevat ihmiset ymmärtävät, että kännyköitä ei pidä sallia koulussa."
▲ ''"Kyllähän fiksut ja ajattelevat ihmiset ymmärtävät, että kännyköitä ei pidä sallia koulussa." (Vedotaan itsekunnioitukseen.)''
''"Mikäli kännyköiden käyttö sallitaan koulussa,
Näissä esimerkeissä väittäjä yrittää vedota kuulijan tunteisiin, kuten omanarvontuntoon ja pelkoihin. Eihän kukaan halua olla tyhmä ja nettikiusaamisen kohteeksi joutuminen kuulostaa kyllä pelottavalta! Mutta hetkinen. Onko sittenkään niin, että fiksun ihmisen merkki on kännyköiden vastustaminen vai voisiko fiksu ja ajatteleva ihminen myös puoltaa kännyköiden käyttöä? Entä seuraako kännyköiden sallimisesta automaattisesti kiusaamista? Pelkoon vetoaminen on läheistä sukua yllä esitellylle kalteva pinta -perustelulle.
▲ ''"Mikäli kännyköiden käyttö sallitaan koulussa, sinunkin lapsesi joutuu nettikiusaamisen kohteeksi." (Vedotaan kuulijan pelkoihin.)''
=== (Asiaankuulumattomaan) auktoriteettiin vetoaminen ===
Rivi 68 ⟶ 71:
''"Tähtitieteen professorikin on sitä mieltä, että alakoulussa pitäisi opiskella enemmän matematiikkaa ja vähemmän vieraita kieliä."''
''"Kasvatustieteen professorikin on sitä mieltä, että
'''Auktoriteetilla''' '''tarkoitetaan henkilöä, roolia, asemaa tai asiaa, jolla on tietojensa, asemansa tai persoonansa takia käskyvaltaa toisiin ja joka nauttii toisten kunnioitusta ja arvostusta.''' Auktoriteetti voi olla siis esimerkiksi tiedemies, opettaja, poliisi tai lapselle vanhemmat. Auktoriteettina voidaan pitää myös esimerkiksi kirjaa, nettisivua tai sanomalehteä.▼
▲ ''"Kasvatustieteen professorikin on sitä mieltä, että alakoulussa pitäisi opiskella enemmän matematiikkaa ja vähemmän kieliä."''
▲'''Auktoriteetilla''' tarkoitetaan henkilöä, roolia, asemaa tai asiaa, jolla on tietojensa, asemansa tai persoonansa takia käskyvaltaa toisiin ja joka nauttii toisten kunnioitusta ja arvostusta. Auktoriteetti voi olla siis esimerkiksi tiedemies, opettaja, poliisi tai lapselle vanhemmat. Auktoriteettina voidaan pitää myös esimerkiksi kirjaa, nettisivua tai sanomalehteä.
Edellä olevissa esimerkeissä yritetään väitteille saada vaikuttavuutta vetoamalla tiettyjen alojen professoreihin. Professoriksi pääseminen edellyttää oppineisuutta ja oman alan laajaa tietämystä. Siksi voisi ajatella, että professori on hyvä auktoriteetti, joka tietää asioista. Pelkkä professorin asema ei kuitenkaan tarkoita, että tietää mitään esitetyn väitteen aihepiiristä. Tähtitieteen professori voi olla erinomainen auktoriteetti, kun väitetään jotain tähtiin ja avaruuteen liittyvää, mutta millä perusteella hän tietäisi jotain siitä, mitä alakoulussa olisi hyvä opiskella? Kasvatustieteen professori taas saattaisi olla hyvä auktoriteetti lausumaan jotain alakoulun opetussuunnitelmasta, mutta ilmaston lämpenemistä koskevassa väitteessä häntä ei välttämättä kannata käyttää auktoriteettina.
Toki on mahdollista, että tähtitieteen tähtitieteen professori onkin tutustunut alakoulun opetukseen ja kasvatustieteen professori ilmastonmuutokseen, mutta tällöin professorin asema ei tuo uskottavuutta väitteelle, vaan kyseisen professorin esittämät perustelut väitteilleen.
'''Virheellinen tai huono argumentointi ei kuitenkaan automaattisesti tee itse väitteestä epäpätevää tai valetta.''' Väite voi olla totta, vaikka sitä
{{Perusopetuksen yhteenveto|*Argumentointi on sellaisten viestinnän keinojen käyttöä, joiden avulla pyritään vaikuttamaan kuulijoihin, heidän mielipiteisiinsä tai uskomuksiinsa.
* Argumentointi voi olla hyvää tai huonoa.}}
| |||