Ero sivun ”S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty/Maailma ennen ihmistä” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 14:
'''Elämän kehitys alkoi valtamerissä'''. Ensimmäisen eliöt eivät kuitenkaan olleet kaloja, vaan bakteereja. Satojen miljoonien vuosien kuluessa bakteerit kehittyivät monimutkaisemmiksi eliöiksi. Siksi hyppäämme nyt ajassa satoja miljoonia vuosia eteenpäin.
'''Noin 400 miljoonaa vuotta sitten merissä oli jo monimuotoista elämää, jopa selkärankaisia, kuten alkeellisia kaloja'''<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://kielo.luomus.fi/uusigeo/index.php/2018/04/23/elaman-synty-ja-kehitys/|nimeke=Elämän synty ja kehitys – Geologia.fi|julkaisu=kielo.luomus.fi|viitattu=2018-09-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Silloin ensimmäiset kasvit alkoivat siirtyä maalle ja noin 100 miljoonaa vuotta myöhemmin myös eläimet seurasivat. Kasvi- ja eläinlajit kehittyivät hitaasti monimutkaisemmiksi ja suuremmiksi. Noin 200 miljoonaa vuotta sitten hirmuliskot eli dinosaurukset tallustelivat maan päällä. Jokin tuhoisa mullistus kuitenkin
Täyttä varmuutta hirmuliskojen sukupuuton syystä ei ole saatu, mutta monet tutkijat uskovat maapalloon törmänneen jättiläismäisen meteorin. Törmäyksen seurauksena valtaisat määrät savua, pölyä ja vesihöyryä nousi ilmaan, eikä auringonvaloa päässyt tavalliseen tapaan maapallolle. Tästä taas seurasi ilmaston kylmeneminen, mistä seurasi kasvien kuoleminen. Kun kasvit kuolivat, ei kasvinsyöjille riittänyt ruokaa. Kun kasvinsyöjät kuolivat, myös lihansyöjäliskoilta loppui ruoka. Toinen teoria on, että ilmasto kylmeni mannerlaattojen liikkeiden ja valtamerien laajenemisen seurauksena. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Bender, Lionel., Bateman, Graham., Dixon, Douglas., Miettinen, Heikki-Pekka., Miettinen, Eevamaija.|Nimeke=Kodin uusi eläinkirja / Evoluutio ja esihistoriallinen elämä / Dougal Dixon ; [suomennos: Heikki-Pekka Miettinen, Eevamaija Miettinen].|Vuosi=1992|Sivu=71|Julkaisupaikka=Jyväskylä|Julkaisija=Gummerus|www=https://www.worldcat.org/oclc/58016607|Viitattu=2018-10-30|oclc=58016607|isbn=9512039869, 9789512039869}}</ref>
Sitä, millaista elämä maapallolla ennen ihmisiä oli, on voitu selvittää arkeologisissa kaivauksissa löydettyjen '''fossiilien''' avulla. Fossiili tarkoittaa kauan sitten eläneen eliön jäännöstä. Yleensä kuolleet eliöt muuttuvat mullaksi, mutta joskus näin ei olosuhteiden vuoksi tapahdukaan. Jäännökset saattavat esimerkiksi kivettyä tai muuten säilyä, minkä vuoksi ne saatetaan löytää kymmeniä tuhansia vuosia myöhemmin.
== Ihminen on ollut maapallolla vain hetken aikaa ==
Dinosaurusten häviäminen antoi tilaa nisäkkäiden yleistymiselle ja viimein pääsemme omaan lajiimme eli ihmiseen. Ihmislaji kehittyi hyvin pitkän ajan kuluessa nykyisten apinoiden kanssa yhteisistä esivanhemmista.[[Tiedosto:MEH Homo habilis Daynes.jpg|alt=Homo Habilis oli yksi varhaisia ihmislajeja ja nykyihmisen edeltäjiä noin 2,8 miljoonaa vuotta sitten. Habilis-laji osasi jo käyttää alkeellisia työkaluja. Kuvassa arkeologisten löytöjen pohjalta muovailtu nukke.|pienoiskuva|294x294px|Homo Habilis oli yksi varhaisia ihmislajeja
'''Ihminen on siis ollut olemassa nykyisenlaisena vain hyvin lyhyen ajan, kun katsotaan koko maailmankaikkeuden olemassaoloaikaa.'''
Rivi 26 ⟶ 28:
* Maapallo syntyi noin 4,6 miljardia vuotta sitten.
* Elämä syntyi merissä pitkän ajan kuluessa.
* Eliöt ovat kehittyneet alkeellisista monimutkaisemmiksi erittäin pitkän ajan kuluessa.
* Menneisyyden elämää voidaan tutkia fossiilien avulla.
* Nykyihminen on ollut olemassa vain noin 300 000 vuotta.}}
|