Ero sivun ”S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty/Maailma ennen ihmistä” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 16:
'''Noin 400 miljoonaa vuotta sitten merissä oli jo monimuotoista elämää, jopa selkärankaisia, kuten alkeellisia kaloja'''<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://kielo.luomus.fi/uusigeo/index.php/2018/04/23/elaman-synty-ja-kehitys/|nimeke=Elämän synty ja kehitys – Geologia.fi|julkaisu=kielo.luomus.fi|viitattu=2018-09-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Silloin '''ensimmäiset kasvit alkoivat siirtyä maalle''', ja noin 100 miljoonaa vuotta myöhemmin myös '''eläimet seurasivat'''. Kasvi- ja eläinlajit kehittyivät hitaasti monimutkaisemmiksi ja suuremmiksi. Noin 200 miljoonaa vuotta sitten hirmuliskot eli dinosaurukset tallustelivat maan päällä. Jokin tuhoisa mullistus kuitenkin kohtasi maailmaa noin 65 miljoonaa vuotta sitten minkä seurauksena hirmuliskot kuolivat '''sukupuuttoon'''. <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://kielo.luomus.fi/uusigeo/index.php/2018/04/23/elaman-synty-ja-kehitys/|nimeke=Elämän synty ja kehitys – Geologia.fi|julkaisu=kielo.luomus.fi|viitattu=2018-09-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Täyttä varmuutta hirmuliskojen sukupuuton syystä ei ole saatu, mutta monet tutkijat uskovat maapalloon törmänneen jättiläismäisen meteorin. Törmäyksen seurauksena valtaisat määrät savua, pölyä ja vesihöyryä nousi ilmaan, eikä auringonvaloa päässyt tavalliseen tapaan maapallolle. Tästä seurasi ilmaston kylmeneminen, joka mahdollisesti tappoi kasvit. Kun kasvit kuolivat, ei kasvinsyöjille riittänyt ruokaa, ja kun kasvinsyöjät kuolivat, myös lihansyöjäliskoilta loppui ruoka. Toinen teoria on, että ilmasto kylmeni mannerlaattojen liikkeiden ja valtamerien laajenemisen seurauksena. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Bender, Lionel., Bateman, Graham., Dixon, Douglas., Miettinen, Heikki-Pekka., Miettinen, Eevamaija.|Nimeke=Kodin uusi eläinkirja / Evoluutio ja esihistoriallinen elämä / Dougal Dixon ; [suomennos: Heikki-Pekka Miettinen, Eevamaija Miettinen].|Vuosi=1992|Sivu=71|Julkaisupaikka=Jyväskylä|Julkaisija=Gummerus|www=https://www.worldcat.org/oclc/58016607|Viitattu=2018-10-30|oclc=58016607|isbn=9512039869, 9789512039869}}</ref>[[Tiedosto:Trilobiitti.JPG|alt=Noin 450 miljoonaa vuotta vanha trilobiitin fossiili. Trilobiitit olivat rapuja muistuttavia eliöitä, jotka kuolivat sukupuuttoon jo yli 250 miljoonaa vuotta sitten. Tämä trilobiitti on kuollut paikkaan, jossa se on kivettynyt eikä ole muuttunut mullaksi. Siksi se on säilynyt meidän päiviimme.|vasen|pienoiskuva|Noin 450 miljoonaa vuotta vanha trilobiitin fossiili. Trilobiitit olivat rapuja muistuttavia eliöitä, jotka kuolivat sukupuuttoon jo yli 250 miljoonaa vuotta sitten. Tämä trilobiitti on kuollut paikkaan, jossa se on kivettynyt eikä ole muuttunut mullaksi. Siksi se on säilynyt meidän päiviimme.|324x324px]]Olemme pystyneet selvittämään millaista elämä maapallolla ennen ihmisiä oli arkeologisissa kaivauksissa löydettyjen '''fossiilien''' avulla. Fossiili tarkoittaa kauan sitten eläneen eliön jäännöstä. Yleensä kuolleet eliöt muuttuvat mullaksi, mutta joskus näin ei olosuhteiden vuoksi tapahdukaan. Jäännökset saattavat esimerkiksi kivettyä tai muuten säilyä, minkä vuoksi ne saatetaan löytää kymmeniä tuhansia vuosia myöhemmin.
 
{{Avattava|otsikko=Mikä on fossiili?}}Fossiili tarkoittaa maa- tai kallioperässä säilynyttä vähintään 10 000 vuotta vanhaa eliön jäännettä, joka on kivettynyt eikä siksi ole maatunut mullaksi.{{AvattavaLoppu}}