Ero sivun ”S2 Erilaisia elämäntapoja/Suomenruotsalaiset ovat ruotsia äidinkielenään puhuvia suomalaisia” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 2:
==Suomenruotsalaiset ovat suomalaisia, joiden äidinkieli on ruotsi==
[[Tiedosto:Suomen kunnat kielen mukaan.svg|alt=Kartta näyttää, mitkä Suomen kunnista ovat yksi- ja kaksikielisiä ja missä enemmistökielenä on ruotsi.|pienoiskuva|
Suomessa on kaksi virallista kieltä: suomi ja ruotsi. Näiden lisäksi saamelaisalueella virallisena kielenä on kolmas, saame. Suomessa on hieman '''yli 291 000 suomalaista,''' '''joiden äidinkieli on ruotsi'''. Se tarkoittaa noin 5% koko Suomen väestöstä. Heitä kutsutaan nimityksellä '''suomenruotsalaiset'''. Suurin osa heistä asuu Uudellamaalla, Turunmaalla ja Pohjanmaan rannikkoseuduilla, mutta suomenruotsalaisia asuu myös sisämaan kunnissa.
{{Perusopetuksen keskustelulaatikko|* Tunnetko ketään suomenruotsalaista?▼
▲* Mitä ruotsikielisiä sanoja sinä osaat? Missä sinä näet tai kuulet ruotsin kieltä?}}Suurin osa suomenruotsalaisista asuu kaksikielisessä kunnassa, jossa ruotsi voi olla joko enemmistö- tai vähemmistökieli. Ahvenanmaa on virallisesti ruotsinkielinen Suomeen kuuluva itsehallintoalue. Kunta on lain mukaan kaksikielinen, jos vähemmistökieltä, suomea tai ruotsia, puhuu vähintään 8% kunnan väestöstä tai 3 000 ihmistä. Kunta voi olla kaksikielinen mutta ihmisellä voi olla virallisesti vain yksi äidinkieli, vaikka tämä puhuisikin täydellisesti kahta kieltä. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Daher, Okan, Hannikainen, Lauri, Heikinheimi, Karoliina|Nimeke=Suomen kansalliset vähemmistöt kulttuurien ja kielten rikkautta|Vuosi=2012|Julkaisupaikka=[Erscheinungsort nicht ermittelbar]|Julkaisija=Vähemmistöoikeuksien ryhmän Suomen jaosto|www=https://www.worldcat.org/oclc/930798133|Viitattu=2019-01-27|oclc=930798133|isbn=9789518071047, 9518071047, 9789518071054, 9518071055}}</ref>
Huomaat olevasi virallisesti kaksikielisessä kunnassa esimerkiksi siitä, että katujen nimet on merkitty sekä suomeksi että ruotsiksi.
▲{{Perusopetuksen keskustelulaatikko|* Tunnetko ketään suomenruotsalaista?
* Mitä ruotsikielisiä sanoja sinä osaat? Missä sinä näet tai kuulet ruotsin kieltä?}}
== Kuinka Suomeen syntyi ruotsinkielinen väestö ==
1000 vuotta sitten ei ollut vielä valtiota nimeltä Suomi. Tällä alueella asui kuitenkin jo runsaasti ihmisiä, jotka puhuivat suomea. 1100-luvulla Ruotsissa vaikuttanut katolinen kirkko halusi laajentaa vaikutusvaltaansa viemällä kristinuskoa tuolloin suurelta osin '''pakanallisen''' Suomen alueelle. Myös Ruotsin kuningas halusi laajetaan valtakuntaansa, joten 1100-luvun lopulla katolinen kirkko ja Ruotsin kuningas aloittivat käännytys- ja sotaretket, joita myös '''ristiretkiksi''' kutsutaan. Näitä retkiä tehtiin parin sadan vuoden aikana, ja tuolloin nykyisen Suomen aluetta alettiin pikkuhiljaa liittää osaksi Ruotsia. Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa näistä 1100-luvun lopulla alkaneista sotaretkistä aina 1800-luvun alkuun, eli yli 600 vuotta.
{{Perusopetuksen keskustelulaatikko|Suomessa aloitetaan ruotsin opiskelu jo peruskoulussa, mikä aiheuttaa julkisuudessa säännöllisesti kiivasta keskustelua puolesta ja vastaan. Koska kielen opiskelu ei ole vapaaehtoista, sitä nimitetään toisinaan "pakkoruotsiksi". Keskustelkaa.▼
Liitetyille alueille muutti ruotsinkielistä väestöä ja muuttoliikettä vauhditti Ruotsin kuninkaan vuonna 1300-luvulla myöntämä neljän vuoden verovapaus valloitetuille alueille muuttaville siirtolaisille. '''Ruotsin kuningas ja tämän edustajat nimittivät valloitetuilla alueilla tärkeisiin tehtäviin ruotsinkielisiä siirtolaisia, mikä vahvisti ruotsin kielen asemaa'''<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://finland.fi/life-society/main-outlines-of-finnish-history/|nimeke=Main outlines of Finnish history|julkaisu=thisisFINLAND|ajankohta=2014-01-09|viitattu=2019-01-27|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>. Ruotsista tuli tärkeä hallinnon, koulutuksen ja korkeakulttuurin kieli Suomessa, millaisena se pysyikin aina 1800-luvulle saakka, jolloin voimakas kansallisuusaate alkoi nostaa suomen asemaa kulttuurin ja hallinnon kielenä. Tätä edeltäneestä noin 600 vuodesta Suomeen kuitenkin jäi väestö, jonka äidinkieli on ruotsi. Tutkijat ovat myös esittäneet, että Ahvenanmaalla on asunut ruotsinkielistä väestöä jo kauan ennen ristiretkiä<ref name=":1">Svenska Finlands Folkting. {{Verkkoviite|osoite=https://issuu.com/folktinget/docs/svefifi|nimeke=Suomenruotsalaiset|julkaisu=Issuu|viitattu=2019-01-27|ietf-kielikoodi=en}}</ref>.
== Suomenruotsalaiset nykyään ==
[[File:Tove Jansson ja Muumit.svg|thumb|Yksi epäilemättä kansainvälisesti tunnetuimpia suomenruotsalaisia on ollut Muumi-hahmot luonut kirjailija ja kuvataiteilija '''Tove Jansson''' (1914–2001). Montako Muumilaakson hahmoa sinä muistat? Millä nimellä sinä tunnet tämän Muumi-kirjan?|363x363px]]Suomenruotsalainen kulttuuri ei kieltä lukuunottamatta eroa suuresti suomalaisesta kulttuurista. Kieli on tärkeä osa identieteettiä. Suomessa käytettävä ruotsi, suomenruotsi, on yksi ruotsin viidestä alueellisesta muodosta. Sen kielioppi on samalainen kuin Ruotsissa puhuttavan ruotsin, mutta puhekielessä esiintyy eroja<ref name=":1" />.
Kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin säilymiselle tärkeää on saada opetusta ruotsiksi. Tässä suhteessa suomenruotsalaisen väestön tulevaisuus näyttää melko valoisalta. Suomessa voi saada päivähoitoa, esiopetusta ja perusopetusta ruotsinkielellä noin 300 koulussa sekä keskiasteella ja korkea-asteella. Suomessa julkaistaan myös 11 ruotsinkielista päivälehteä. Tiedotusvälineistä myös YLE:ssä toimii ruotsinkielinen yksikkö FST. Yhteiskunnallisista asioista eduskunnassa päätettäessä ruotsinkielisten etuja on valvomassa Ruotsalainen kansanpuolue eli RKP. Se on täysin ruotsinkielinen puolue, jonka lisäksi osa muista puolueista on kaksikielisiä.<ref name=":1" />
Haasteitakin on. Vaikka ruotsin kielen asema Suomen toisena virallisena kielenä on turvattu esimerkiksi perustuslaissa, mikä takaa suomenruotsalaisille oikeuden hoitaa asioita omalla kielellään esimerkiksi virastoissa, suomenruotsalaiset ovat kertoneet ongelmista saada palvelua omalla äidinkielellään. Mahdollisena syynä on pidetty virkamiesten puutteellista kielitaitoa tai motivaation puutetta<ref name=":1" />. Vaikka suomenruotsalainen väestö on suurelta osin suomenkielisen väestön kaltainen, sitkeä stereotypia suomenruotsalaisista "parempana väkenä" ja rikkaana yläluokkana myös synnyttää kielteisiä mielikuvia.<ref name=":0" />
Useimpiin muihin monikielisiin maihin Suomen kieli-ilmapiiri on kuitenkin hyvä. Kielirajan ylittäviä yhteyksiä on paljon ja vain suhteellisen harvat suomenruotsalaiset voivat tänä päivänä sanoa kokeneensa syrjintää tai kiusaamista äidinkielensä vuoksi.<ref name=":0" /><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Svenska Finlands Folkting.|Nimeke=Identitet och framtid : Folketingets undersökning om finlandssvenkarnas identitet, hösten 2005 = Suomenruotsalainen identiteetti.|Vuosi=2006|Julkaisupaikka=Helsingfors|Julkaisija=Folketinget|www=https://www.worldcat.org/oclc/917346930|Viitattu=2019-01-27|oclc=917346930|isbn=952970044X, 9789529700448}}</ref> Se, millainen suomenruotsalaisten asema tulevaisuuden Suomessa on, riippuu pitkälti suomenkielisen väestön suhtautumisesta suomenruotsalaisuuteen.
{{Info|Tiesitko, että Ruotsalaisuuden päivää (Svenska dagen) vietetään 6. marraskuuta. Juhlapäivä symboloi oikeutta käyttää omaa kieltään Suomessa ja sillä halutaan kunnioittaa yhteistä kaksikielistä Suomea.
▲Toinen ruotsinkielisessä kulttuurissa tärkeä juhlapäivä on 13. joulukuuta vietettävä Lucian päivä.}}<br />{{Perusopetuksen keskustelulaatikko|Suomessa aloitetaan ruotsin opiskelu jo peruskoulussa, mikä aiheuttaa julkisuudessa säännöllisesti kiivasta keskustelua puolesta ja vastaan. Koska kielen opiskelu ei ole vapaaehtoista, sitä nimitetään toisinaan "pakkoruotsiksi". Keskustelkaa.
* Millaisia mielikuvia ruotsin kielen opiskelusta teissä herättää termi "pakkoruotsi".
* Tulisiko ruotsin opiskelun olla mielestäsi vapaaehtoista vai pakollista?
== Haluatko tietää lisää? ==
Rivi 19 ⟶ 34:
* [[w:Luettelo_Suomen_ruotsin-_ja_kaksikielisistä_kunnista|Wikipedian luettelo Suomen ruotsinkielisistä ja kaksikielisistä kunnista]]
== Lähteet ==
| |||