Ero sivun ”S2 Erilaisia elämäntapoja/Maahanmuuttajat tuovat mukanaan lähtömaansa kulttuuria” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 16:
** H3: ei koulutusta, ei ammattia, ei kielitaitoa, hengenvaarassa kotimaassaan elämäntapansa vuoksi,
** H4: lukutaidoton, kouluttamaton, 5 lapsisen perheen yksinhuoltaja, ei osaa kieltä, ei ammattia, perhe elää köyhyydessä, mutta ei ole suoranaisessa hengenvaarassa
** H5: ei työpaikkaa, haluaa tulla maahan, koska on kuullut hyviä asioita maan koulutuksesta, ja toivoo saavansa itselleen opiskelupaikan}}
== Maahanmuuttajat ovat monipuolinen ryhmä ==
[[Tiedosto:Maahanmuuttajat Suomessa.svg|alt=Tilastotietoa maahanmuuttajien määristä sekä kielistä Suomessa.|pienoiskuva|Tilastotietoa maahanmuuttajien määristä sekä kielistä Suomessa.]]
Maahanmuuttajat tulevat eripuolilta maapalloa, minkä vuoksi jokainen tuo mukanaan oman lähtömaansa kulttuuria. Maahanmuuttajat eivät siksi ole yksi yhtenäinen ryhmä. Tavat ja maailmankatsomus voivat poiketa paljonkin suomalaisista, riippuen siitä, mistä tulija on kotoisin. Tulijat tuovat mukanaan omaa kulttuuriaan, mikä lisää '''monikulttuurisuutta''' kohdemaassa.
Rivi 24 ⟶ 25:
== Kuka on suomalainen? ==
<blockquote>''"Ympäristö sulkee tietyiltä ihmisryhmiltä, ja myös minulta, mahdollisuuden olla suomalainen. [...] Suomalainen en siis voi olla, mutta ihmisillä on valmiit ennakkoluulot siitä mitä voin olla. Minun on sovittava käsitykseen siitä millainen on afrikkalainen, pakolainen, maahanmuuttaja tai muslimi. [...] Surullista on myös se, että suomalaiseksi ei voi tulla, mutta siihen pitäisi kuitenkin jatkuvasti pyrkiä."'' Warda Ahmed vuonna 2013, teoksessa Älä oleta – Normit nurin! <ref>Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry, Seta ry, Suomen Lukiolaisten Liitto SLL ry, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf. 2013. Älä oleta – Normit nurin! Seta-julkaisuja 22. (viitattu 10.2.2019) Luettavissa [https://www.dropbox.com/s/bfgw8cddd30vtkp/NORMIT_NURIN.pdf?dl=0 netissä]. </ref></blockquote>Ihmisen '''kansallisuus''' tarkoittaa eri asiaa kuin '''kansalaisuus'''. Kansallisuudella tarkoitetaan etnistä taustaa, esimerkiksi saamelaisuutta tai vaikkapa kurdia, kun taas kansalaisuus on jonkin maan virallinen kuuluminen johonkin maahan. Suomen kansalaisuutta voi hakea täysi-ikäisenä, jos on asunut Suomessa viisi vuotta yhtäjaksoisesti tai yhteensä seitsemän vuotta 15 vuotta täytettyään. Suomessa asumisen aikavaatimus on lyhyempi Suomen kansalaisten puolisoille, Pohjoismaiden kansalaisille ja pakolaisille. Suomen kansalaisuuden voivat saada ilman hakemusta ilmoituksella muun muassa entiset Suomen kansalaiset sekä Suomen kansalaisten ulkomailla syntyneet lapset ja ottolapset. Vuonna 2017 Suomen kansalaisuuksia myönnettiin yhteensä 12 219, joista suurin osa myönnettiin Venäjän, Somalian, Irakin ja Viron kansalaisille. <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/suomen-kansalaisuuden-saaneet.html|nimeke=Suomen kansalaisuuden saaneet|tekijä=Tilastokeskus|julkaisu=www.stat.fi|viitattu=2019-02-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
'''Identiteetillä''' tarkoitetaan puolestaan sitä, keneksi ihminen itsensä tuntee. Jos ihminen on syntynyt esimerkiksi Suomessa, mutta hänen sukujuurensa ovat vaikkapa Intiassa, voi hänen identiteettinsä olla joko suomalainen, intialainen tai sekoitus molempia.
▲'''Identiteetillä''' tarkoitetaan puolestaan sitä, keneksi ihminen itsensä tuntee. Jos ihminen on syntynyt esimerkiksi Suomessa, mutta hänen sukujuurensa ovat vaikkapa Intiassa, voi hänen identiteettinsä olla joko suomalainen, intialainen tai sekoitus molempia.
Maahanmuuttoon liittyvät käsitteet ovat monimutkaisia. Ihmistä, joka muuttaa Suomeen ulkomailta, on perusteltua sanoa maahanmuuttajaksi, mutta entäpä hänen lapsensa, jotka syntyvät Suomessa? Missä vaiheessa ihmisestä tulee suomalainen? Jos henkilö itse on syntynyt Suomessa, mutta henkilön molemmat vanhemmat ulkomailla, häntä saatetaan joskus kutsua ulkomaalaistaustaiseksi. Onko suomen kielen osaaminen tai sen äidinkielenä puhuminen vaatimus suomalaisuudelle? Entä täytyykö ihmisellä olla Suomen kansalaisuus, jotta hän voi sanoa itseään suomalaiseksi?
| |||