Ero sivun ”S2 Erilaisia elämäntapoja/Maahanmuuttajat tuovat mukanaan lähtömaansa kulttuuria” versioiden välillä

 
 
Warda Ahmedin kokemus on esimerkki siitä, kuinka sitkeässä suomalaisessa yhteiskunnassa on kapea ja normatiivinen käsitys suomalaisuudesta. NormatiivisellaIhmisillä käsitykselläon tarkoitetaanpitkään ajatustaollut sitäsitkeä käsitys ja normi siitä, miltämillainen ihminen on suomalainen. Miltä suomalaisenhänen kuuluu näyttää ja miltä kuulostaa, ja miten hänen tulee ajatella maailmasta. KunEräs nykyäänsyy tähän voi olla se, että vaikka maahanmuuttoa on ollut olemassa aina, vasta viimeiset vuosikymmenet ovat tuoneet Suomeen runsaasti eri kulttuureista tulevia eri näköisiä ihmisiä. Nykyään kaikki eivät sovi tähänsiihen perinteiseen suomalaisuuden muottiin, onmutta suomalaisten ollut hyvin vaikeavaikeaa purkaamuuttaa tätäkäsitystään normiasuomalaisuudesta. Ehkä siksi monet Suomessa syntyneet Suomen kansalaiset saavat sitkeästi kuulla olevansa "maahanmuuttajataustaisia", "uussuomalaisia" tai jotain muita "kantasuomalaisesta" eroavia, vaikka heidän vanhempansakin olisivat syntyneet Suomessa. Ajattelumalli, jossa tehdään ero "kantasuomalaisten" ja muiden suomalaisten välille, synnyttää me vs. muut -ajattelua, ja saattaa estää maahanmuuttajien kotoutumista.
 
Ihmisen '''kansallisuus''' tarkoittaa eri asiaa kuin '''kansalaisuus'''. Kansallisuudella tarkoitetaan etnistä taustaa, esimerkiksi saamelaisuutta, romania tai vaikkapa kurdia, kun taas kansalaisuus tarkoittaa virallista kuulumista johonkin maahan. Ihminen voi siis olla kansallisuudeltaan vaikkapa romani ja kansalaisuudeltaan suomalainen.
 
'''Identiteetillä''' tarkoitetaan sitä, keneksi ihminen itsensä tuntee. Identiteetti koostuu monista erilaisista osista, joista toiset ovat tärkeämmässä roolissa. Jos ihminen on syntynyt esimerkiksi Suomessa, mutta hänen sukujuurensa ovat vaikkapa Intiassa, voi hänen kulttuuriidentiteettinsä olla joko suomalainen, intialainen tai sekoitus molempia. Toiset ihmiset haluavat korostaa identiteetissään juuriaan, toisille taas juurien häivyttäminen saattaa olla tärkeää ja halutaan omaksua uuden kotimaan identiteetti. Jotkut ovat hieman molempia. Jokaisella on oltava oikeus valita ja on tärkeää, että kenenkään ei tarvitse häivyttää identiteettiään pakon edessä tai syrjityksi tulemisen pelossa. Maahanmuuttaja tai maahanmuuttajataustainen ei myöskään tarvitse olla ainoa asia, joka määrittää ihmisen identiteettiä. Henkilö voi kyllä maahanmuuttajataustainen, mutta hän voi olla samalla kertaa myös paljon muuta. Älä siis määritä ihmistä vain yhden taustaominaisuuden kautta. '''Avoimessa ja yhdenvertaisessa yhteiskunnassa jokainen saa halutessaan olla ylpeä juuristaan, ja heidät otetaan osaksi yhteisöä sellaisena kuin he ovat. Jokainen saa määritellä itse oman identiteettinsä.''' <br />{{Perusopetuksen keskustelulaatikko|*Pohtikaa omaa identiteettiänne. Keitä te olette kansalaisuudeltanne ja kansallisuudeltanne?
* Kuka on suomalainen? Mikä tekee ihmisestä suomalaisen? Missä vaiheessa ihminen, jonka suku on joskus muuttanut Suomeen, "on lupa" alkaa kutsua itseään suomalaiseksi, eikä esim. maahanmuuttajataustaiseksi, uussuomalaiseksi tai vastaavaksi?
* Onko sananlasku "maassa maan tavalla" oikeassa?
* Tarvitaanko arkipäivässä termejä kuten maahanmuuttaja, ulkomaalaistaustainen? Jos tarvitaan, missä?}}
* Onko olemassa ns. oikeaa suomalaisuutta? Jos on, mitä se on?}}
 
== Lähteet ==
Rekisteröitymätön käyttäjä