Ero sivun ”S6 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen/Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 39:
 
Arkisilla valinnoilla voimme vaikuttaa siihen, paljonko kasvihuonepäästöjä syntyy. Lämmittäminen vie energiaa, mutta villapaidan ja villasukkien päälle pukeminen ei. Suihkussa on mukava käyttää lämmintä vettä, mutta kuinka kauan suihkussa käynti kestää? Entä tarvitaanko hampaidenpesussa lämmintä vai voiko ne pestä kylmällä vedellä? Valot ovat pimeällä tarpeen, mutta tarvitseeko valoja huoneessa, jossa kukaan ei ole?
[[Tiedosto:Fidget spinner in blue.jpg|alt=Muistatko nämä? Montakohan miljoonaa tällaista myytiin, ja kuinka moni niitä käyttää vielä? Paljonkohan päästöjä syntyi näiden tuotannossa?|vasen|pienoiskuva|Muistatko nämä? Montakohan miljoonaa tällaista myytiin, ja kuinka moni niitä käyttää vielä? Paljonkohan päästöjä syntyi näiden tuotannossa?]]
[[Tiedosto:Cans repurposed as a chair in Brazil.jpg|alt=Mielikuvituksella jätteeksi kelpaava materiaali voi saada uuden elämän, jolloin materiaalin tekemisestä aiheutuvat päästöt jäävät pois.|pienoiskuva|Mielikuvituksella jätteeksi kelpaava materiaali voi saada uuden elämän, jolloin materiaalin tekemisestä aiheutuvat päästöt jäävät pois.]]
Materiaalien ja tuotteiden tuottaminen ja kuljettaminen muodostavat myös päästöjä. Jo tuotetta ostettaessa kannattaa harkita, tarvitseeko sitä vielä ensimmäisen innostuksen jälkeen. Entä voisiko sen ostaa '''käytettynä''' tai ehkä '''lainata''' jostain, jolloin uusien tavaroiden tuottaminen ei tuottaisi lisää kasvihuonepäästöjä.Mitä enemmän ostamme ja kulutamme, sitä enemmän tavaroita tuotetaan. Mieti siis, kannattaako kaupasta ostaa tuote, jotka ovat pussin lisäksi vielä yksittäin pakattu kääreeseen vai se, jossa on vain yksi pakkaus. Mitä enemmän muovipusseja käytetään, sitä enemmän niitä myös tuotetaan. Voisiko muovipussin ostamisen välttää jotenkin kauppareissulla, sehän säästäisi myös rahaa? Tavaroiden kuljettaminen tuottaa myös päästöjä. Kannattaako siis ostaa lähellä vai kaukana tuotettuja tavaroita? [[Tiedosto:Cans repurposed as a chair in Brazil.jpg|alt=Mielikuvituksella jätteeksi kelpaava materiaali voi saada uuden elämän, jolloin materiaalin tekemisestä aiheutuvat päästöt jäävät pois.|pienoiskuva|Mielikuvituksella jätteeksi kelpaava materiaali voi saada uuden elämän, jolloin materiaalin tekemisestä aiheutuvat päästöt jäävät pois.]]Tavaroista huolen pitäminen on myös ekoteko, sillä kadotetun tai rikki menneen tavaran tilalle täytyy ostaa uusi, ja kun uusia tavaroita ostetaan, niitä myös tuotetaan tehtaissa lisää ja lisää päästöjä syntyy. Kun tavara menee rikki, kannattaa miettiä, voisiko sen '''korjata,''' jotta uusia tavaroita ei tarvitsisi tuottaa. '''Kierrättäminen''' ja jätteiden '''lajittelu''' ovat myös tärkeitä, sillä lajitellut jätteet voidaan käyttää uusien tuotteiden raaka-aineeksi, mikä tuottaa vähemmän päästöjä kuin kokonaan uusien raaka-aineiden hankkiminen. Mielikuvituksella romut ja rikki menneet voivat myös saada uuden elämän uudessa käyttötarkoituksessa.
 
'''Ruoantuotanto''' ja '''liikenne''' ovat myös suuria kasvihuonepäästöjen synnyttäjiä, mutta niihinkin pystyt vaikuttamaan omilla valinnoillasi. Suosi lähellä tuotettua ruokaa, äläkä heitä ruokaa roskiin, sillä silloin kasvihuonepäästöt ovat syntyneet turhaan. Lihantuotanto myös synnyttää kasvisruokaa enemmän päästöjä, joten kasvisruuan suosiminen on hyvästä ilmastolle. Liikenteen päästöihin pystyt helposti vaikuttamaan suosimalla julkista liikennettä yksityisautoilun sijaan ja kävelemällä tai pyöräilemällä lyhyemmät matkat. Siinä saat myös raitista ilmaa ja kuntosi kohoaa. Nykyään on olemassa myös sähköautoja, jotka tuottavat vähemmän tai ei lainkaan kasvihuonepäästöjä, mutta ainakin toistaiseksi saastuttavat autot ovat yleisempiä.
Tavaroista huolen pitäminen on myös ekoteko, sillä kadotetun tai rikki menneen tavaran tilalle täytyy ostaa uusi, ja kun uusia tavaroita ostetaan, niitä myös tuotetaan tehtaissa lisää ja lisää päästöjä syntyy. Kun tavara menee rikki, kannattaa miettiä, voisiko sen '''korjata,''' jotta uusia tavaroita ei tarvitsisi tuottaa. '''Kierrättäminen''' ja jätteiden '''lajittelu''' ovat myös tärkeitä, sillä lajitellut jätteet voidaan käyttää uusien tuotteiden raaka-aineeksi, mikä tuottaa vähemmän päästöjä kuin kokonaan uusien raaka-aineiden hankkiminen. Mielikuvituksella romut ja rikki menneet voivat myös saada uuden elämän uudessa käyttötarkoituksessa.
 
'''Ruoantuotanto''' ja '''liikenne''' ovat myös suuria kasvihuonepäästöjen synnyttäjiä, mutta niihinkin pystyt vaikuttamaan omilla valinnoillasi. Suosi lähellä tuotettua ruokaa, äläkä heitä ruokaa roskiin, sillä silloin kasvihuonepäästöt ovat syntyneet turhaan. Lihantuotanto myös synnyttää kasvisruokaa enemmän päästöjä, joten kasvisruuan suosiminen on hyvästä ilmastolle. Liikenteen päästöihin pystyt helposti vaikuttamaan suosimalla julkista liikennettä yksityisautoilun sijaan ja kävelemällä tai pyöräilemällä lyhyemmät matkat. Siinä saat myös raitista ilmaa ja kuntosi kohoaa. Nykyään on olemassa myös sähköautoja, jotka tuottavat vähemmän tai ei lainkaan kasvihuonepäästöjä, mutta ainakin toistaiseksi saastuttavat autot ovat yleisempiä.
 
{{Info|'''Tiesitko, että metsät ovat hiilinieluja?'''