Ero sivun ”S6 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen/Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 30:
Arkisilla valinnoilla voimme vaikuttaa siihen, paljonko kasvihuonepäästöjä syntyy. Kodin lämmittäminen Suomessa talvella vie energiaa, mutta kun koti on hieman viileä, käännätkö patteria lämpimämmäksi vai haetko villapaidan ja villasukat? Suihkussa on mukava käyttää lämmintä vettä, mutta kuinka kauan suihkussa käynnin tarvitsee kestää? Entä tarvitaanko hampaidenpesussa lämmintä vai kylmää vettä, sillä veden lämmittäminen vaatii energiaa? Valot ovat pimeällä tarpeen, mutta tarvitseeko valoja huoneessa, jossa kukaan ei ole? Muistathan myös kääntää lämmityksen pois, jos avaat ikkunat, sillä eiväthän harakat tarvitse lämmitystä. [[Tiedosto:Cans repurposed as a chair in Brazil.jpg|alt=Mielikuvituksella jätteeksi kelpaava materiaali voi saada uuden elämän, jolloin materiaalin tekemisestä aiheutuvat päästöt jäävät pois.|pienoiskuva|Mielikuvituksella jätteeksi kelpaava materiaali voi saada uuden elämän, jolloin materiaalin tekemisestä aiheutuvat päästöt jäävät pois.]]Tuotteiden tuottaminen ja kuljettaminen muodostavat myös päästöjä. Mitä enemmän ostamme, sitä enemmän uusia tavaroita tuotetaan ja kasvihuonepäästöjä syntyy. Ennen ostosta kannattaa harkita, tarvitseeko sitä todella. Jos tarvitsee, saisiko sen '''käytettynä''' tai ehkä '''lainattua''' jostain? Entä mihin pakkaat ostokset? Mitä enemmän muovipusseja käytetään, sitä enemmän niitä myös tuotetaan. Voisiko muovipussin ostamisen välttää jotenkin kauppareissulla? Tavaroiden kuljettaminen tuottaa myös päästöjä. Kannattaako siis ostaa lähellä vai kaukana tuotettuja tavaroita?
 
Tavaroista huolen pitäminen on myös ilmastoteko. Kadotetun tai rikki menneen tavaran tilalle täytyy ostaa uusi, ja taas tehtaat tekevät lisää päästöjä. Kun tavara menee rikki, kannattaa miettiä, voisiko sen '''korjata''', jotta uusia tavaroita ei tarvitsisi tuottaa. Jätteiden '''lajittelu ja kierrätys''' ovaton myös hyvästä, sillä. lajitellutLajitellut jätteet voidaan käyttää uusien tuotteiden ja energian raaka-aineeksi, mikä tuottaa vähemmän päästöjä kuin kokonaan uusien raaka-aineiden hankkiminen<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/8bde6ca5-7802-4c36-a4da-34086e9c5287/kierratys-ja-uusiokaytto.html|nimeke=Hillintä Mielikuvituksella- romutIlmasto-opas.fi|tekijä=Ilmasto-opas.fi|julkaisu=Ilmasto-opas|viitattu=2019-02-26|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>. jaKierrätyksessä rikkituote tai sen osa voidaan käyttää uudelleen, mikä vähentää uusien tuotteiden tekemistä tehtaassa. Mielikuvituksella menneettavarat voivat myös saada uuden elämän uudessa käyttötarkoituksessa.
 
'''Ruoantuotanto''' ja '''liikenne''' ovat erittäin suuria kasvihuonepäästöjen synnyttäjiä, mutta niihinkin pystyt vaikuttamaan omilla valinnoillasi. Suosi lähellä tuotettua ruokaa, äläkä heitä ruokaa roskiin, sillä silloin kasvihuonepäästöt ovat syntyneet turhaan. Suosi myös kauden ruokia. Lihantuotanto synnyttää kasvisruokaa enemmän päästöjä, joten kasvisruuan suosiminen on hyvästä ilmastolle. Liikenteen päästöihin pystyt helposti vaikuttamaan suosimalla julkista liikennettä yksityisautoilun sijaan ja kävelemällä tai pyöräilemällä lyhyemmät matkat. Nykyään on olemassa myös sähköautoja, jotka tuottavat vähemmän tai ei lainkaan kasvihuonepäästöjä, mutta ainakin toistaiseksi saastuttavat autot ovat yleisempiä. Lentomatkailu tuottaa myös runsaasti kasvihuonepäästöjä, ja jos mahdollista, tulisi lentämisen sijasta valita muita matkustusmuotoja.