Ero sivun ”S3 Yhteiselämän perusteita/Kuinka erottaa oikea ja väärä teko” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 4:
"'''Eettiseltä''' kannalta ajateltuna näiden tuotteiden ostaminen on oikein."</blockquote>
Yllä olevissa lainauksissa toistuu käsite '''eettinen''', joka on
'''Eettinen
* Mitä hyvä ja paha, oikea ja väärä ovat?
Rivi 15:
** Mitä emme saa tehdä?
Banaaneja voi pohtia makuasioina, mutta niiden syömisestä saa aikaiseksi myös eettisen pohdinnan: jos banaanit on tuotettu oloissa, jossa työntekijät eivät saa kunnollista palkkaa, onko
== Eettinen valintatilanne ja moraalidilemma ==
Pitäisikö koulun sääntöjä noudattaa? Saako toisen ilkeyden kostaa? Saako kokeessa luntata, jos sillä saa paremman arvosanan? Onko valehteleminen sallittu? Täytyykö aikuisia totella? Onko kouluun tultava? Kohtaamme arkipäivässä paljonkin '''eettisiä valintatilanteita'''. Sellaiseksi kutsutaan valintatilannetta, jossa
* valinta liittyy jollakin tapaa eettiseen hyvään ja pahaan tai oikeaan ja väärään
* olemme vapaita valitsemaan kummin tahansa
Suurinta osaa näistä valintatilanteista emme suuremmin pohdi, mutta välillä joudumme pysähtymään pohtimaan valintojamme. Joskus törmäämme
<br />{{Perusopetuksen keskustelulaatikko|Tunnetuimpia moraalidilemmoja on ns. Heinzin dilemma.
Rivi 34:
Eettisen pohdinnan ja moraalivalintojen perustaksi on kehitelty erilaisia '''moraaliteorioita''', joihin seuraavaksi tutustut. Mikään näistä ei ole oikeampi kuin toinen, ja eri ihmiset kannattavat eri teorioita. Jokaisessa teoriassa on hyvät puolensa mutta myös huonoja puolia. Voit itse valita, mikä mielestäsi kuulostaa parhaalta. Monia tilanteita voi myös pohtia käyttäen eri teorioita.
== Velvollisuusetiikassa arvioidaan teon taustalla vaikuttavaa syytä ==
== Seurausetiikka arvioi teon seurauksia ==▼
Velvollisuus tarkoittaa jotain sellaista, mitä ihmisen on pakko tehdä. '''Velvollisuusetiikka lähtee ajatuksesta, että on olemassa velvollisuuksia, yleisiä periaatteita ja sääntöjä, joiden mukaan ihmisen on toimittava huolimatta seurauksista'''. Velvollisuusetiikassa teon hyvyyttä tai pahuutta, oikeutta tai vääryyttä arvioidaan arvioimalla teon taustalla vaikuttavia ''motiiveja'' eli sitä miksi
Seurausetiikassa ajatellaan, että teko on oikein tai väärin ja hyvä tai paha sen perusteella mitä siitä seuraa. Mikäli teosta seuraa enemmän hyötyä kuin haittaa se on oikein. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, sillä olemmeko yksimielisiä siitä mitä se hyöty tai haitta sitten on. Valinta, josta on minulle hyötyä, voi aiheuttaa sinulle paljonkin haittaa. Seurausetiikassa on esitetty erilaisia käsityksiä siitä, millaiset seuraukset ovat "hyödyllisiä".▼
Tunnetuimpia velvollisuusetiikan kannattajia on 1700-luvulla elänyt saksalainen Immanuel Kant, joka kehitti ''kategoriseksi imperatiiviksi'' kutsutun ajatuksen. Kategorisen imperatiivin voisi suomentaa esimerkiksi ''"kaikkialla ja aina voimassa olevaksi käskyksi"''. Kategorinen imperatiivi kuuluu seuraavasti ''"Toimi aina niin, että tekosi noudattama sääntö voi tulla yleiseksi moraalilaiksi."'' Toisin sanoen, meidän tulisi valita aina niin, että valintaamme ohjaama periaate on voimassa aina ja kaikkialla, kaikissa tilanteissa. Kant lisäsi tähän vielä, että
▲Velvollisuus tarkoittaa jotain sellaista, mitä ihmisen on pakko tehdä. '''Velvollisuusetiikka lähtee ajatuksesta, että on olemassa velvollisuuksia, yleisiä periaatteita ja sääntöjä, joiden mukaan ihmisen on toimittava huolimatta seurauksista'''. Velvollisuusetiikassa teon hyvyyttä tai pahuutta, oikeutta tai vääryyttä arvioidaan arvioimalla teon taustalla vaikuttavia ''motiiveja'' eli sitä miksi se on tehty. Teko on oikein, jos se noudattaa ihmiselle asetettua velvollisuutta ja on tehty hyvässä tarkoituksessa.
▲Tunnetuimpia velvollisuusetiikan kannattajia on 1700-luvulla elänyt saksalainen Immanuel Kant, joka kehitti ''kategoriseksi imperatiiviksi'' kutsutun ajatuksen. Kategorisen imperatiivin voisi suomentaa esimerkiksi ''"kaikkialla ja aina voimassa olevaksi käskyksi"''. Kategorinen imperatiivi kuuluu seuraavasti ''"Toimi aina niin, että tekosi noudattama sääntö voi tulla yleiseksi moraalilaiksi."'' Toisin sanoen, meidän tulisi valita aina niin, että valintaamme ohjaama periaate on voimassa aina ja kaikkialla, kaikissa tilanteissa. Kant lisäsi tähän vielä, että "ihmistä täytyy aina kohdella päämääränä, ei välineenä". Kant oli esimerkiksi sitä mieltä, että "puhu totta" on tällainen ehdoton sääntö. Ihmisen tulisi puhua aina ja kaikissa tilanteissa totta '''seurauksista välittämättä.'''
Saatat törmätä velvollisuusetiikasta tietoa etsiessäsi myös termiin ''deontologinen etiikka'', joka tarkoittaa samaa asiaa.
▲Seurausetiikassa ajatellaan, että teko on oikein tai väärin ja hyvä tai paha sen perusteella mitä siitä seuraa. Mikäli teosta seuraa enemmän hyötyä kuin haittaa se on oikein. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, sillä olemmeko yksimielisiä siitä mitä se hyöty tai haitta sitten on. Valinta, josta on minulle hyötyä, voi aiheuttaa sinulle paljonkin haittaa. Seurausetiikassa on aikojen saatossa esitetty erilaisia käsityksiä siitä, millaiset seuraukset ovat "hyödyllisiä".
{{Perusopetuksen keskustelulaatikko|#
# Joskus sanotaan, että "tarkoitus pyhittää keinot". Tällä tarkoitetaan, että jos teon tarkoitus on hyvä, on sallittua käyttää vaikka pahoja keinoja sen saavuttamiseksi. Olettekko samaa mieltä sanonnan kanssa?}}
== Hyve-etiikassa kiinnitetään huomio tekijään itseensä ==
Hyve-etiikka on tässä esitellyistä moraaliteorioista vanhin. Sen juuret ovat parin tuhannen vuoden takana antiikin Kreikassa. '''Hyve-etiikassa etsitään vastausta kysymykseen, mitkä ominaisuudet ovat hyveitä eli millainen ihmisen tulisi olla, että hän eläisi hyvin'''. Hyve-etiikassa ajatellaan, että on olemassa '''hyveitä''' eli tiettyjä toivottavia, hyvänä pidettäviä ominaisuuksia, joita ihminen voi itsessään harjoittaa. Ihminen, jolla hyveitä on, on hyveellinen ihminen. Hyveen vastakohta eli ei-toivottava ominaisuus on '''pahe'''. Hyve-etiikassa
Hyve-etiikka eroaa velvollisuus- ja seurausetiikasta siinä, että tässä ei arvioida lainkaan teon syitä tai sen seurauksia vaan teon tekijän ominaisuuksia. Ajatus on, että hyveellinen ihminen osaa valita eettisessä valintatilanteessa oikein, koska hänellä on '''taipumus toimia hyveidensä mukaisesti.''' Jos ihmisellä on esimerkiksi rehellisyyden hyve, hän toimii valintatilanteissa rehellisesti. Ihminen, jolla on oikeudenmukaisuuden hyve, toimii puolestaan oikeudenmukaisesti. Samalla ihmisellä voi tietysti olla useampiakin hyveitä. Antiikin Kreikassa filosofit määrittelivät niin kutsutut '''klassiset hyveet.''' Näitä ovat ''oikeamielisyys (eli oikeudenmukaisuus), rohkeus, käytännöllinen viisaus sekä kohtuullisuus''. Myös ''anteliaisuus, ystävällisyys'' ja ''rehellisyys'' ovat esimerkkejä yleisesti hyveinä pidettävistä asioista. Hyveellinen ihminen siis toimii rehellisesti, mutta ymmärtää (käytännöllinen viisaus), että jos ystävä uskaltautuu laulamaan koko koulun edessä eikä oikein onnistu, ei kannata kertoa rehellisesti mitä mieltä esityksestä oli (kohtuullisuus).
Nykyään elämän eri alueilla erilaisia hyveitä pidetään arvokkaina. Esimerkiksi palomiehelle tai poliisille voidaan ajatella erilaisia hyveitä (tavoiteltavia ominaisuuksia) kuin vaikkapa opettajalla, urheilijalla tai lääkärillä.
{{Perusopetuksen keskustelulaatikko|Tehkää lista seuraavien henkilöiden hyveistä, eli toivottavista piirteistä.
* oppilas
* poliisi
* palomies
* urheilija
* kaikki maailman ihmiset
Lukekaa toistenne listat. Perustelkaa omat valintanne ja yrittäkää löytää jokaiselle henkilölle 3 tärkeintä hyvettä.}}
== Voiko sama valinta olla eri yhteydessä väärin ja oikein? ==
|