Wikikirjasto

Ero sivun ”S3 Yhteiselämän perusteita/Kuinka erottaa oikea ja väärä teko” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
2 629 muokkausta
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
2 629 muokkausta
Rivi 35:
 
== Velvollisuusetiikassa arvioidaan teon taustalla vaikuttavaa syytä ==
Velvollisuus tarkoittaa jotain sellaista, mitä ihmisen on pakko tehdä. '''Velvollisuusetiikka lähtee ajatuksesta, että on olemassa velvollisuuksia, yleisiä periaatteita ja sääntöjä, joiden mukaan ihmisen on toimittava huolimatta seurauksista'''. Velvollisuusetiikassa teonteko hyvyyttäon tai pahuuttaoikein, oikeuttajos se on velvollisuuden tai vääryyttäoikean arvioidaansäännön arvioimallamukaista<ref>https://etiikka.fi/teoria/oikean-ja-vaaran-teoriat/ teon(Viitattu taustalla28.2.2019)</ref>. vaikuttaviaTekoa ''motiiveja''arvioidaan elisiis sitäarvioimalla miksisääntöä, jota teko tehdäännoudattaa. Teko on oikein, jos se noudattaa ihmiselle asetettuaolevaa velvollisuutta ja on tehty hyvässä tarkoituksessa.
 
Tunnetuimpia velvollisuusetiikan kannattajia on 1700-luvulla elänyt saksalainen Immanuel Kant, joka oli sitä mieltä, että ihminen pystyy järjen avulla päättelemään oikean toiminnan periaatteet. Hän kehitti ''kategoriseksi imperatiiviksi'' kutsutun ajatuksenyleispätevän säännön. Kategorisen imperatiivin voisi suomentaa esimerkiksi ''"kaikkialla ja aina voimassa olevaksi käskyksi"''. Kategorinen imperatiivi kuuluu seuraavasti ''"Toimi aina niin, että tekosi noudattama sääntö voi tulla yleiseksi moraalilaiksi."'' Toisin sanoen, meidän tulisi valita aina niin, että valintaamme ohjaamaohjaamaa periaatesääntöä onvoidaan voimassanoudattaa aina ja kaikkialla, kaikissa tilanteissa ilman poikkeuksia ja ehtoja. Kant lisäsi tähän vielä, että ''ihmistä täytyy aina kohdella päämääränä, ei koskaan pelkästään välineenä''. Kant oli esimerkiksi sitä mieltä, että "puhu totta" on tällainen ehdoton sääntö. Ihmisenja tulisivelvollisuus, puhuajota ainatulee ja kaikissa tilanteissa tottanoudattaa '''seurauksista välittämättä.''', vaikka valehteleminen pelastaisi ihmishenkiä.
 
<br />{{Perusopetuksen keskustelulaatikko|# Tehkää lista (ainakin 5 kohtaa) ihmisiä sitovista velvollisuuksista. Esitelkää listanne toisillenne. Perustelkaa valintanne ja yrittäkää päästä yhteisymmärrykseen kolmesta tärkeimmästä.
Saatat törmätä velvollisuusetiikasta tietoa etsiessäsi myös termiin ''deontologinen etiikka'', joka tarkoittaa samaa asiaa.
# Mitä mieltä olette Kantin ajatuksesta toden puhumisesta, vaikka valehteleminen pelastaisi ihmishenkiä?}}
 
== Seurausetiikassa arvioidaan teon seurauksia ==
Seurausetiikassa ajatellaan, että teko on oikein tai väärin ja hyvä tai paha sen perusteella mitä siitä seuraa. Mikäli teosta seuraa enemmän hyötyä kuin haittaa se on oikein. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, sillä olemmeko yksimielisiä siitä mitä se hyöty tai haitta sitten on. Valinta, josta on minulle hyötyä, voi aiheuttaa sinulle paljonkin haittaa. Seurausetiikassa on aikojen saatossa esitetty erilaisia käsityksiä siitä, millaiset seuraukset ovat "hyödyllisiä".
 
{{Perusopetuksen keskustelulaatikko|#
# Joskus sanotaan, että "tarkoitus pyhittää keinot". Tällä tarkoitetaan, että jos teon tarkoitus on hyvä, on sallittua käyttää vaikka pahoja keinoja sen saavuttamiseksi. Olettekko samaa mieltä sanonnan kanssa?}}
 
== Hyve-etiikassa kiinnitetään huomio tekijään itseensä ==
Hyve-etiikka on tässä esitellyistä moraaliteorioista vanhin. Sen juuret ovat parin tuhannen vuoden takana antiikin Kreikassa. '''Hyve-etiikassa etsitään vastausta kysymykseen, mitkä ominaisuudet ovat hyveitä eli millainen ihmisen tulisi olla, ettäjotta hän eläisi hyvin'''. Hyve-etiikassa ajatellaan, että on olemassa '''hyveitä''' eli tiettyjä toivottavia, hyvänä pidettäviä ominaisuuksia, joita ihminen voi itsessään harjoittaa. Ihminen, jolla hyveitä on, on hyveellinen ihminen. Hyveen vastakohta eli ei-toivottava ominaisuus on '''pahe'''. Hyve-etiikassa ajatellaan myös, että liiallinen hyve on pahe. Esimerkiksi rehellisyyden hyve löytyy jostain aina valehtelemisen ja aika totuudenpuhumisen välistä, "kultaiselta keskitieltä".
 
Hyve-etiikka eroaa velvollisuus- ja seurausetiikasta siinä, että tässä ei arvioida lainkaan teon syitä tai sen seurauksia vaan teon tekijän ominaisuuksia. Ajatus on, että hyveellinen ihminen osaa valita eettisessä valintatilanteessa oikein, koska hänellä on '''taipumus toimia hyveidensä mukaisesti.''' Jos ihmisellä on esimerkiksi rehellisyyden hyve, hän toimii valintatilanteissa rehellisesti. Ihminen, jolla on oikeudenmukaisuuden hyve, toimii puolestaan oikeudenmukaisesti. Samalla ihmisellä voi tietysti olla useampiakin hyveitä. Antiikin Kreikassa filosofit määrittelivät niin kutsutut '''klassiset hyveet.''' Näitä ovat ''oikeamielisyys (eli oikeudenmukaisuus), rohkeus, käytännöllinen viisaus sekä kohtuullisuus''. Myös ''anteliaisuus, ystävällisyys'' ja ''rehellisyys'' ovat esimerkkejä yleisesti hyveinä pidettävistä asioista. Hyveellinen ihminen siis toimii rehellisesti, mutta ymmärtää (käytännöllinen viisaus), että jos ystävä uskaltautuu laulamaan koko koulun edessä eikä oikein onnistu, ei kannata kertoa rehellisesti mitä mieltä esityksestä oli (kohtuullisuus).▼
 
▲Hyve-etiikka eroaa velvollisuus- ja seurausetiikasta siinä, että tässä ei arvioida lainkaan teon syitä tai sen seurauksia vaan teon tekijän ominaisuuksia. Ajatus on, että hyveellinen ihminen osaa valita eettisessä valintatilanteessa oikein, koska hänellä on '''taipumus toimia hyveidensä mukaisesti.''' Jos ihmisellä on esimerkiksi rehellisyyden hyve, hän toimii valintatilanteissa rehellisesti. Ihminen, jolla on oikeudenmukaisuuden hyve, toimii puolestaan oikeudenmukaisesti. Samalla ihmisellä voi tietysti olla useampiakin hyveitä. Antiikin Kreikassa filosofit määrittelivät niin kutsutut '''klassiset hyveet.''' Näitä ovat ''oikeamielisyys (eli oikeudenmukaisuus), rohkeus, käytännöllinen viisaus sekä kohtuullisuus''. Myös ''anteliaisuus, ystävällisyys'' ja ''rehellisyys'' ovat esimerkkejä yleisesti hyveinä pidettävistä asioista. <blockquote>Hyveellinen ihminen siis toimii esimerkiksi rehellisesti, mutta koska hänellä on myös ystävällisyyden hyve, hän ymmärtää (käytännöllinen viisaus), että jos ystävä uskaltautuu laulamaan koko koulun edessä eikä oikein onnistu, ei kannatapidä kertoa rehellisesti mitä mieltä esityksestä oli (kohtuullisuus).</blockquote>Nykyään elämän eri alueilla erilaisia hyveitä pidetään arvokkaina. Esimerkiksi palomiehelle tai poliisille voidaan ajatella erilaisia hyveitä (tavoiteltavia ominaisuuksia) kuin vaikkapa opettajalla, urheilijalla tai lääkärillä.
Nykyään elämän eri alueilla erilaisia hyveitä pidetään arvokkaina. Esimerkiksi palomiehelle tai poliisille voidaan ajatella erilaisia hyveitä (tavoiteltavia ominaisuuksia) kuin vaikkapa opettajalla, urheilijalla tai lääkärillä.
{{Perusopetuksen keskustelulaatikko|Tehkää lista seuraavien henkilöiden hyveistä, eli toivottavista piirteistä.
* oppilas
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikibooks.org/wiki/S3_Yhteiselämän_perusteita/Kuinka_erottaa_oikea_ja_väärä_teko”