Warda Ahmedin kokemus on esimerkki siitä, kuinka sitkeässä suomalaisessa yhteiskunnassa on kapea ja normatiivinen käsitys suomalaisuudesta. Ihmisillä on pitkään ollut sitkeä käsitys ja '''normi''' siitä, millainen ihminen on suomalainen. Miltä hänen kuuluu näyttää ja miltä kuulostaa, ja miten hänen tulee ajatella maailmasta. Eräs syy tähän voi olla se, että vaikka maahanmuuttoa on ollut olemassa aina, vasta viimeiset vuosikymmenet ovat tuoneet Suomeen runsaasti eri kulttuureista tulevia eri näköisiä ihmisiä. Nykyään kaikki eivät sovi siihen perinteiseen suomalaisuuden muottiin, mutta suomalaisten ollut hyvin vaikeaa muuttaa käsitystään suomalaisuudesta. Ehkä siksi monet Suomessa syntyneet Suomen kansalaiset saavat sitkeästi kuulla olevansa "maahanmuuttajataustaisia", "uussuomalaisia" tai jotain muita "kantasuomalaisesta" eroavia, vaikka heidän vanhempansakin olisivat syntyneet Suomessa. Ajattelumalli, jossa tehdään ero "kantasuomalaisten" ja muiden suomalaisten välille, synnyttää me vs. muut -ajattelua, ja saattaa estää maahanmuuttajien kotoutumista.
Ihmisen '''kansallisuus''' tarkoittaa eri asiaa kuin '''kansalaisuus'''. Kansallisuudella tarkoitetaan etnistä taustaa, esimerkiksi saamelaisuutta, romania tai vaikkapa kurdia, kun taas kansalaisuus tarkoittaa virallista kuulumista johonkin maahan. Ihminen voi siis olla kansallisuudeltaan vaikkapa romani ja kansalaisuudeltaan suomalainen.
