Ero sivun ”S3 Yhteiselämän perusteita/Kuinka erottaa oikea ja väärä teko” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 36:
== Velvollisuusetiikassa arvioidaan teon taustalla vaikuttavaa syytä ==
[[Tiedosto:Immanuel Kant 3.jpg|alt=Immanuel Kant oli saksalainen filosofi, joka kehitti kategoriseksi imperatiiviksi kutsutun elämänohjeen.|pienoiskuva|Immanuel Kant oli saksalainen filosofi, joka kehitti kategoriseksi imperatiiviksi kutsutun elämänohjeen.]]
Velvollisuus tarkoittaa jotain sellaista, mitä ihmisen on pakko tehdä. Velvollisuusetiikka lähtee ajatuksesta, että on olemassa velvollisuuksia, yleisiä periaatteita ja sääntöjä, joiden mukaan ihmisen on toimittava huolimatta seurauksista. Teon oikeutta tai vääryyttä ei määritellä sen seurausten vaan itse teon perusteella<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.filosofia.fi/node/6985|nimeke=Etiikka {{!}} Filosofia.fi|julkaisu=www.filosofia.fi|viitattu=2019-03-07}}</ref>. '''Velvollisuusetiikassa teko on oikein, jos se on velvollisuuden tai oikean säännön mukaista'''<ref>https://etiikka.fi/teoria/oikean-ja-vaaran-teoriat/ (Viitattu 28.2.2019)</ref>. Tekoa arvioidaan siis arvioimalla sääntöä, jota teko noudattaa ja syytä, miksi teko on tehty. '''Teko on oikein, jos se noudattaa ihmiselleihmisellä olevaa velvollisuutta ja on tehty hyvässä tarkoituksessa, vaikka seuraukset eivät välttämättä olisikaan millään tavalla hyviä.'''
 
Tunnetuimpia velvollisuusetiikan kannattajia on 1700-luvulla elänyt saksalainen Immanuel Kant, joka oli sitä mieltä, että ihminen pystyy järjen avulla päättelemään oikean toiminnan periaatteet. Hän kehitti ''kategoriseksi imperatiiviksi'' kutsutun yleispätevän säännön. Kategorisen imperatiivin voisi suomentaa esimerkiksi ''"kaikkialla ja aina voimassa olevaksi käskyksi"''. Kategorinen imperatiivi kuuluu seuraavasti ''"Toimi aina niin, että tekosi noudattama sääntö voi tulla yleiseksi moraalilaiksi."'' Toisin sanoen, meidän tulisi valita aina niin, että sääntöä, jota seurataen valintamme teemme, voidaan noudattaa aina ja kaikissa tilanteissa ilman poikkeuksia ja ehtoja. Kant lisäsi tähän vielä, että ''ihmistä täytyy aina kohdella päämääränä, ei koskaan pelkästään välineenä''. Kant oli esimerkiksi sitä mieltä, että "puhu totta" on tällainen ehdoton sääntö ja velvollisuus, jota tulee noudattaa '''seurauksista välittämättä''', vaikka valehteleminen pelastaisi ihmishenkiä.
Rivi 57:
<br />{{Perusopetuksen keskustelulaatikko|# Tehkää lista (ainakin 5 kohtaa) ihmisiä sitovista velvollisuuksista. Esitelkää listanne toisillenne. Perustelkaa valintanne ja yrittäkää päästä yhteisymmärrykseen kolmesta tärkeimmästä.
# Mitä mieltä olette Kantin ajatuksesta toden puhumisesta, vaikka valehteleminen pelastaisi ihmishenkiä?
# Vanha sanonta kuuluu: "Tarkoitus pyhittää keinot." Tällä tarkoitetaan, että jos tarkoitus on hyvä, saa käyttää "vääriä" keinojakin, esimerkiksi huijata. Velvollisuusetiikassa tekoa voidaan arvioida sen perustella, mikä on ollut teon tarkoitus. Mitä mieltä itse olette, pyhittääkö tarkoitus keinot?
# Etsikää netistä kristinuskon 10 käskyä ja pohtikaa omaa suhtautumistanne niihin.}}