Wikikirjasto

Ero sivun ”S3 Yhteiselämän perusteita/Kuinka erottaa oikea ja väärä teko” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
2 633 muokkausta
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
2 633 muokkausta
Rivi 36:
== Velvollisuusetiikassa arvioidaan teon taustalla vaikuttavaa syytä ==
[[Tiedosto:Immanuel Kant 3.jpg|alt=Immanuel Kant oli saksalainen filosofi, joka kehitti kategoriseksi imperatiiviksi kutsutun elämänohjeen.|pienoiskuva|Immanuel Kant oli saksalainen filosofi, joka kehitti kategoriseksi imperatiiviksi kutsutun elämänohjeen.]]
Velvollisuus tarkoittaa jotain sellaista, mitä ihmisen on pakko tehdä. Velvollisuusetiikka lähtee ajatuksesta, että on olemassa velvollisuuksia, yleisiä periaatteita ja sääntöjä, joiden mukaan ihmisen on toimittava huolimatta seurauksista. Teon oikeutta tai vääryyttä ei määritellä sen seurausten vaan itse teon perusteella<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.filosofia.fi/node/6985|nimeke=Etiikka {{!}} Filosofia.fi|julkaisu=www.filosofia.fi|viitattu=2019-03-07}}</ref>. '''Velvollisuusetiikassa teko on oikein, jos se on velvollisuuden tai oikean säännön mukaista'''<ref>https://etiikka.fi/teoria/oikean-ja-vaaran-teoriat/ (Viitattu 28.2.2019)</ref>. Tekoa arvioidaan siis arvioimalla sääntöä, jota teko noudattaa ja syytä, miksi teko on tehty. '''Teko on oikein, jos se noudattaa ihmisellä olevaa velvollisuutta ja on tehty hyvässä tarkoituksessa, vaikka seuraukset eivät välttämättä olisikaan millään tavalla hyviä.'''
 
Tunnetuimpia velvollisuusetiikan kannattajia on 1700-luvulla elänyt saksalainen Immanuel Kant, joka oli sitä mieltä, että ihminen pystyy järjen avulla päättelemään oikean toiminnan periaatteet ja yleispätevät ohjeet. Hän kehitti ''kategoriseksi imperatiiviksi'' kutsutun yleispätevän säännön. Kategorisen imperatiivin voisi suomentaa esimerkiksi ''"kaikkialla ja aina voimassa olevaksi käskyksi"''. Kategorinen imperatiivi kuuluu seuraavasti ''"Toimi aina niin, että tekosi noudattama sääntö voi tulla yleiseksi moraalilaiksi."'' Toisin sanoen, meidän tulisi valita aina niin, että sääntöä, jota seurataen valintamme teemme, voidaan noudattaa aina ja kaikissa tilanteissa ilman poikkeuksia ja ehtoja. Kant lisäsi tähän vielä, että ''ihmistä täytyy aina kohdella päämääränä, ei koskaan pelkästään välineenä''. Kant oli esimerkiksi sitä mieltä, että "puhu totta" on tällainen ehdoton sääntö ja velvollisuus, jota tulee noudattaa '''seurauksista välittämättä''', vaikka valehteleminen pelastaisi ihmishenkiä.
 
Kantin jälkeen on esitetty, että teon hyvyyden määrää teon motiivi tai tarkoitus. Silloin oikea teko voisikin olla väärä, jos se on tehty vääristä syistä. Esimeriksi totuuden puhuminen olisi muuten oikein, mutta jos puhut totta aiheuttaaksesi kaverillesi harmia, teet väärin. On myös esitetty, että ihmisen moraaliset velvollisuudet voisivat perustua esimerkiksi ihmisten perusoikeuksiin<ref name=":0" />. Jokaisen ihmisen velvollisuus olisi siis kunnioittaa ihmisen perusoikeuksia. Kielsihän Kantkin ihmisen käyttämisen välineenä.
Esimerkkejä velvollisuuseettisestä ajattelusta ovat esimerkiksi lait sekä monissa uskonnoissa olevat ohjeet elämälle. Esimerkiksi kristinuskossa on sääntökokoelma nimeltä 10 käskyä. Kantin kategorisen imperatiivin kaltainen ohje löytyy myös monista maailman uskonnoista, joissa se tunnetaan nimellä "kultainen sääntö. Alla niistä joitakin.▼
 
▲Esimerkkejä velvollisuuseettisestä ajattelusta ovat esimerkiksi lait sekä monissa uskonnoissa olevat ohjeet elämälle. Esimerkiksi kristinuskossa on sääntökokoelma nimeltä 10 käskyä. Mielenkiintoista on, että Kantin kategorisen imperatiivin kaltainen ohje löytyyon myösollut monistaolemassa monissa maailman uskonnoista,uskonnoissa joissajo tuhansia vuosia ennen Kantia. Monissa uskonnoissa se tunnetaan nimellä "kultainen sääntö. Alla niistä joitakin.
 
<br />
Rivi 57 ⟶ 59:
<br />{{Perusopetuksen keskustelulaatikko|# Tehkää lista (ainakin 5 kohtaa) ihmisiä sitovista velvollisuuksista. Esitelkää listanne toisillenne. Perustelkaa valintanne ja yrittäkää päästä yhteisymmärrykseen kolmesta tärkeimmästä.
# Mitä mieltä olette Kantin ajatuksesta toden puhumisesta, vaikka valehteleminen pelastaisi ihmishenkiä?
# Mitä mieltä olette yllä esitellystä "kultaisesta säännöstä"? Toimiiko se yleispätevänä elämänohjeena?
# Vanha sanonta kuuluu: "Tarkoitus pyhittää keinot." Tällä tarkoitetaan, että jos tarkoitus on hyvä, saa käyttää "vääriä" keinojakin, esimerkiksi huijata. Velvollisuusetiikassa tekoa voidaan arvioida sen perustella, mikä on ollut teon tarkoitus. Mitä mieltä itse olette, pyhittääkö tarkoitus keinot?
# Etsikää netistä kristinuskon 10 käskyä ja pohtikaa omaa suhtautumistanne niihin.}}
 
== Seurausetiikassa arvioidaan teon seurauksia ==
'''Seurausetiikassa ajatellaan, että teko on moraalisesti oikein tai väärin ja hyvä tai paha sen perusteella, mitä siitä seuraa.''' Kun velvollisuusetiikassa tekoa arvioitiin arvioimalla sääntöä, jota teko noudattaa, velvollisuusetiikassa tekoa arvioidaan arvioimalla teon seurauksia. Mikäli teosta seuraa enemmän hyvää kuin pahaa se on oikein. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, sillä olemmeko yksimielisiä siitä mitä se hyvä ja paha sitten on. Esimerkiksi jonossa etuilemisesta seuraa etuilijalle varmasti hyvää mutta niille, joita etuillaanohitetuille huonoa. Sen lisäksi täytyy myös ratkaista, mitä hyvällä tarkoitetaan. Näiden ongelmien lisäksi seurausetiikan ongelmana on pidetty myös sitä, että emme koskaan voi ennalta tietää kaikkia tekojemme seurauksia.
 
Seurausetiikassa "hyvä seuraus" määritellään '''hyödyn''' '''ja''' '''haitan''' kautta. Meidän tulisi siis toimia niin, että tekojemme seurausten kokonaishyöty on mahdollisimma suuri varrattuna kokonaishaittoihin<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:seurausetiikka|nimeke=Filosofia:seurausetiikka – Tieteen termipankki|julkaisu=tieteentermipankki.fi|viitattu=2019-03-13}}</ref>.
 
{{Perusopetuksen keskustelulaatikko|# Keskustelkaa, kenelle teoista tulisi mielestänne seurata hyvää ja mitä hyvällä mielestänne tarkoitetaan.}}▼
#Seurausetiikassa hyvällä tarkoitetaan hyötyä. Miten itse ymmärrät sanan hyöty?}}
 
 
<br />
 
Seurausetiikassa on aikojen saatossa esitetty erilaisia käsityksiä siitä, millaiset seuraukset ovat hyviä ja pahoja, eli mitä hyödyllä ja haitalla tarkoitetaan. Vaikutusvaltaisimpia seurausetiikan muotoja on '''utilitarismiksi''' nimitetty ajattelutapa (''vertaa englannin sanaan utility eli hyöty, hyödyke''). Utilitaristisen ajatuksen mukaan hyöty tarkoittaa '''hyvinvointia''' '''tai''' '''onnellisuutta'''<ref name=":1" />. Jos hyöty ajatellaan tällä tavalla hyvinvointina tai onnellisuutena, '''tulisi ihmisen toimia aina niin, että hänen tekojensa seurauksena on mahdollisimman paljon hyvinvointia ja onnellisuutta kaikille niille, johon teko vaikuttaa.''' Kuten varmaan arvaatkin, on paljon erilaisia näkemyksiä siitäkin, mitä hyvinvointi ja onnellisuus ovat.
▲{{Perusopetuksen keskustelulaatikko|# Keskustelkaa, kenelle teoista tulisi mielestänne seurata hyvää ja mitä hyvällä mielestänne tarkoitetaan.}}
 
Seurausetiikaan ja utilitarismiin läheisesti liittyviä termejä ovat altruismi ja egoisimi. '''Altruismilla''' tarkoitetaan ajatusta että moraalivalinnoissa pitäisi ajatella toisten ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta. Altruismi tarkoittaa siis jotakuinkin samaa kuin epäitsekkyys. Altruismin vastakohta on '''egoisimi''', joka tarkoittaa suunnilleen samaa kuin itsekkyys. Egoisti valitsee eettisissä valintatilanteissa sen vaihtoehdon, josta seuraa suurin mahdollinen hyöty (hyvinvointi ja onnellisuus) itselle. Utilitarismin lähtökohta on, että teon seurauksia (hyötyjä ja haittoja) pohtiessa tulisi ottaa huomioon kaikki ne, keneen teko vaikuttaa.
 
{{Perusopetuksen keskustelulaatikko|# Keskustelkaa, mitä hyvinvointi ja onnellisuus teille tarkoittavat.}}
Seurausetiikassa on aikojen saatossa esitetty erilaisia käsityksiä siitä, millaiset seuraukset ovat "hyviä". Tunnetuimpia seurausetiikan muotoja on '''utilitarismiksi''' nimetty ajattelutapa.
 
== Hyve-etiikassa kiinnitetään huomio tekijään itseensä ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikibooks.org/wiki/S3_Yhteiselämän_perusteita/Kuinka_erottaa_oikea_ja_väärä_teko”