Ero sivun ”S3 Yhteiselämän perusteita/Kuinka erottaa oikea ja väärä teko” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 58:
== Velvollisuusetiikassa arvioidaan teon taustalla vaikuttavaa syytä ==
[[Tiedosto:Immanuel Kant 3.jpg|alt=Immanuel Kant oli saksalainen filosofi, joka kehitti kategoriseksi imperatiiviksi kutsutun elämänohjeen.|pienoiskuva|Immanuel Kant oli saksalainen filosofi, joka kehitti kategoriseksi imperatiiviksi kutsutun elämänohjeen.|387x387px]]
Velvollisuus tarkoittaa jotain sellaista, mitä ihmisen on pakko tehdä. Velvollisuusetiikka lähtee ajatuksesta, että on olemassa velvollisuuksia, yleisiä periaatteita ja sääntöjä, joiden mukaan ihmisen on toimittava huolimatta seurauksista. Teon oikeutta tai vääryyttä arvioidessa ei määritellätule senarvioida seuraustentekijän ominaisuuksia tai seurauksia, vaan itse teon perusteellatekoa<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.filosofia.fi/node/6985|nimeke=Etiikka {{!}} Filosofia.fi|julkaisu=www.filosofia.fi|viitattu=2019-03-07}}</ref>. '''Velvollisuusetiikassa teko on oikein, jos se on velvollisuuden tai oikean säännön mukaista'''<ref>https://etiikka.fi/teoria/oikean-ja-vaaran-teoriat/ (Viitattu 28.2.2019)</ref>. Tekoa arvioidaan siis arvioimalla sääntöä, jota teko noudattaa ja syytä, miksi teko on tehty. '''Teko on oikein, jos se noudattaa ihmisellä olevaa velvollisuutta ja on tehty hyvässä tarkoituksessa, vaikka seuraukset eivät välttämättä olisikaan millään tavalla hyviä.''' Siitä, mikä ominaisuus tekee toiminnasta oikean tai väärän, eli mitä ne ihmisen velvollisuudet ovat, on velvollisuusetiikan parissa esitetty erilaisia näkemyksiä.
 
Tunnetuimpia velvollisuusetiikan kannattajia on 1700-luvulla elänyt saksalainen Immanuel Kant, joka oli sitä mieltä, että ihminen pystyy järjen avulla päättelemään oikean toiminnan periaatteet ja yleispätevät ohjeet. Hän kehitti ''kategoriseksi imperatiiviksi'' kutsutun yleispätevän säännön. Kategorisen imperatiivin voisi suomentaa esimerkiksi ''"kaikkialla ja aina voimassa olevaksi käskyksi"''. Kategorinen imperatiivi kuuluu seuraavasti ''"Toimi aina niin, että tekosi noudattama sääntö voi tulla yleiseksi moraalilaiksi."'' Toisin sanoen, meidän tulisi valita aina niin, että sääntöä, jota seurataen valintamme teemme, voidaan noudattaa aina ja kaikissa tilanteissa ilman poikkeuksia ja ehtoja. Kant lisäsi tähän vielä, että ''ihmistä täytyy aina kohdella päämääränä, ei koskaan pelkästään välineenä''. Kant oli esimerkiksi sitä mieltä, että "puhu totta" on tällainen ehdoton sääntö ja velvollisuus, jota tulee noudattaa '''seurauksista välittämättä''', vaikka valehteleminen pelastaisi ihmishenkiä.
 
Kant itse ja Kantin jälkeiset velvollisuuseetikot ovat esittäneet, että '''teon hyvyyden määrää teon motiivi tai tarkoitus'''<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.filosofia.fi/node/6985#Normatiivisen%20etiikan%20suuntauksia|nimeke=Etiikka {{!}} Filosofia.fi|julkaisu=www.filosofia.fi|viitattu=2019-03-28}}</ref>'''.''' Teon oikeutta ja vääryyttä, eli sen '''moraalista arvoa''' '''ei pidä arvioida sen seurausten, ihmisen hyveiden tai tunteiden''' perusteella. Teko on oikein vain silloin, jos se tehdään, ''koska se kuuluu tehdä''. Hyvä teko voikin siis olla moraalisesti väärä, jos se on tehty vääristä syistä. Esimerkiksi sääli on tunne, ja säälistä köyhän auttaminen tai vaikkapa koulun pihalla tapahtuvaan kiusaamiseen väliin meneminen ei ole velvollisuuseetikon mielestä moraalisesti oikein. Sen sijaan, jos autat köyhää tai lopetat kiusaamisen, koska ihmisen velvollisuus on auttaa hädässä olevia, teet velvollisuuseetikon mielestä moraalisesti oikein. Hyvä teko voikin siis olla moraalisesti väärä, jos se on tehty vääristä syistä. Tämä voi tuntua hassulta, sillä lopputuloshan on kuitenkin sama. Myös totuuden puhuminen olisi muuten oikein, mutta teon tarkoituksen valossa ajatellen, jos puhut totta aiheuttaaksesi kaverillesi harmia, teet väärin. Toinen näkökulma on, että '''ihmisen velvollisuuksien tulisi perustua ihmisen perusoikeuksiin'''. Tämän mukaan meidän tulisi siis toimia niin, että emme loukkaa toisten ihmisten perusoikeuksia.
 
Kant oli sitä mieltä, että ihmisellä on järki, ja siksi '''ihminen voi järjen avulla päätellä ne velvollisuudet, johon moraali täytyy perustaa'''. Esimerkiksi on helppo perustella järjellä, miksi elämää täytyy suojella, eli toista ei saa tappaa. On myös esitetty, että ihmisen moraaliset velvollisuudet voisivat perustua esimerkiksi ihmisten perusoikeuksiin<ref name=":0" />. Jokaisen ihmisen velvollisuus olisi siis kunnioittaa ihmisen perusoikeuksia. Kielsihän Kantkin ihmisen käyttämisen välineenä.
Rivi 117:
# Voiko sama teko olla yhdessä tilanteessa oikein ja toisessa tilanteessa väärin? Pohtikaa esimerkkejä.
#
 
== Lue lisää ==
 
* [http://www.filosofia.fi/node/6985#Normatiivisen%20etiikan%20suuntauksia Filosofia.fi: Normatiivisen etiikan suuntauksia]
 
== Lähteet ==