Ero sivun ”S2 Erilaisia elämäntapoja/Juutalaisuus” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 43:
Kymmentä käskyä ja Tooran 613 käskyä ja kieltoa noudattamalla toteutetaan Jumalan tahtoa. Käskyt ja kiellot ohjaavat juutalaisten jokapäiväistä elämää ja pyhien viettoa.<ref name=":0" /> Käskyjen ja määräysten sisällön voi tiivistää 200-luvulla ennen ajan laskun alkua eläneen rabbi Hillelin sanoin: '''”Älä tee toiselle sitä, mitä et toivo itsellesi tehtävän.”''' Kultainen sääntö, joka löytyy eri tavoin ilmaistuna monista muistakin maailmanuskonnoista.
Juutalaiset ajattelevat, että he ovat jumalan valittu kansa mutta valinta ei kuitenkaan anna minkäänlaisia etuoikeuksia. Päinvastoin, se tarkoittaa vastuuta ja velvollisuutta noudattaa Tooran säädöksiä ja olla täten moraalisena esimerkkinä muille. Juutalaisuudelle on tunnusomaista uskon ilmeneminen elämäntavassa ja teoissa. Usko jumalaan ei takaa pelastusta, vaan tärkeintä on hyvä elämä.<ref name=":4" /> Teot kertovat ihmisestä enemmän kuin uskon tunnustaminen. Hyvä elämä muodostuu elämisestä Toorassa ilmoitettujen lakien, sääntöjen ja perinteiden mukaisesti elämisestä.
Rukouksia ja jumalanpalveluksia voi periaatteessa järjestää periaatteessa missä
== Juutalainen elämä ==
Juutalaisen tulee noudattaa uskonnon sääntöjä niin uskonnollisissa kuin maallisissakin asioissa. Juutalaisen ihmisen elämää niin arjessa kuin juhlassakin määrittävät moninaiset määräykset. Miesten ja naisten tehtävät ovat osittain erotetut toisistaan. Juutalaisten mielestä tämä ei kuitenkaa tarkoita epätasa-arvoa vaan molemmilla sukupuolilla on osittain omat velvoitteensa.
Juutalaisen tulee rakastaa ja kunnioittaa Jumalaa, tavoitella pyhyyttä, opiskella Tooraa, kunnioittaa Israelin maata, pitää elämää pyhänä, rakastaa lähimmäistään, kunnioittaa toisen ihmisarvoa, kohdella kaikkia tasa-arvoisesti, rakastaa oikeudenmukaisuutta, olla myötätuntoinen sekä kantaa vastuunsa itsestään ja ympäristöstään.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.edu.fi/perusopetus/uskonto_ja_elamankatsomustieto/uskontonetti/uskonnot_pahkinankuoressa/juutalaisuus/jokapaivainen_elama|nimeke=Edu.fi - Jokapäiväinen elämä|julkaisu=www.edu.fi|viitattu=2019-04-08}}</ref>
Juutalaisessa kalenterissa lasketaan vuosia maailmanluomisesta. Länsimaisen ajanlaskun alkaessa vuonna 0 oli maailman luomisesta juutalaisen kalenterin mukaan kulunut 3760 vuotta.<ref name=":5">Helsingin juutalainen seurakunta. Juutalainen vuosi ja juhlapyhät [http://jchelsinki.fi/fi/juutalainen_vuosi_ja_juhlapyhat] (Luettu 8.4.2019)</ref>
=== Viikko ===
Juutalainen vuorokausi alkaa auringonlaskusta ja viikko aloitetaan sunnuntaista. Viikon seitsemäs päivä on sapatti eli pyhäpäivä. Se on juutalaisuuden tärkein pyhäpäivä. Sapattia vietetään joka viikko perjantain auringonlaskusta lauantain auringonlaskuun. Se on lepopäivä, jolloin perhe kokoontuu yhteen ja rauhoittuu arkisilta kiireiltä. <ref name=":5" /> Jokaiseen päivään kuuluu kolme rukousaikaa: iltarukous, aamurukous ja iltapäivärukous. Sapattina, pyhäpäivinä ja uudenkuun aikaan on vielä neljäs, lisärukous, aamurukouksen jälkeen.<ref name=":2" />
=== Syntymä ===
Lapsen uskonto määräytyy äidin mukaan. Poikalapset tulee '''ympärileikata''' kahdeksan päivän ikäisenä. Ympärileikkaus on juutalaisille merkki jumalan ja juutalaisten liitosta. Leikkauksen suorittaa lääkäri ja se on turvallinen. Ympärileikkauksen yhteydessä myös ilmoitetaan pojan nimi. Tyttölapsen nimi ilmoitetaan, kun äiti osallistuu synnytyksen jälkeen ensimmäistä kertaa jumalanpalvelukseen.
Uskonnollisesti täysi-ikäiseksi tyttö tulee 12-vuotiaana. Hän on silloin bat mitzva eli velvollisuuden tyttö. Poika on uskonnollisesti täysi-ikäinen 13-vuotiaana. Hän on silloin bar mitzva eli velvollisuuden poika. Tämän jälkeen tyttö ja poika ovat velvollisia elämään juutalaisina<ref name=":2" />.
=== Ruoka ===
Arkielämässä keskeisiä käsitteitä ovat '''kosher-''' eli puhtaussäännökset. Ne koskevat kaikkea elämää, mutta vaikuttavat eniten ruokasäännösten kohdalla. Ruoka jaetaan kahteen ryhmään: '''kasher eli syötäväksi kelpaaviin''' ja '''trefa''' eli syötäväksi kelpaamattomia. Kaikki kasvikset, kalat joilla on suomut, nauta- ja lammaseläinten, näiden maito sekä siipikarja ja niiden munat ovat sallittuja '''oikein valmistettuina'''.
Maitoa ja lihaa ei saa syödä yhdessä, mutta kasviksia, kalaa sekä munia voi syödä sekä maitoisten että lihaisten ruokien kanssa. Sallitutkin ruoat menettävät kasheriutensa, jos ne joutuvat tekemisiin trefa-tuotteiden kanssa tai ne valmistetaan väärin esimerkiksi paistinpannulla tai uunissa, jotka ovat joutuneet tekemisiin trefatuotteiden kanssa.
Syötäväksi kelpaava '''liha on teurastettava juutalaisen teurastustavan mukaisesti'''. Eläimelle saa tuottaa tarpeetonta kärsimystä. Siksi esimerkiksi metsästys on juutalaisuudessa kiellettyä. Tavallinen kaupassa myytävä naudanliha on siis juutalaisille yhtä kiellettyä kuin sianliha.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.edu.fi/perusopetus/uskonto_ja_elamankatsomustieto/uskontonetti/uskonnot_pahkinankuoressa/juutalaisuus/jokapaivainen_elama|nimeke=Edu.fi - Jokapäiväinen elämä|julkaisu=www.edu.fi|viitattu=2019-04-08}}</ref> Kosher-tuotteiden saaminen ei-juutalaisessa yhteiskunnassa voi kuitenkin nykyään olla vaikeaa, minkä vuoksi osa juutalaisista noudattaa säännöksiä vain osittain<ref name=":2" />.
== Lue lisää ==
Rivi 57 ⟶ 76:
** [http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=8 Uskonnot.fi - Juutalaisuus]
**[http://fennojudaica.jchelsinki.fi/fi_about.html Fenno-Judaica -verkkonäyttely esittelee juutalaisten historiaa Suomessa.]
* [http://jchelsinki.fi/fi/juutalainen_vuosi_ja_juhlapyhat Juutalaisia juhlia]
== Lähteet ==
| |||