Ero sivun ”S2 Erilaisia elämäntapoja/Juutalaisuus” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 21:
=== Juutalaisuus Suomessa ===
Juutalaiset ovat yksi Suomen ns. perinteisistä vähemmistöistä. Juutalaisia on ollut Suomessa jo 1800-luvun alkupuolelta asti. Juutalaisia asuu Suomessa nykyään n. 1500, joista noin 80% prosenttia kuuluu Suomen juutalaisiin seurakuntiin. Suomessa on kaksi juutalaista seurakuntaa, Helsingissä ja Turussa. Molemmat kuuluvat ortodoksijuutalaiseen suuntaukseen. Suurin osa suomalaisista suhtautuu juutalaisiin ja juutalaisuuteen positiivisesti. <ref>[http://jchelsinki.fi/fi/me/suomalaisessa_yhteiskunnassa Helsingin juutalainen seurakunta. Juutalaiset Suomessa.] (Luettu 7.4.2019)</ref><ref name=":3" />
== Mihin juutalaiset uskovat? ==
== Millaista on juutalainen usko? ==
[[Tiedosto:Köln-Tora-und-Innenansicht-Synagoge-Glockengasse-040.JPG|alt=Toora on juutalaisten tärkein teksti.|pienoiskuva|364x364px|Toora on juutalaisten tärkein teksti.]]
Juutalaisuus on '''monoteistinen''' uskonto eli siinä on vain yksi jumala, jota juutalaiset kutsuvat nimellä '''Jahve'''. Juutalaisuudessa ajatellaan, että jumala on yksi ja ainoa, kaikkitietävä ja kaikkivaltias, joka on luonut maailman ja hallitsee kaikkien luotujen kohtaloita. HänIhmisen jumala on asettanut luomakunnan kruunuksi, ja valta-asema tuo myös vastuun elinympäristöstään<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.edu.fi/perusopetus/uskonto_ja_elamankatsomustieto/uskontonetti/uskonnot_pahkinankuoressa/juutalaisuus/jokapaivainen_elama|nimeke=Edu.fi - Jokapäiväinen elämä|julkaisu=www.edu.fi|viitattu=2019-04-08}}</ref>. Jumala on oikeamielinen ja vaatii ehdotonta kunnioitusta, mutta on myös armollinen niille, jotka täyttävät hänen tahtonsa.<ref name=":2" /> Jumalan nimen lausuminen turhaan tai hänestä kuvien tekeminen on juutalaisuudessa kiellettyä<ref name=":3" /><ref name=":0" />.
 
Juutalaisen uskonnon oppi on koottu '''pyhään kirjaan,''' jonka nimi on '''Tanach'''. Siihen kuuluvat '''Toora''' eli viisi Mooseksen kirjaa, '''Nevi'im''' eli Profeettain kirjat sekä '''Ketuvim''' eli Kirjoitukset. '''Näistä tärkein on viisi Mooseksen kirjaa eli Toora''', jossa jumala ilmoitti tahtonsa juutalaisille. Juutalaisten uskoon ja elämäntapaan on vaikuttanut myös '''Talmud''', joka on Tooran tulkinta- ja selityskirja<ref name=":4">Helsingin juutalainen seurakunta. Juutalaisen uskon perusteet. [http://jchelsinki.fi/fi/juutalaisen_uskon_perusteet](Luettu 7.4.2019)</ref>.
Rivi 45:
Juutalaiset ajattelevat, että he ovat jumalan valittu kansa mutta valinta ei kuitenkaan anna minkäänlaisia etuoikeuksia. Päinvastoin, se tarkoittaa vastuuta ja velvollisuutta noudattaa Tooran säädöksiä ja olla täten moraalisena esimerkkinä muille. Juutalaisuudelle on tunnusomaista uskon ilmeneminen elämäntavassa ja teoissa. Usko jumalaan ei takaa pelastusta, vaan tärkeintä on hyvä elämä.<ref name=":4" /> Teot kertovat ihmisestä enemmän kuin uskon tunnustaminen. Hyvä elämä muodostuu elämisestä Toorassa ilmoitettujen lakien, sääntöjen ja perinteiden mukaisesti elämisestä.
 
Rukouksia ja jumalanpalveluksia voi periaatteessa järjestää periaatteessa missä tahansa, mutta juutalaistaJuutalaista pyhäkköä eli pyhää rakennusta kutsutaan nimellä '''synagoga'''. Paikassa, jossa Jumalaa palvellaan ei saa olla kuvia ihmisistä tai mistään, jonka joku voisi käsittää Jumalan kuvaksi. Synagogat voivat eri juutalaisuuden suuntauksissa olla hyvinkin eri näköisiä. Kaikki synagogat on rakennettu niin, että rukoussuunta niissä on kohti Jeruselemia, jossa sijaitsee myös juutalaisuuden kaikkein pyhin paikka, '''temppelivuori'''. Nykyään juutalaiset eivät kuitenkaan voi harjoittaa hartauksia siellä, sillä alueella sijaitsee nykyään kaksi islamilaista moskeijaa. Temppelivuoren tilalle on juutalaisuuden pyhimmäksi paikaksi muodostunut toisen, lähes 2 000 vuotta sitten tuhoutuneen temppelin pystyyn jäänyt ns. '''läntinen ulkomuuri''', jota edelleen usein hieman virheellisesti kutsutaan itkumuuriksi.<ref name=":3" />
 
== Juutalainen elämä ==
[[Tiedosto:CHILD LIGHTING HANUKA CANDLES.jpg|alt=Juutalainen poika sytyttää hanukakynttilöitä. Pojalla on päässään juutalaisten käyttämä hattu, kipa.|vasen|pienoiskuva|380x380px333x333px|Juutalainen poika sytyttää hanukakynttilöitä. Pojalla on päässään juutalaisten käyttämä hattu, ''kipa''.]]
Juutalaisen tulee noudattaa uskonnon sääntöjä niin uskonnollisissa kuin maallisissakin asioissa. Juutalaisen ihmisen elämää niin arjessa kuin juhlassakin määrittävät moninaiset määräykset. Miesten ja naisten tehtävät ovat osittain erotetut toisistaan. Juutalaisten mielestä tämä ei kuitenkaa tarkoita epätasa-arvoa vaan molemmilla sukupuolilla on osittain omat velvoitteensa.
 
Juutalaisen tulee rakastaa ja kunnioittaa Jumalaa, tavoitella pyhyyttä, opiskella Tooraa, kunnioittaa Israelin maata, pitää elämää pyhänä, rakastaa lähimmäistään, kunnioittaa toisen ihmisarvoa, kohdella kaikkia tasa-arvoisesti, rakastaa oikeudenmukaisuutta, olla myötätuntoinen sekä kantaa vastuunsa itsestään ja ympäristöstään.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.edu.fi/perusopetus/uskonto_ja_elamankatsomustieto/uskontonetti/uskonnot_pahkinankuoressa/juutalaisuus/jokapaivainen_elama|nimeke=Edu.fi - Jokapäiväinen elämä|julkaisu=www.edu.fi|viitattu=2019-04-08}}</ref>
Rivi 56:
 
=== Viikko ===
Juutalainen vuorokausi alkaa auringonlaskusta ja viikko aloitetaan sunnuntaista. Viikon seitsemäs päivä on sapatti eli pyhäpäivä. Se on juutalaisuuden tärkein pyhäpäivä. Se muistuttaa Egyptin orjuudesta ja jatkuvasta työnteosta vapautumisesta. Sapattia vietetään joka viikko perjantain auringonlaskusta lauantain auringonlaskuun. Se on lepopäivä, jolloin perhe kokoontuu yhteen ja rauhoittuu arkisilta kiireiltä. <ref name=":5" /> Jokaiseen päivään kuuluu kolme rukousaikaa: iltarukous, aamurukous ja iltapäivärukous. Sapattina, pyhäpäivinä ja uudenkuun aikaan on vielä neljäs, lisärukous, aamurukouksen jälkeen.<ref name=":2" />
 
=== Syntymä ===
Rivi 69:
 
Syötäväksi kelpaava '''liha on teurastettava juutalaisen teurastustavan mukaisesti'''. Eläimelle saa tuottaa tarpeetonta kärsimystä. Siksi esimerkiksi metsästys on juutalaisuudessa kiellettyä. Tavallinen kaupassa myytävä naudanliha on siis juutalaisille yhtä kiellettyä kuin sianliha.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.edu.fi/perusopetus/uskonto_ja_elamankatsomustieto/uskontonetti/uskonnot_pahkinankuoressa/juutalaisuus/jokapaivainen_elama|nimeke=Edu.fi - Jokapäiväinen elämä|julkaisu=www.edu.fi|viitattu=2019-04-08}}</ref> Kosher-tuotteiden saaminen ei-juutalaisessa yhteiskunnassa voi kuitenkin nykyään olla vaikeaa, minkä vuoksi osa juutalaisista noudattaa säännöksiä vain osittain<ref name=":2" />.
 
=== Juhlat ===
Juutalainen kalenteri on aurinko- ja kuukalenterin yhdistemä, minkä vuoksi juhlapäivien paikat saattavat vaihdella länsimaiseen kalenteriin verrattuna.
 
Kohdasta Lue lisää löydät linkin, josta voit tutustua tarkemmin juutalaisiin juhliin.
 
== Lue lisää ==