Wikikirjasto

Ero sivun ”S2 Erilaisia elämäntapoja/Juutalaisuus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
2 629 muokkausta
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
2 629 muokkausta
Rivi 5:
Juutalaisuus oli ensimmäinen suuri yksijumalainen uskonto ja se on myös yksi vanhimmista edelleen harjoitettavista uskonnoista. Juutalaisuudella tarkoitetaan sekä uskontoa että kansallisuutta, juutalaisen kansan historiaa ja juutalaista kulttuuria<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=http://www.uskontojenmaailma.fi/maailman-uskontoja/juutalaisuus|nimeke=Juutalaisuus|julkaisu=www.uskontojenmaailma.fi|viitattu=2019-04-07}}</ref>. Tarkkoja historiallisia tietoja uskonnon perustamisesta ei ole, mutta juutalaiset ajattelevat juutalaisen kansan kantaisäksi Abrahamin<ref name=":1" />, jonka katsotaan yleensä eläneen toisella vuosituhannella ennen ajanlaskumme alkua eli ennen vuotta 0<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=8|nimeke=Juutalaisuus|julkaisu=www.uskonnot.fi|viitattu=2019-04-07}}</ref>.
 
'''Perimätiedon''' mukaan Abraham sai jumalalta käskyn muuttaa kotoaan nykyisen Irakin alueelta "luvattuun maahan", jossa nykyisin sijaitsee Israelin valtio. Abrahamin pojanpoika Jaakob pakeni nälänhätää Egyptiin, jossa hänen sukunsa joutui orjaksi. Orjuudesta pois takaisin luvattuun maahan juutalaisen kansan johdatti Mooses 40-vuotisessa erämaavaelluksessa. Erämaavaelluksen aikana jumala ilmestyi Moosekselle ja ilmoitti tälle kymmenen käskyä, lain ja opetukset (Toora). Nämä lait eli jumalan tahdon Mooses välitti israelilaisillekansalleen. Juutalaiset pitävät tätä tapahtumaa liiton solmimisena Israelin kansan ja jumalan välillä. Tuolloin juutalaisista tuli juutalaisen uskon mukaan "'''jumalan valittu kansa'''". Tästä alkoi kehittyä juutalainen uskonto, minkä vuoksi Moosesta voidaan pitää juutalaisuuden perustajana.<ref name=":2" /><ref name=":0" /> Toisaalta ajatellaan, että juutalaisuudella ei ole perustajaa<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/07/16/uskontojen-maailmat|nimeke=Uskontojen maailmat|julkaisu=yle.fi|viitattu=2019-04-07|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>.
 
Nälänhätää Egyptiin paenneen Jaakobin 12 pojasta syntyivät Israelin heimot, joista mahtavimman, Juudan, mukaan juutalaisuus on saanut nimensä.
Rivi 15:
Aikojen saatossa juutalaiset levisivät ympäri Eurooppaa ja muuta maailmaa. Monessa paikassa he kohtasivat syrjintää ja vainoja. Toisen maailmansodan aikana '''antisemitismi eli juutalaisviha''' huipentui, kun Adolf Hitlerin natsi-Saksa aloitti vuonna 1942 '''holokaustin''' '''eli juutalaisten järjestelmällisen kansanmurhan'''. Holokaustissa 6 miljoonaa juutalaista menetti henkensä toisen maailmansodan loppuun (v. 1945) mennessä. Sodan jälkeen Yhdistyneet kansakunnat (YK) laati suunnitelman juutalaisten valtion perustamisesta ja nykyinen Israelin valtio perustettiin vuonna 1948.
 
Tänä päivänä juutalaisuudesta on '''viisi päämuotoa''': ortodoksijuutalaisuus, konservatiivinen juutalaisuus, rekonstruktionismi, hasidismi ja reformijuutalaisuus<ref name=":2" />. Juutalaisuus ei kannattajamäärässä mitattuna ole kovinkaan suuri. Ympäri maailmaa juutalaisia elää noin 13,9 miljoonaa (vertaa esimerkiksi kristinuskon 2,2 miljardia)<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.globalreligiousfutures.org/explorer#/?subtopic=15&chartType=bar&year=2010&data_type=number&religious_affiliation=28+51&destination=to&countries=Worldwide&age_group=all&gender=all&pdfMode=false|nimeke=Religion Information Data Explorer {{!}} GRF|julkaisu=www.globalreligiousfutures.org|viitattu=2019-04-07}}</ref>. Heistä noin 6,5 miljoonaa asuu Yhdysvalloissa, 5,9 miljoonaa Israelissa ja 1,5 miljoonaa Euroopan maissa<ref name=":1" />. Juutalaisuus luetaan kuitenkin usein niin sanottuihin suuriin maailmanuskontoihin, sillä se on kuitenkin vaikuttanut merkittävästi maailman kahden suurimman uskonnon, kristinuskon ja islamin oppiin. '''Näitä kolmea kutsutaankin abrahamilaisiksi uskonnoiksi''' juutalaisuuden kantaisäksi ajatellun Abrahamin mukaan.
 
Juutalaisuus luetaan kuitenkin usein niin sanottuihin suuriin maailmanuskontoihin, sillä se on kuitenkin vaikuttanut merkittävästi maailman kahden suurimman uskonnon, kristinuskon ja islamin oppiin. '''Näitä kolmea kutsutaankin abrahamilaisiksi uskonnoiksi''' juutalaisuuden kantaisäksi ajatellun Abrahamin mukaan.
 
=== Juutalaisuus Suomessa ===
Rivi 25 ⟶ 23:
Juutalaisuus on '''monoteistinen''' uskonto eli siinä on vain yksi jumala, jota juutalaiset kutsuvat nimellä '''Jahve'''. Juutalaisuudessa ajatellaan, että jumala on yksi ja ainoa, kaikkitietävä ja kaikkivaltias, joka on luonut maailman ja hallitsee kaikkien luotujen kohtaloita. Ihmisen jumala on asettanut luomakunnan kruunuksi, ja valta-asema tuo myös vastuun elinympäristöstään<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.edu.fi/perusopetus/uskonto_ja_elamankatsomustieto/uskontonetti/uskonnot_pahkinankuoressa/juutalaisuus/jokapaivainen_elama|nimeke=Edu.fi - Jokapäiväinen elämä|julkaisu=www.edu.fi|viitattu=2019-04-08}}</ref>. Jumala on oikeamielinen ja vaatii ehdotonta kunnioitusta, mutta on myös armollinen niille, jotka täyttävät hänen tahtonsa.<ref name=":2" /> Jumalan nimen lausuminen turhaan tai hänestä kuvien tekeminen on juutalaisuudessa kiellettyä<ref name=":3" /><ref name=":0" />.
 
Juutalaisen uskonnon oppi on koottu '''pyhään kirjaan,''' jonka nimi on '''Tanach'''. Siihen kuuluvatkuuluva '''Toora''' eli viisi Mooseksen kirjaa, '''Nevi'im'''on elitärkein Profeettain kirjat sekäjuutaalaisuuden teksti'''Ketuvim''' eli Kirjoitukset. '''Näistä tärkein on viisi Mooseksen kirjaa eli Toora''', jossaSiinä jumala ilmoitti tahtonsa juutalaisille. Juutalaisten uskoon ja elämäntapaan on vaikuttanut myös '''Talmud''', joka on Tooran tulkinta- ja selityskirja<ref name=":4">Helsingin juutalainen seurakunta. Juutalaisen uskon perusteet. [http://jchelsinki.fi/fi/juutalaisen_uskon_perusteet](Luettu 7.4.2019)</ref>.
 
Kolme tärkeintä juutalaisuuden opinkappaletta ovat usko yhteen jumalaan, usko Tooraan ja usko Israeliin valittuna kansana. Juutalaisuuden perusolemusoppi tiivistyy jumalan Moosekselle ilmoittamaan '''kymmeneen käskyyn'''<ref name=":4" />.
 
# Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka vei sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä.
Rivi 41 ⟶ 39:
{{Perusopetuksen selitelaatikko|Rabbi eli rabbiini on juutaisuudessa uskonnollinen johtaja, opettaja ja juutalaiseen lakiin perehtynyt henkilö. Nykyisin rabbin toimenkuvaan kuuluu usein jumalanpalveluksissa toimiminen ja seurakunnan edustaminen ulkopuolelle.}}
 
Kymmentä käskyä ja Tooranmuita 613Tooran käskyäkäskyjä ja kieltoakieltoja noudattamalla toteutetaan Jumalan tahtoa. Käskyt ja kiellotNe ohjaavat juutalaisten jokapäiväistä elämää ja pyhien viettoa.<ref name=":0" /> KäskyjenJuutalaisuudelle jaon määräystentunnusomaista sisällönuskon voiilmeneminen tiivistääelämäntavassa 200-luvullaja ennenteoissa. ajanUsko laskunjumalaan alkuaei eläneentakaa rabbipelastusta, Hillelinvaan sanoin:tärkeintä '''”Äläon teehyvä toiselleelämä.<ref sitä,name=":4" /> Teot kertovat mitäihmisestä etenemmän toivokuin itsellesiuskon tehtäväntunnustaminen.”''' KultainenHyvä sääntö,elämä jokamuodostuu löytyyelämisestä eriToorassa tavoinilmoitettujen ilmaistunalakien, monistasääntöjen muistakinja maailmanuskonnoistaperinteiden mukaisesti elämisestä.
 
Käskyjen ja määräysten sisällön voi tiivistää 200-luvulla ennen ajan laskun alkua eläneen rabbi Hillelin sanoin: '''”Älä tee toiselle sitä, mitä et toivo itsellesi tehtävän.”''' Kultainen sääntö, joka löytyy eri tavoin ilmaistuna monista muistakin maailmanuskonnoista.
Juutalaiset ajattelevat, että he ovat jumalan valittu kansa mutta valinta ei kuitenkaan anna minkäänlaisia etuoikeuksia. Päinvastoin, se tarkoittaa vastuuta ja velvollisuutta noudattaa Tooran säädöksiä ja olla täten moraalisena esimerkkinä muille. Juutalaisuudelle on tunnusomaista uskon ilmeneminen elämäntavassa ja teoissa. Usko jumalaan ei takaa pelastusta, vaan tärkeintä on hyvä elämä.<ref name=":4" /> Teot kertovat ihmisestä enemmän kuin uskon tunnustaminen. Hyvä elämä muodostuu elämisestä Toorassa ilmoitettujen lakien, sääntöjen ja perinteiden mukaisesti elämisestä.
 
Juutalaista pyhäkköä eli pyhää rakennusta kutsutaan nimellä '''synagoga'''. Paikassa, jossa Jumalaa palvellaan ei saa olla kuvia ihmisistä tai mistään, jonka joku voisi käsittää Jumalan kuvaksi. Synagogat voivat eri juutalaisuuden suuntauksissa olla eri näköisiä. Kaikki synagogat on rakennettu niin, että rukoussuunta niissä on kohti Jeruselemia, jossa sijaitsee myös juutalaisuuden kaikkein pyhin paikka, '''temppelivuori'''. Nykyään juutalaiset eivät kuitenkaan voi harjoittaa hartauksia siellä, sillä alueella sijaitsee nykyään kaksi islamilaista moskeijaa. Temppelivuoren tilalle on juutalaisuuden pyhimmäksi paikaksi muodostunut toisen, lähes 2 000 vuotta sitten tuhoutuneen temppelin pystyyn jäänyt ns. '''läntinen ulkomuuri''', jota edelleen usein hieman virheellisesti kutsutaan itkumuuriksi.<ref name=":3" />
Rivi 49 ⟶ 47:
== Juutalainen elämä ==
[[Tiedosto:CHILD LIGHTING HANUKA CANDLES.jpg|alt=Juutalainen poika sytyttää hanukakynttilöitä. Pojalla on päässään juutalaisten käyttämä hattu, kipa.|vasen|pienoiskuva|476x476px|Juutalainen poika sytyttää hanukakynttilöitä. Pojalla on päässään juutalaisten käyttämä hattu, ''kipa''.]]
Juutalaisessa kalenterissa lasketaan vuosia maailman luomisesta. Länsimaisen ajanlaskun alkaessa vuonna 0 oli maailman luomisesta juutalaisen kalenterin mukaan kulunut 3760 vuotta.<ref name=":5">Helsingin juutalainen seurakunta. Juutalainen vuosi ja juhlapyhät [http://jchelsinki.fi/fi/juutalainen_vuosi_ja_juhlapyhat] (Luettu 8.4.2019)</ref> Juutalainen kalenteri on aurinko- ja kuukalenterin yhdistemä, minkä vuoksi juhlapäivien paikat saattavat vaihdella länsimaiseen kalenteriin verrattuna. Juutalainen '''vuorokausi alkaa auringonlaskusta''' ja '''viikko aloitetaan sunnuntaista'''. Viikon seitsemäs päivä on sapatti eli pyhäpäivä. Se on juutalaisuuden tärkein pyhäpäivä. Se muistuttaa Egyptin orjuudesta ja jatkuvasta työnteosta vapautumisesta. '''Sapattia''' vietetään joka viikko perjantain auringonlaskusta lauantain auringonlaskuun. Se on lepopäivä, jolloin perhe kokoontuu yhteen ja rauhoittuu arkisilta kiireiltä. <ref name=":5" /> Jokaiseen päivään kuuluu kolme rukousaikaa: iltarukous, aamurukous ja iltapäivärukous. Sapattina, pyhäpäivinä ja uudenkuun aikaan on vielä neljäs, lisärukous, aamurukouksen jälkeen.<ref name=":2" />▼
Juutalaisen tulee noudattaa uskonnon sääntöjä niin uskonnollisissa kuin maallisissakin asioissa. Miesten ja naisten tehtävät ovat osittain erotetut toisistaan. Juutalaisten mielestä tämä ei kuitenkaa tarkoita epätasa-arvoa vaan molemmilla sukupuolilla on osittain omat velvoitteensa.
 
Lapsen uskonto määräytyy äidin mukaan. Poikalapset tulee '''ympärileikata''' kahdeksan päivän ikäisenä. Ympärileikkaus on juutalaisille merkki jumalan ja juutalaisten liitosta. Leikkauksen suorittaa lääkäri ja se on turvallinen. Ympärileikkauksen yhteydessä myös ilmoitetaan pojan nimi. Tyttölapsen nimi ilmoitetaan, kun äiti osallistuu synnytyksen jälkeen ensimmäistä kertaa jumalanpalvelukseen. ▼
Juutalaisen tulee rakastaa ja kunnioittaa Jumalaa, tavoitella pyhyyttä, opiskella Tooraa, kunnioittaa Israelin maata, pitää elämää pyhänä, rakastaa lähimmäistään, kunnioittaa toisen ihmisarvoa, kohdella kaikkia tasa-arvoisesti, rakastaa oikeudenmukaisuutta, olla myötätuntoinen sekä kantaa vastuunsa itsestään ja ympäristöstään.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.edu.fi/perusopetus/uskonto_ja_elamankatsomustieto/uskontonetti/uskonnot_pahkinankuoressa/juutalaisuus/jokapaivainen_elama|nimeke=Edu.fi - Jokapäiväinen elämä|julkaisu=www.edu.fi|viitattu=2019-04-08}}</ref>
 
Uskonnollisesti täysi-ikäiseksi tyttö tulee 12-vuotiaana. Hän on silloin '''bat mitzva''' eli velvollisuuden tyttö. Poika on uskonnollisesti täysi-ikäinen 13-vuotiaana. Hän on silloin '''bar mitzva''' eli velvollisuuden poika. Tämän jälkeen tyttö ja poika ovat velvollisia elämään juutalaisina<ref name=":2" />. Yhteisnimitys tyttöjenMiesten ja poikiennaisten juhlilletehtävät ovat osittain erotetut toisistaan. Juutalaisten mielestä tämä ei kuitenkaa tarkoita epätasa-arvoa vaan molemmilla sukupuolilla on osittain omat velvoitteensa''bnei<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.edu.fi/perusopetus/uskonto_ja_elamankatsomustieto/uskontonetti/uskonnot_pahkinankuoressa/juutalaisuus/jokapaivainen_elama|nimeke=Edu.fi mitzva- eliJokapäiväinen velvollisuuden lapsetelämä|julkaisu=www.edu.fi|viitattu=2019-04-08}}</ref>''.▼
Juutalaisessa kalenterissa lasketaan vuosia maailman luomisesta. Länsimaisen ajanlaskun alkaessa vuonna 0 oli maailman luomisesta juutalaisen kalenterin mukaan kulunut 3760 vuotta.<ref name=":5">Helsingin juutalainen seurakunta. Juutalainen vuosi ja juhlapyhät [http://jchelsinki.fi/fi/juutalainen_vuosi_ja_juhlapyhat] (Luettu 8.4.2019)</ref>
 
Arkielämässä keskeisiä käsitteitä ovat '''kosher-''' eli puhtaussäännökset. Ne koskevat kaikkea elämää, mutta vaikuttavat eniten ruokasäännösten kohdalla. Ruoka jaetaan kahteen ryhmään: '''kasherkosher eli syötäväksi kelpaaviin''' ja '''trefa''' eli syötäväksi kelpaamattomia. Kaikki kasvikset, kalat joilla on suomut, nauta- ja lammaseläinten, näiden maito sekä siipikarja ja niiden munat ovat sallittuja '''oikein valmistettuina'''.▼
▲Juutalainen '''vuorokausi alkaa auringonlaskusta''' ja '''viikko aloitetaan sunnuntaista'''. Viikon seitsemäs päivä on sapatti eli pyhäpäivä. Se on juutalaisuuden tärkein pyhäpäivä. Se muistuttaa Egyptin orjuudesta ja jatkuvasta työnteosta vapautumisesta. Sapattia vietetään joka viikko perjantain auringonlaskusta lauantain auringonlaskuun. Se on lepopäivä, jolloin perhe kokoontuu yhteen ja rauhoittuu arkisilta kiireiltä. <ref name=":5" /> Jokaiseen päivään kuuluu kolme rukousaikaa: iltarukous, aamurukous ja iltapäivärukous. Sapattina, pyhäpäivinä ja uudenkuun aikaan on vielä neljäs, lisärukous, aamurukouksen jälkeen.<ref name=":2" />
 
Maitoa ja lihaa ei saa syödä yhdessä, mutta kasviksia, kalaa sekä munia voi syödä sekä maitoisten että lihaisten ruokien kanssa. Sallitutkin ruoat menettävät kasheriutensakosheriutensa, jos ne joutuvat tekemisiin trefa-tuotteiden kanssa tai ne valmistetaan väärin esimerkiksi paistinpannulla tai uunissa, jotka ovat joutuneet tekemisiin trefatuotteidentrefa-tuotteiden kanssa.▼
▲Lapsen uskonto määräytyy äidin mukaan. Poikalapset tulee '''ympärileikata''' kahdeksan päivän ikäisenä. Ympärileikkaus on juutalaisille merkki jumalan ja juutalaisten liitosta. Leikkauksen suorittaa lääkäri ja se on turvallinen. Ympärileikkauksen yhteydessä myös ilmoitetaan pojan nimi. Tyttölapsen nimi ilmoitetaan, kun äiti osallistuu synnytyksen jälkeen ensimmäistä kertaa jumalanpalvelukseen.
 
▲Uskonnollisesti täysi-ikäiseksi tyttö tulee 12-vuotiaana. Hän on silloin '''bat mitzva''' eli velvollisuuden tyttö. Poika on uskonnollisesti täysi-ikäinen 13-vuotiaana. Hän on silloin '''bar mitzva''' eli velvollisuuden poika. Tämän jälkeen tyttö ja poika ovat velvollisia elämään juutalaisina<ref name=":2" />. Yhteisnimitys tyttöjen ja poikien juhlille on ''bnei mitzva eli velvollisuuden lapset.''
 
▲Arkielämässä keskeisiä käsitteitä ovat '''kosher-''' eli puhtaussäännökset. Ne koskevat kaikkea elämää, mutta vaikuttavat eniten ruokasäännösten kohdalla. Ruoka jaetaan kahteen ryhmään: '''kasher eli syötäväksi kelpaaviin''' ja '''trefa''' eli syötäväksi kelpaamattomia. Kaikki kasvikset, kalat joilla on suomut, nauta- ja lammaseläinten, näiden maito sekä siipikarja ja niiden munat ovat sallittuja '''oikein valmistettuina'''.
 
▲Maitoa ja lihaa ei saa syödä yhdessä, mutta kasviksia, kalaa sekä munia voi syödä sekä maitoisten että lihaisten ruokien kanssa. Sallitutkin ruoat menettävät kasheriutensa, jos ne joutuvat tekemisiin trefa-tuotteiden kanssa tai ne valmistetaan väärin esimerkiksi paistinpannulla tai uunissa, jotka ovat joutuneet tekemisiin trefatuotteiden kanssa.
 
Syötäväksi kelpaava '''liha on teurastettava juutalaisen teurastustavan mukaisesti'''. Eläimelle saa tuottaa tarpeetonta kärsimystä. Siksi esimerkiksi metsästys on juutalaisuudessa kiellettyä. Tavallinen kaupassa myytävä naudanliha on siis juutalaisille yhtä kiellettyä kuin sianliha.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.edu.fi/perusopetus/uskonto_ja_elamankatsomustieto/uskontonetti/uskonnot_pahkinankuoressa/juutalaisuus/jokapaivainen_elama|nimeke=Edu.fi - Jokapäiväinen elämä|julkaisu=www.edu.fi|viitattu=2019-04-08}}</ref> Kosher-tuotteiden saaminen ei-juutalaisessa yhteiskunnassa voi kuitenkin nykyään olla vaikeaa, minkä vuoksi osa juutalaisista noudattaa säännöksiä vain osittain<ref name=":2" />.
 
'''Vuoden tärkeitä juhlia''' juutalaisille ovat esimerkiksi<ref name=":2" /><ref name=":5" />▼
Juutalainen kalenteri on aurinko- ja kuukalenterin yhdistemä, minkä vuoksi juhlapäivien paikat saattavat vaihdella länsimaiseen kalenteriin verrattuna.
 
▲Vuoden tärkeitä juhlia juutalaisille ovat esimerkiksi<ref name=":2" /><ref name=":5" />
 
# Juutainen uusi vuosi (Rosh hashana): Rosh hashanata seuraa kymmenen katumuspäivää, joiden aikana tulee rukoilla ja mietiskellä ja näin johdattaa elämä hyviin muutoksiin. Ne päättyvät ''jom kippuriinkipuriin'', sovituspäivään. Juutalaisen perinteen mukaan Jumala kirjoittaa rosh hashanana jokaisen ihmisen kohtalon seuraavalle vuodelle ja sinetöi kohtalon kymmenen päivän kuluttua jom kipurina. Siksi näinä päivinä ihmiset toivottavat toisilleen: ”Leshana tova tikatevu” eli ”Kirjoitettakoon sinulle hyvä vuosi”.
# Suuri sovituspäivä (jom kippur): Raamatun aikana sovituspäivänä noudatettiin rituaalia, jonka päätteeksi ylipappi siirsi kansan synnit pukin kannettavaksi autiomaahan. Nykyisin paastotaan vuorokausi.
# Lehtimajanjuhla (sukkot): Tämä juhla ppalauttaa mieliin Egyptistä pakenemisen aikana asumuksiksi tehdyt lehtimajat. Se on suuri ilojuhla. Nykyään on tapana rakentaa lehtimajoja, joissa oleskellaan ja aterioidaan.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikibooks.org/wiki/S2_Erilaisia_elämäntapoja/Juutalaisuus”