Wikikirjasto

Ero sivun ”S2 Erilaisia elämäntapoja/Juutalaisuus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
2 629 muokkausta
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
2 629 muokkausta
Rivi 13:
== Juutalaisuus tänään ==
[[Tiedosto:Hasidic Family in Street - Borough Park - Hasidic District - Brooklyn.jpg|alt=Hasidijuutalainen perhe. Hasidismi on yksi viidestä nykyisestä juutalaisuuden pääsuuntauksesta. Hasidimiehet pukeutuvat usein mustaan takkiin, valkoiseen paitaan ja mustaan lierihattuun. Heillä on myös usein pitkät hiuskiehkurat ohimoillaan.|pienoiskuva|276x276px|'''Hasidijuutalainen perhe.''' Hasidismi on yksi viidestä nykyisestä juutalaisuuden pääsuuntauksesta. Hasidimiehet pukeutuvat usein mustaan takkiin, valkoiseen paitaan ja mustaan hattuun. Heillä on myös usein pitkät hiuskiehkurat ohimoillaan.]]
Aikojen saatossa juutalaiset levisivät ympäri Eurooppaa ja muuta maailmaa. Monessa paikassa he kohtasivat syrjintää ja vainoja. Toisen maailmansodan aikana '''antisemitismi eli juutalaisviha''' huipentui, kun Adolf Hitlerin natsi-Saksa aloitti vuonna 1942 '''holokaustin''' '''eli juutalaisten järjestelmällisen kansanmurhan'''. Holokaustissa 6 miljoonaa juutalaista menetti henkensäkuoli toisen maailmansodan loppuun (v. 1945) mennessä. Sodan jälkeen Yhdistyneet kansakunnat (YK) laati suunnitelman juutalaisten valtion perustamisesta ja nykyinen Israelin valtio perustettiin juutalaisille vuonna 1948.
 
Tänä päivänä juutalaisuudesta on '''viisi päämuotoa''': ortodoksijuutalaisuus, konservatiivinen juutalaisuus, rekonstruktionismi, hasidismi ja reformijuutalaisuus<ref name=":2" />. Juutalaisuus ei kannattajamäärässä mitattuna ole kovinkaan suuri. Ympäri maailmaa juutalaisia elää noin 13,9 miljoonaa (vertaa esimerkiksi kristinuskon 2,2 miljardia)<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.globalreligiousfutures.org/explorer#/?subtopic=15&chartType=bar&year=2010&data_type=number&religious_affiliation=28+51&destination=to&countries=Worldwide&age_group=all&gender=all&pdfMode=false|nimeke=Religion Information Data Explorer {{!}} GRF|julkaisu=www.globalreligiousfutures.org|viitattu=2019-04-07}}</ref>. Heistä noin 6,5 miljoonaa asuu Yhdysvalloissa, 5,9 miljoonaa Israelissa ja 1,5 miljoonaa Euroopan maissa<ref name=":1" />. Juutalaisuus luetaan kuitenkin usein niin sanottuihin suuriin maailmanuskontoihin, sillä se on kuitenkin vaikuttanut merkittävästi maailman kahden suurimman uskonnon, kristinuskon ja islamin oppiin. '''Näitä kolmea kutsutaankin abrahamilaisiksi uskonnoiksi''' juutalaisuuden kantaisäksi ajatellun Abrahamin mukaan.
Rivi 21:
== Mihin juutalaiset uskovat? ==
[[Tiedosto:Köln-Tora-und-Innenansicht-Synagoge-Glockengasse-040.JPG|alt=Toora on juutalaisten tärkein teksti.|pienoiskuva|364x364px|Toora on juutalaisten tärkein teksti.]]
Juutalaisuus on '''monoteistinen''' uskonto eli siinä on vain yksi jumala, jota juutalaiset kutsuvat nimellä '''Jahve'''. Juutalaisuudessa ajatellaan, että jumala on yksi ja ainoa, kaikkitietävä ja kaikkivaltias maailman luoja, joka on luonut maailman ja hallitsee kaikkien luotujen kohtaloita. Ihmisen jumala on asettanut luomakunnan kruunuksi, ja valta-asema tuo myös vastuun elinympäristöstään<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.edu.fi/perusopetus/uskonto_ja_elamankatsomustieto/uskontonetti/uskonnot_pahkinankuoressa/juutalaisuus/jokapaivainen_elama|nimeke=Edu.fi - Jokapäiväinen elämä|julkaisu=www.edu.fi|viitattu=2019-04-08}}</ref>. Jumala on oikeamielinen ja vaatii ehdotonta kunnioitusta, mutta on myös armollinen niille, jotka täyttävät hänen tahtonsa.<ref name=":2" /> Jumalan nimen lausuminen turhaan tai hänestä kuvien tekeminen on juutalaisuudessa kiellettyä<ref name=":3" /><ref name=":0" />.
 
Juutalaisen uskonnon oppi on koottu '''pyhään kirjaan,''' jonka nimi on '''Tanach'''. Siihen kuuluva '''Toora''' eli viisi Mooseksen kirjaa '''on tärkein juutaalaisuudenjuutalaisuuden teksti,'''. Siinäjossa jumala ilmoittiilmoittaa tahtonsa juutalaisilleihmisille. Juutalaisten uskoon ja elämäntapaan on vaikuttanut myös '''Talmud''', joka on Tooran tulkinta- ja selityskirja<ref name=":4">Helsingin juutalainen seurakunta. Juutalaisen uskon perusteet. [http://jchelsinki.fi/fi/juutalaisen_uskon_perusteet](Luettu 7.4.2019)</ref>.
 
'''Kolme tärkeintä juutalaisuuden opinkappaletta ovat usko yhteen jumalaan, usko Tooraan ja usko Israeliin valittuna kansana.''' Juutalaisuuden oppi tiivistyy jumalan Moosekselle ilmoittamaan '''kymmeneen käskyyn'''<ref name=":4" />.
 
# Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka vei sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä.
Rivi 39:
{{Perusopetuksen selitelaatikko|Rabbi eli rabbiini on juutaisuudessa uskonnollinen johtaja, opettaja ja juutalaiseen lakiin perehtynyt henkilö. Nykyisin rabbin toimenkuvaan kuuluu usein jumalanpalveluksissa toimiminen ja seurakunnan edustaminen ulkopuolelle.}}
 
Kymmentä'''Kymmen käskyäkäskyn ja muitamuiden Tooran käskyjä ja kieltojakieltojen noudattamallamukaan elämällä toteutetaan Jumalan tahtoa'''. Ne ohjaavat juutalaisten jokapäiväistä elämää.<ref name=":0" /> Juutalaisuudelle ononkin tunnusomaista uskon ilmeneminen elämäntavassa ja teoissa. Usko jumalaan ei takaa pelastusta, vaan tärkeintä on hyvä elämä.<ref name=":4" /> Teot kertovat ihmisestä enemmän kuin uskon tunnustaminen. Hyvä elämä muodostuu elämisestä Toorassa ilmoitettujen lakien, sääntöjensanat ja perinteiden mukaisesti elämisestäajatukset.
 
Käskyjen ja määräysten sisällön voi tiivistää 200-luvulla ennen ajan laskun alkua eläneen rabbi Hillelin sanoin: '''”Älä tee toiselle sitä, mitä et toivo itsellesi tehtävän.”''' Kultainen sääntö, joka löytyy eri tavoin ilmaistuna monista muistakin maailmanuskonnoista.
 
Juutalaista pyhäkköä eli pyhää rakennusta kutsutaan nimellänimityksellä '''synagoga'''. Paikassa, jossa Jumalaa palvellaan ei saa olla kuvia ihmisistä tai mistään, jonka joku voisi käsittää Jumalan kuvaksi. Synagogat voivat eri juutalaisuuden suuntauksissa olla eri näköisiä. Kaikki synagogat on rakennettu niin, että rukoussuunta niissä on kohti Jeruselemia, jossa sijaitsee myös juutalaisuuden kaikkein pyhin paikka, '''temppelivuoriTemppelivuori'''. Nykyään juutalaiset eivät kuitenkaan voi harjoittaa hartauksia sielläTemppelivuorella, sillä alueella sijaitsee nykyään kaksi islamilaista moskeijaa. Temppelivuoren tilalle on juutalaisuuden pyhimmäksi paikaksi muodostunut toisen, lähes 2 000 vuotta sitten tuhoutuneen temppelin pystyyn jäänyt ns. '''läntinen ulkomuuri''', jota edelleen usein hieman virheellisesti kutsutaan itkumuuriksi.<ref name=":3" />
 
== Juutalainen elämä ==
Rivi 59:
Syötäväksi kelpaava '''liha on teurastettava juutalaisen teurastustavan mukaisesti'''. Eläimelle saa tuottaa tarpeetonta kärsimystä. Siksi esimerkiksi metsästys on juutalaisuudessa kiellettyä. Tavallinen kaupassa myytävä naudanliha on siis juutalaisille yhtä kiellettyä kuin sianliha.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.edu.fi/perusopetus/uskonto_ja_elamankatsomustieto/uskontonetti/uskonnot_pahkinankuoressa/juutalaisuus/jokapaivainen_elama|nimeke=Edu.fi - Jokapäiväinen elämä|julkaisu=www.edu.fi|viitattu=2019-04-08}}</ref> Kosher-tuotteiden saaminen ei-juutalaisessa yhteiskunnassa voi kuitenkin nykyään olla vaikeaa, minkä vuoksi osa juutalaisista noudattaa säännöksiä vain osittain<ref name=":2" />.
 
'''Vuoden tärkeitä juhlia''' juutalaisille ovat esimerkiksi juutainen uusi vuosi ''rosh hashana'', jota seuraa kymmenen katumuspäivää. Näiden aikana tulee rukoilla ja mietiskellä ja näin johdattaa elämä hyviin muutoksiin. Katumuspäivät päättyvät ''jom kipuriin'', suureen sovituspäivään. Juutalaisten mukaan jumala kirjoittaa rosh hashanana jokaisen ihmisen kohtalon seuraavalle vuodelle ja sinetöi kohtalon kymmenen päivän kuluttua jom kipurina. Siksi näinä päivinä ihmiset toivottavat toisilleen: ”Leshana tova tikatevu” eli ”Kirjoitettakoon sinulle hyvä vuosi”. Jom kipurin aikana paastotaan vuorokausi. Lehtimajajuhla, eli ''sukkot'' on suuri ilonjuhla, jolloin rakennetaan lehtimajoja, joissa aterioidaan. Juhla muistuttaa juutalaisia lehtimajoista, joissa juutalaiset asuivat Egyptin orjuudesta pois vaeltaessaan. ''Hanuka'' on valon juhla, jota vietetään vuoden pimeimpään aikaan, useimmiten joulukuussa. Kahdeksan päivän ajan sytytetään joka ilta kynttilä kahdeksanhaaraiseen kynttelikköön ja luetaan kiitosrukouksia. Juhlan tarkoitus on muistuttaa, makkabealaisten taistelusta helleenejä vastaan ja ensimmäisen temppelin kunnostamisesta uudelleen käyttöön. Pääsiäistä (''pesah'') juutalaiset viettävät viikon ajan Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi. Juhlan tärkeä osa on perheessä vietettävä seder-ateria. Pääsiäisen aikaan kuuluu myös kutsua osattomia aterialle ja käydä synagogajumalanpalveluksissa.<ref name=":2" /><ref name=":5" />
'''Vuoden tärkeitä juhlia''' juutalaisille ovat esimerkiksi<ref name=":2" /><ref name=":5" />
 
'''Avioliittoon''' vihkiminen on yksi juutalaisen elämän kohokohta. Vihkiminen voidaan järkestää synagogassa tai ulkoilmassa chupan eli vihkikatoksen alla. Katos symboloi parin ensimmäistä yhteistä kotia ja Siinain vuorta. Tapana on, että vihkipari ei tapaa toisiaan viikkoon ennen häitä.▼
# Juutainen uusi vuosi (Rosh hashana): Rosh hashanata seuraa kymmenen katumuspäivää, joiden aikana tulee rukoilla ja mietiskellä ja näin johdattaa elämä hyviin muutoksiin. Ne päättyvät ''jom kipuriin'', sovituspäivään. Juutalaisen perinteen mukaan Jumala kirjoittaa rosh hashanana jokaisen ihmisen kohtalon seuraavalle vuodelle ja sinetöi kohtalon kymmenen päivän kuluttua jom kipurina. Siksi näinä päivinä ihmiset toivottavat toisilleen: ”Leshana tova tikatevu” eli ”Kirjoitettakoon sinulle hyvä vuosi”.
# Suuri sovituspäivä (jom kippur): Raamatun aikana sovituspäivänä noudatettiin rituaalia, jonka päätteeksi ylipappi siirsi kansan synnit pukin kannettavaksi autiomaahan. Nykyisin paastotaan vuorokausi.
# Lehtimajanjuhla (sukkot): Tämä juhla ppalauttaa mieliin Egyptistä pakenemisen aikana asumuksiksi tehdyt lehtimajat. Se on suuri ilojuhla. Nykyään on tapana rakentaa lehtimajoja, joissa oleskellaan ja aterioidaan.
# Hanukka eli valon juhla vietetään vuoden pimeimpään aikaan. Siinä muistellaan sitä, kuinka Jerusalemin temppelin seitsenhaarainen kynttilänjalka menora ei erään taistelun yhteydessä ihmeen kautta sammunut kahdeksaan päivään, vaikka öljyä oli vain päiväksi. Juhlan aikana kahdeksan päivän ajan joka ilta kynttelikköön sytytetään uusi kynttilä ja luetaan kiitosrukouksia.
# Pääsiäinen (pesah) on viikon mittainen juhla ja sitä vietetään Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi, joka on juutalaisen historian kenties merkittävin yksittäinen tapahtuma. Juhlan tärkeä osa muodostuu perheessä vietettävästä seder-ateriasta. Pääsiäiseen kuuluu myös osattomien kutsuminen aterialle ja erityiset synagogajumalanpalvelukset.
# Viikkojuhla (shavu'ot) vietetään sen muistoksi, että Jumala antoi Moosekselle kymmenen käskyä Siinainvuorella.
 
'''Kuoleman''' kohdatessa hautausseremonia on kaikille juutalaisille samanlainen, riippumatta vainajan varallisuudesta. Vainaja haudataan yksinkertaisessa arkussa, Israelissa ilman arkkua. Hautaaminen tulee toimittaa mahdollisimman pian, muutaman päivän kuluessa kuolemasta, mutta ei kuitenkaan sapattina. <ref>[https://jchelsinki.fi/fi/juutalainen_elamankaari Helsingin juutalainen seurakunta. Juutalainen elämänkaari.] </ref> Juutalaisuudessa uskotaan kuolemanjälkeiseen elämään.▼
▲Avioliittoon vihkiminen on yksi juutalaisen elämän kohokohta. Vihkiminen voidaan järkestää synagogassa tai ulkoilmassa chupan eli vihkikatoksen alla. Katos symboloi parin ensimmäistä yhteistä kotia ja Siinain vuorta. Tapana on, että vihkipari ei tapaa toisiaan viikkoon ennen häitä.
 
▲Kuoleman kohdatessa hautausseremonia on kaikille juutalaisille samanlainen, riippumatta vainajan varallisuudesta. Vainaja haudataan yksinkertaisessa arkussa, Israelissa ilman arkkua. Hautaaminen tulee toimittaa mahdollisimman pian, muutaman päivän kuluessa kuolemasta, mutta ei kuitenkaan sapattina. <ref>[https://jchelsinki.fi/fi/juutalainen_elamankaari Helsingin juutalainen seurakunta. Juutalainen elämänkaari.] </ref> Juutalaisuudessa uskotaan kuolemanjälkeiseen elämään.
 
Kohdasta Lue lisää löydät linkin, josta voit tutustua tarkemmin juutalaisiin juhliin.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikibooks.org/wiki/S2_Erilaisia_elämäntapoja/Juutalaisuus”