Ero sivun ”S2 Erilaisia elämäntapoja/Juutalaisuus” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 37:
# Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.
# Älä tavoittele naapurisi taloa tai mitään, mikä on hänen.
'''Kymmen käskyn ja muiden Tooran käskyjä ja kieltojen mukaan elämällä toteutetaan Jumalan tahtoa'''. Ne ohjaavat juutalaisten jokapäiväistä elämää.<ref name=":0" /> Juutalaisuudelle onkin tunnusomaista uskon ilmeneminen elämäntavassa ja teoissa. Usko jumalaan ei takaa pelastusta, vaan tärkeintä on hyvä elämä.<ref name=":4" /> Teot kertovat ihmisestä enemmän kuin sanat ja ajatukset.
Rivi 43 ⟶ 42:
Käskyjen ja määräysten sisällön voi tiivistää sanoin: '''”Älä tee toiselle sitä, mitä et toivo itsellesi tehtävän.”''' Kultainen sääntö, joka löytyy eri tavoin ilmaistuna monista muistakin maailmanuskonnoista.
Juutalaista pyhäkköä eli pyhää rakennusta kutsutaan nimityksellä '''synagoga'''. Paikassa, jossa Jumalaa palvellaan ei saa olla kuvia ihmisistä tai mistään, jonka joku voisi käsittää Jumalan kuvaksi. Synagogassa miesten tulee peittää pää. Miehet käyttävät tähän yleensä pientä päähinettä, jonka nimi on ''kipa.'' Kaikki synagogat on rakennettu niin, että rukoussuunta niissä on kohti Jeruselemia, jossa sijaitsee myös juutalaisuuden kaikkein pyhin paikka, '''Temppelivuori'''. Nykyään juutalaiset eivät kuitenkaan voi harjoittaa hartauksia Temppelivuorella, sillä alueella sijaitsee nykyään kaksi islamilaista moskeijaa. Temppelivuoren tilalle on juutalaisuuden pyhimmäksi paikaksi muodostunut toisen, lähes 2 000 vuotta sitten tuhoutuneen temppelin pystyyn jäänyt ns. '''läntinen ulkomuuri''', jota edelleen usein hieman virheellisesti kutsutaan itkumuuriksi.<ref name=":3" />
== Juutalainen elämä ==
[[Tiedosto:CHILD LIGHTING HANUKA CANDLES.jpg|alt=Juutalainen poika sytyttää hanukakynttilöitä. Pojalla on päässään juutalaisten käyttämä hattu, kipa.|vasen|pienoiskuva|476x476px|Juutalainen poika sytyttää hanukakynttilöitä. Pojalla on päässään juutalaisten käyttämä hattu, ''kipa''.]]
Juutalaisessa kalenterissa lasketaan vuosia maailman luomisesta. Länsimaisen ajanlaskun alkaessa vuonna 0 oli maailman luomisesta juutalaisen kalenterin mukaan kulunut 3760 vuotta.<ref name=":5">Helsingin juutalainen seurakunta. Juutalainen vuosi ja juhlapyhät [http://jchelsinki.fi/fi/juutalainen_vuosi_ja_juhlapyhat] (Luettu 8.4.2019)</ref> Juutalainen kalenteri on aurinko- ja kuukalenterin yhdistemä, minkä vuoksi juhlapäivien paikat saattavat vaihdella länsimaiseen kalenteriin verrattuna. Juutalainen '''vuorokausi alkaa auringonlaskusta''' ja '''viikko aloitetaan sunnuntaista'''. Viikon seitsemäs päivä on sapatti eli pyhäpäivä. Se on juutalaisuuden tärkein pyhäpäivä. Se muistuttaa Egyptin orjuudesta ja jatkuvasta työnteosta vapautumisesta. '''Sapattia''' vietetään joka viikko perjantain auringonlaskusta lauantain auringonlaskuun. Se on lepopäivä, jolloin perhe kokoontuu yhteen ja rauhoittuu arkisilta kiireiltä. <ref name=":5" /> Jokaiseen päivään kuuluu kolme rukousaikaa: iltarukous, aamurukous ja iltapäivärukous. Sapattina, pyhäpäivinä ja uudenkuun aikaan on vielä neljäs, lisärukous, aamurukouksen jälkeen.<ref name=":2" />{{Perusopetuksen selitelaatikko|Rabbi eli rabbiini on juutaisuudessa uskonnollinen johtaja, opettaja ja juutalaiseen lakiin perehtynyt henkilö. Nykyisin rabbin toimenkuvaan kuuluu usein jumalanpalveluksissa toimiminen ja seurakunnan edustaminen ulkopuolelle.}}
Poikalapset tulee '''ympärileikata''' kahdeksan päivän ikäisenä. Ympärileikkaus on juutalaisille merkki jumalan ja juutalaisten liitosta. Leikkauksen suorittaa lääkäri ja se on turvallinen. Ympärileikkauksen yhteydessä myös ilmoitetaan pojan nimi. Tyttölapsen nimi ilmoitetaan, kun äiti osallistuu synnytyksen jälkeen ensimmäistä kertaa jumalanpalvelukseen.
| |||