Ero sivun ”S2 Erilaisia elämäntapoja/Juutalaisuus” versioiden välillä

 

== Juutalaisuus tänään ==

Aikojen saatossa juutalaiset levisivät ympäri Eurooppaa ja muuta maailmaa. Monessa paikassa he kohtasivat syrjintää ja vainoja. Toisen maailmansodan aikana '''antisemitismi eli juutalaisviha''' huipentui, kun Adolf Hitlerin natsi-Saksa aloitti vuonna 1942 '''holokaustin''' '''eli juutalaisten järjestelmällisen kansanmurhan'''. Holokaustissa 6 miljoonaa juutalaista kuoli toisen maailmansodan loppuun (v. 1945) mennessä. Sodan jälkeen Yhdistyneet kansakunnat (YK) laati suunnitelman juutalaisten valtion perustamisesta ja nykyinen Israelin valtio perustettiin juutalaisille vuonna 1948.

 

Juutalaiset ovat yksi Suomen ns. perinteisistä vähemmistöistä. Juutalaisia on ollut Suomessa jo 1800-luvun alkupuolelta asti. Juutalaisia asuu Suomessa nykyään n. 1500, joista noin 80% prosenttia kuuluu Suomen juutalaisiin seurakuntiin. Suomessa on kaksi juutalaista seurakuntaa, Helsingissä ja Turussa. Molemmat kuuluvat ortodoksijuutalaiseen suuntaukseen. Suurin osa suomalaisista suhtautuu juutalaisiin ja juutalaisuuteen positiivisesti. <ref>[http://jchelsinki.fi/fi/me/suomalaisessa_yhteiskunnassa Helsingin juutalainen seurakunta. Juutalaiset Suomessa.] (Luettu 7.4.2019)</ref><ref name=":3" />

== Mihin juutalaiset uskovat? ==

Juutalaisuus on '''monoteistinen''' uskonto eli siinä on vain yksi jumala, jota juutalaiset kutsuvat nimellä '''Jahve'''. Juutalaisuudessa ajatellaan, että jumala on yksi, kaikkitietävä ja kaikkivaltias maailman luoja, joka hallitsee kaikkien luotujen kohtaloita. Ihmisen jumala on asettanut luomakunnan kruunuksi, ja valta-asema tuo myös vastuun elinympäristöstään<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.edu.fi/perusopetus/uskonto_ja_elamankatsomustieto/uskontonetti/uskonnot_pahkinankuoressa/juutalaisuus/jokapaivainen_elama|nimeke=Edu.fi - Jokapäiväinen elämä|julkaisu=www.edu.fi|viitattu=2019-04-08}}</ref>. Jumala on oikeamielinen ja vaatii ehdotonta kunnioitusta, mutta on myös armollinen niille, jotka täyttävät hänen tahtonsa.<ref name=":2" /> Jumalan nimen lausuminen turhaan tai hänestä kuvien tekeminen on juutalaisuudessa kiellettyä<ref name=":3" /><ref name=":0" />.

 

 

== Juutalainen elämä ==

Juutalaisessa kalenterissa lasketaan vuosia maailman luomisesta. Länsimaisen ajanlaskun alkaessa vuonna 0 oli maailman luomisesta juutalaisen kalenterin mukaan kulunut 3760 vuotta.<ref name=":5">Helsingin juutalainen seurakunta. Juutalainen vuosi ja juhlapyhät [http://jchelsinki.fi/fi/juutalainen_vuosi_ja_juhlapyhat] (Luettu 8.4.2019)</ref> Juutalainen kalenteri on aurinko- ja kuukalenterin yhdistemä, minkä vuoksi juhlapäivien paikat saattavat vaihdella länsimaiseen kalenteriin verrattuna. Juutalainen '''vuorokausi alkaa auringonlaskusta''' ja '''viikko aloitetaan sunnuntaista'''. Viikon seitsemäs päivä on sapatti eli pyhäpäivä. Se on juutalaisuuden tärkein pyhäpäivä. Se muistuttaa Egyptin orjuudesta ja jatkuvasta työnteosta vapautumisesta. '''Sapattia''' vietetään joka viikko perjantain auringonlaskusta lauantain auringonlaskuun. Se on lepopäivä, jolloin perhe kokoontuu yhteen ja rauhoittuu arkisilta kiireiltä. <ref name=":5" /> Jokaiseen päivään kuuluu kolme rukousaikaa: iltarukous, aamurukous ja iltapäivärukous. Sapattina, pyhäpäivinä ja uudenkuun aikaan on vielä neljäs, lisärukous, aamurukouksen jälkeen.<ref name=":2" />{{Perusopetuksen selitelaatikko|Rabbi eli rabbiini on juutaisuudessa uskonnollinen johtaja, opettaja ja juutalaiseen lakiin perehtynyt henkilö. Nykyisin rabbin toimenkuvaan kuuluu usein jumalanpalveluksissa toimiminen ja seurakunnan edustaminen ulkopuolelle.}}