Ero sivun ”S2 Erilaisia elämäntapoja/Juutalaisuus” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivusto-muokkaus
Rivi 52:
Uskonnollisesti täysi-ikäiseksi tyttö tulee 12-vuotiaana. Hän on silloin '''bat mitzva''' eli velvollisuuden tyttö. Poika on uskonnollisesti täysi-ikäinen 13-vuotiaana. Hän on silloin '''bar mitzva''' eli velvollisuuden poika. Tämän jälkeen tyttö ja poika ovat velvollisia elämään juutalaisina<ref name=":2" />. Miesten ja naisten tehtävät ovat osittain erotetut toisistaan. Juutalaisten mielestä tämä ei kuitenkaa tarkoita epätasa-arvoa vaan molemmilla sukupuolilla on osittain omat velvoitteensa''<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.edu.fi/perusopetus/uskonto_ja_elamankatsomustieto/uskontonetti/uskonnot_pahkinankuoressa/juutalaisuus/jokapaivainen_elama|nimeke=Edu.fi - Jokapäiväinen elämä|julkaisu=www.edu.fi|viitattu=2019-04-08}}</ref>''.
 
Arkielämässä keskeisiä ovat '''kosher-''' eli puhtaussäännökset. Ne koskevat kaikkea elämää, mutta vaikuttavat eniten ruokasäännösten kohdalla. Ruoka jaetaan kahteen ryhmään: '''kosher eli syötäväksi kelpaaviin''' ja '''trefa''' eli syötäväksi kelpaamattomia. Kaikki kasvikset, kalat joilla on suomut, nauta- ja lammaseläinten liha, näiden maito sekä siipikarja ja niiden munat ovat sallittuja '''oikein valmistettuina'''.
 
Maitoa ja lihaa ei kuitenkaan saa syödä yhdessä, mutta kasviksia, kalaa sekä munia voi syödä sekä maitoisten että lihaisten ruokien kanssa. Sallitutkin ruoat menettävät kosheriutensa, jos ne joutuvat tekemisiin trefa-tuotteiden kanssa tai ne valmistetaan väärin esimerkiksi paistinpannulla tai uunissa, jotka ovat joutuneet tekemisiin trefa-tuotteiden kanssa.
 
Syötäväksi kelpaava '''liha on teurastettava juutalaisen teurastustavan mukaisesti'''. Eläimelle saa tuottaa tarpeetonta kärsimystä. Siksi esimerkiksi metsästys on juutalaisuudessa kiellettyä. Tavallinen kaupassa myytävä naudanliha on siis juutalaisille yhtä kiellettyä kuin sianliha, koska sitä ei ole teurastettu oikein.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.edu.fi/perusopetus/uskonto_ja_elamankatsomustieto/uskontonetti/uskonnot_pahkinankuoressa/juutalaisuus/jokapaivainen_elama|nimeke=Edu.fi - Jokapäiväinen elämä|julkaisu=www.edu.fi|viitattu=2019-04-08}}</ref> Kosher-tuotteiden saaminen ei-juutalaisessa yhteiskunnassa voi kuitenkin nykyään olla vaikeaa, minkä vuoksi osa juutalaisista noudattaa säännöksiä vain osittain<ref name=":2" />.
 
'''Vuoden tärkeitä juhlia''' juutalaisille ovat esimerkiksi juutainen uusi vuosi ''rosh hashana'', jota seuraa kymmenen katumuspäivää. Näiden aikana tulee rukoilla ja mietiskellä ja näin johdattaa elämä hyviin muutoksiin. Katumuspäivät päättyvät ''jom kipuriin'', suureen sovituspäivään. Juutalaisten mukaan jumala kirjoittaa rosh hashanana jokaisen ihmisen kohtalon seuraavalle vuodelle ja sinetöi kohtalon kymmenen päivän kuluttua jom kipurina. Siksi näinä päivinä ihmiset toivottavat toisilleen: ”Leshana tova tikatevu” eli ”Kirjoitettakoon sinulle hyvä vuosi”. Jom kipurin aikana paastotaan vuorokausi. Lehtimajajuhla, eli ''sukkot'' on suuri ilonjuhla, jolloin rakennetaan lehtimajoja, joissa aterioidaan. Juhla muistuttaa juutalaisia lehtimajoista, joissa juutalaiset asuivat Egyptin orjuudesta pois vaeltaessaan. ''Hanuka'' on valon juhla, jota vietetään vuoden pimeimpään aikaan, useimmiten joulukuussa. Kahdeksan päivän ajan sytytetään joka ilta kynttilä kahdeksanhaaraiseen kynttelikköön ja luetaan kiitosrukouksia. Juhlan tarkoitus on muistuttaa, makkabealaisten taistelusta helleenejä vastaan ja ensimmäisen temppelin kunnostamisesta uudelleen käyttöön. Pääsiäistä (''pesah'') juutalaiset viettävät viikon ajan Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi. Juhlan tärkeä osa on perheessä vietettävä seder-ateria. Pääsiäisen aikaan kuuluu myös kutsua osattomia aterialle ja käydä synagogajumalanpalveluksissa.<ref name=":2" /><ref name=":5" />