Ero sivun ”S2 Erilaisia elämäntapoja/Juutalaisuus” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivusto-muokkaus
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 46:
 
== Juutalainen elämä ==
[[Tiedosto:CHILD LIGHTING HANUKA CANDLES.jpg|alt=Juutalainen poika sytyttää hanukakynttilöitä. Pojalla on päässään juutalaisten käyttämä hattu, kipa.|vasen|pienoiskuva|682x682px441x441px|Juutalainen poika sytyttää hanukakynttilöitä. Pojalla on päässään juutalaisten käyttämä hattu, ''kipa''.]]
Juutalaisessa kalenterissa lasketaan vuosia maailman luomisesta. Länsimaisen ajanlaskun alkaessa vuonna 0 oli maailman luomisesta juutalaisen kalenterin mukaan kulunut 3760 vuotta.<ref name=":5">Helsingin juutalainen seurakunta. Juutalainen vuosi ja juhlapyhät [http://jchelsinki.fi/fi/juutalainen_vuosi_ja_juhlapyhat] (Luettu 8.4.2019)</ref> Juutalainen kalenteri on aurinko- ja kuukalenterin yhdistelmä, minkä vuoksi juhlapäivien paikat saattavat vaihdella länsimaiseen kalenteriin verrattuna.
 
Rivi 60:
 
Syötäväksi kelpaava '''liha on teurastettava juutalaisen teurastustavan mukaisesti'''. Eläimelle saa tuottaa tarpeetonta kärsimystä. Siksi esimerkiksi metsästys on juutalaisuudessa kiellettyä. Tavallinen kaupassa myytävä naudanliha on siis juutalaisille yhtä kiellettyä kuin sianliha, koska sitä ei ole teurastettu oikein.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.edu.fi/perusopetus/uskonto_ja_elamankatsomustieto/uskontonetti/uskonnot_pahkinankuoressa/juutalaisuus/jokapaivainen_elama|nimeke=Edu.fi - Jokapäiväinen elämä|julkaisu=www.edu.fi|viitattu=2019-04-08}}</ref> Kosher-tuotteiden saaminen ei-juutalaisessa yhteiskunnassa voi kuitenkin nykyään olla vaikeaa, minkä vuoksi osa juutalaisista noudattaa säännöksiä vain osittain<ref name=":2" />.
[[Tiedosto:Sukkot-33 (1448659502).jpg|alt=Lehtimajajuhlan aikana rakennetaan lehtimajoja ja muistetaan Egyptin orjuudesta pois vaeltamista.|pienoiskuva|405x405px|Lehtimajajuhlan aikana rakennetaan lehtimajoja ja muistetaan Egyptin orjuudesta pois vaeltamista.]]
'''Vuosi pitää sisällään tärkeitä juhlia''' juutalaisille. Tällaisia ovat esimerkiksi juutalainen uusi vuosi ''rosh hashana'', jota seuraa kymmenen katumuspäivää. Näiden aikana tulee rukoilla ja mietiskellä ja näin johdattaa elämä hyviin muutoksiin. Katumuspäivät päättyvät ''jom kipuriin'', suureen sovituspäivään. Juutalaisten mukaan jumala kirjoittaa rosh hashanana jokaisen ihmisen kohtalon seuraavalle vuodelle ja sinetöi kohtalon kymmenen päivän kuluttua jom kipurina. Siksi näinä päivinä ihmiset toivottavat toisilleen: ”Leshana tova tikatevu” eli ”Kirjoitettakoon sinulle hyvä vuosi”. Jom kipurin aikana paastotaan vuorokausi.
 
'''Vuoden tärkeitä juhlia''' juutalaisille ovat esimerkiksi juutainen uusi vuosi ''rosh hashana'', jota seuraa kymmenen katumuspäivää. Näiden aikana tulee rukoilla ja mietiskellä ja näin johdattaa elämä hyviin muutoksiin. Katumuspäivät päättyvät ''jom kipuriin'', suureen sovituspäivään. Juutalaisten mukaan jumala kirjoittaa rosh hashanana jokaisen ihmisen kohtalon seuraavalle vuodelle ja sinetöi kohtalon kymmenen päivän kuluttua jom kipurina. Siksi näinä päivinä ihmiset toivottavat toisilleen: ”Leshana tova tikatevu” eli ”Kirjoitettakoon sinulle hyvä vuosi”. Jom kipurin aikana paastotaan vuorokausi. Lehtimajajuhla, eli ''sukkot'' on suuri ilonjuhla, jolloin rakennetaan lehtimajoja, joissa aterioidaan. Juhla muistuttaa juutalaisia lehtimajoista, joissa juutalaiset asuivat Egyptin orjuudesta pois vaeltaessaan. ''Hanuka'' on valon juhla, jota vietetään vuoden pimeimpään aikaan, useimmiten joulukuussa. Kahdeksan päivän ajan sytytetään joka ilta kynttilä kahdeksanhaaraiseen kynttelikköön ja luetaan kiitosrukouksia. Juhlan tarkoitus on muistuttaa, makkabealaisten taistelusta helleenejä vastaan ja ensimmäisen temppelin kunnostamisesta uudelleen käyttöön. Pääsiäistä (''pesah'') juutalaiset viettävät viikon ajan Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi. Juhlan tärkeä osa on perheessä vietettävä seder-ateria. Pääsiäisen aikaan kuuluu myös kutsua osattomia aterialle ja käydä synagogajumalanpalveluksissa.<ref name=":2" /><ref name=":5" />
 
'''Avioliittoon''' vihkiminen on yksi juutalaisen elämän kohokohta. Vihkiminen voidaan järkestää synagogassa tai ulkoilmassa chupan eli vihkikatoksen alla. Katos symboloi parin ensimmäistä yhteistä kotia ja Siinain vuorta. Tapana on, että vihkipari ei tapaa toisiaan viikkoon ennen häitä.