Ero sivun ”S2 Erilaisia elämäntapoja/Kristinusko” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 5:
Noin 2000 vuotta sitten Lähi-idässä nykyisen Palestiinan alueella silloisessa Rooman valtakunnassa vaikutti juutalainen Jeesus Nasaretilainen. Hän saarnasi ja opetti ihmisille mitä jumala tahtoo näiden tekevän, mutta hänen oppinsa erosi juutalaisesta opista. Jeesus sai itselleen seuraajia, jotka uskoivat Jeesuksen olleen '''messias''' eli juutalaisten odottama "pelastaja". Kristittyjen pyhässä kirjassa, '''Raamatussa''' kerrotaan, kuinka Jeesus riitautui pappien ja esivallan kanssa ja hänet teloitettiin. Teloitustapana käytettiin ristille naulitsemista, minkä vuoksi '''rististä on tullut kristinuskon tärkein symboli.''' [[Tiedosto:Raamattu (Bible).jpg|alt=Kristittyjen pyhä kirja on nimeltään Raamattu. Siinä on kaksi osaa: vanha testamentti ja uusi testamentti.|pienoiskuva|201x201px|Kristittyjen pyhä kirja on nimeltään Raamattu. Siinä on kaksi osaa: vanha testamentti ja uusi testamentti.]]Raamatun mukaan Jeesuksen kuoleman jälkeen tämä ilmestyi hänen seuraajilleen, minkä vuoksi seuraajat uskoivat tämän nouseen kuolleista. Ensimmäinen kristitty '''seurakunta''' perustettiin. Jeesus ei siis itse perustanut kristinuskoa, vaan se syntyi hänen kuolemansa jälkeen hänen toimintansa ja opetustensa innoittamana.
Jeesus itse ei kirjoittanut opetuksiaan, mutta tarinoita Jeesuksen teoista ja opetuksista on kerätty U''uteen testamenttiin'', joka yhdessä V''anhan testamentin'' kanssa muodostaa '''kristittyjen pyhän kirjan,''' '''Raamatun'''. Kristityille Raamattu antaa ohjeita hyvään elämään. Juutalaisuus on vaikuttanut suuresti kristinuskoon, sillä Jeesus itse oli juutalainen. Kristinusko oli alunperin yksi juutalaisuuden lahko ja esimerkiksi kristittyjen Raamatun ensimmäinen osa, Vanha testamentti on suurilta osin yhteinen juutalaisten pyhien kirjoitusten kanssa.
[[Tiedosto:Farewell to Pope Francis in the Galeão Air Force Base.jpg|alt=Katolisen kirkon ylintä johtajaa kutsutaan paaviksi. Paavi asuu Rooman sisällä olevassa Vatikaanissa ja paaveja voi olla vain yksi kerrallaan.|pienoiskuva|294x294px|Katolisen kirkon ylintä johtajaa kutsutaan paaviksi. Paavi asuu Rooman sisällä olevassa Vatikaanissa ja paaveja voi olla vain yksi kerrallaan. |vasen]]Ensimmäisen seurakunnan perustamisen jälkeen kristinusko alkoi levitä ja kasvattaa suosiotaan. Toisen vuosituhannen alussa vuonna 1054 kristikunta ajautui kuitenkin riitaan kristillisen uskon periaatteista ja kirkko jakautui kahtia idän ja lännen kirkkoon. Idän kirkosta kehittyi nykyinen ''ortodoksikristillisyys'' ja lännen kirkosta ''roomalaiskatolisuus''. Myöhemmin 1500-luvulla roomalaiskatolisuuden piirissä tuli uudelleen erimielisyyksiä, joiden seurauksena roomalaiskatolisesta kirkosta erkaantuivat '''uskonpuhdistukseksi''' kutsutussa tapahtumassa ns. '''protestanttiset kirkot'''. Esimerkiksi Suomen suosituin uskontokunta, '''evankelis-luterilaisuus''' on yksi uskonpuhdistuksen seurauksena syntyneiden protestanttisten kristillisten kirkkojen suuntaus.
Rivi 31:
Myös ehtoollinen yhdistää maailman kristittyjä, vaikka sen merkityisestä onkin erimielisyyksiä. Ehtoollinen on jumalanpalveluksen osa, jossa kristityt juovat tilkan viiniä ja syövät pienen ehtoollisleivän, jonka nimi on öylätti. Ehtoollisleivän ja viinin merkityksestä vallitsee kristittyjen keskuudessa erimielisyyksiä, mutta kaikki nauttivat ehtoollista Jeesuksen muistoksi, sillä Raamatun mukaan myös Jeesus nautti ehtoollista opetuslasten kanssa ennen kuolemaansa. Evankelis-luterilaisessa kirkossa ajatellaan, että viini ja leipä ovat Jeesuksen veri ja ruumis<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://evl.fi/tutki-uskoa/kaste-ja-ehtoollinen/ehtoollinen|nimeke=Ehtoollinen|julkaisu=evl.fi|viitattu=2019-04-15|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>.
Kristityille merkittävässä roolissa ovat Raamatun Uudessa testamentissa kerrotut Jeesuksen opetukset. Jumala on täydellinen hyvyys ja rakkaus. Maailmassa olevan pahuuden takana on puolestaan paholainen<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=5|nimeke=Kristinusko|julkaisu=uskonnot.fi|viitattu=2019-04-15}}</ref>. '''Kristityt uskovat kuoleman jälkeiseen elämään''', mutta siitä, miten kuolemanjälkeisen elämän saavuttaa, on kristinuskon eri suuntausten välillä erimielisyyksiä.
== Arkea ja juhlaa ==
Kristityille sunnuntai on pyhäpäivä. Sunnuntaisin seurakunnan uskonnollinen johtaja '''pappi''' johtaa kirkossa jumalanpalvelusta, jonka yksi osa on ehtoollinen.
Vuoden tärkeimpiä juhlia ovat '''joulu''' ja '''pääsiäinen'''. Kristinuskossa ajatellaan, että jouluna Jeesus syntyi. Pääsiäistä puolestaan vietetään Jeesuksen ristiinnaulitsemisen (pitkä perjantai) ja kuolleista nousemisen (pääsiäissunnuntai) muistoksi.
Esimerkiksi juutalaisuudesta ja islamista poiketen kristinuskossa ei ole mitään erityisiä ruoka-aineita, joita tulisi välttää. [[Tiedosto:Church of Saint-Mayme 01.jpg|alt=Kristittyjen pyhä rakennus on nimeltään kirkko. Tunnistat kirkon rististä.|pienoiskuva|208x208px|Kristittyjen pyhä rakennus on nimeltään kirkko. Tunnistat kirkon rististä.]] == Lue lisää ==
| |||