Wikikirjasto

Ero sivun ”S2 Erilaisia elämäntapoja/Kristinusko” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
2 633 muokkausta
Rivi 3:
== Kristinuskon historia lyhyesti ==
[[Tiedosto:5857 crusifix ethiopia (2297565166).jpg|alt=Risti on kristinuskon tunnus. Toisinaan ristillä voit nähdä ihmishahmon. Tämä muistuttaa kristittyjä Jeesuksen kuolemasta.|pienoiskuva|205x205px|Risti on kristinuskon tunnus. Toisinaan ristillä voit nähdä ihmishahmon. Tämä muistuttaa kristittyjä Jeesuksen kuolemasta.]]
Noin 2000 vuotta sitten Lähi-idässä nykyisen Palestiinan alueella silloisessa Rooman valtakunnassa vaikutti juutalainen Jeesus Nasaretilainen. Hän saarnasi ja opetti ihmisille, mitä jumala tahtoo näiden tekevän, mutta hänen oppinsa erosi juutalaisesta opista. Jeesus sai itselleen seuraajia, jotka uskoivat Jeesuksen olleen '''messias''' eli juutalaisten odottama jumalan lähettämä "pelastaja". Kristittyjen pyhässä kirjassa, '''Raamatussa''' kerrotaan, kuinka Jeesus riitautui pappien ja esivallan kanssa ja hänet teloitettiin. Teloitustapana käytettiin ristille naulitsemista, minkä vuoksi '''rististä on tullut kristinuskon tärkein symboli.''' [[Tiedosto:Raamattu (Bible).jpg|alt=Kristittyjen pyhä kirja on nimeltään Raamattu. Siinä on kaksi osaa: vanha testamentti ja uusi testamentti.|pienoiskuva|201x201px|Kristittyjen pyhä kirja on nimeltään Raamattu. Siinä on kaksi osaa: vanha testamentti ja uusi testamentti.]]Raamatun mukaan Jeesuksen kuoleman jälkeen hän ilmestyi seuraajilleen, minkä vuoksi seuraajat uskoivat tämän nouseen kuolleista. Ensimmäinenja ensimmäinen kristitty '''seurakunta''' perustettiin. Jeesus ei siis itse perustanut kristinuskoa, vaan se syntyi hänen kuolemansa jälkeen hänen toimintansa ja opetustensa innoittamana. [[Tiedosto:Farewell to Pope Francis in the Galeão Air Force Base.jpg|alt=Katolisen kirkon ylintä johtajaa kutsutaan paaviksi. Paavi asuu Rooman sisällä olevassa Vatikaanissa ja paaveja voi olla vain yksi kerrallaan.|pienoiskuva|326x326px|Katolisen kirkon ylintä johtajaa kutsutaan paaviksi. Paavi asuu Rooman sisällä olevassa Vatikaanissa ja paaveja voi olla vain yksi kerrallaan. |vasen]]Ensimmäisen seurakunnan perustamisen jälkeen kristinusko alkoi levitä ja kasvattaa suosiotaan. Toisen vuosituhannen alussa vuonna 1054 kristikunta ajautui kuitenkin riitaan kristillisen uskon periaatteista ja kirkko jakautui kahtia idän ja lännen kirkkoon. Idän kirkosta kehittyi nykyinen ''ortodoksikristillisyys'' ja lännen kirkosta ''roomalaiskatolisuus''. Myöhemmin 1500-luvulla roomalaiskatolisuuden piirissä tuli uudelleen erimielisyyksiä, joiden seurauksena roomalaiskatolisesta kirkosta erkaantuivat '''uskonpuhdistukseksi''' kutsutussa tapahtumassa ns. '''protestanttiset kirkot'''. Esimerkiksi Suomen suosituin uskontokunta, '''evankelis-luterilaisuus''' on yksi uskonpuhdistuksen seurauksena syntyneiden protestanttisten kristillisten kirkkojen suuntaus.
 
Jeesus itse ei kirjoittanut opetuksiaan, mutta tarinoita Jeesuksen teoista ja opetuksista on kerätty U''uteen testamenttiin'', joka yhdessä V''anhan testamentin'' kanssa muodostaa '''kristittyjen pyhän kirjan,''' '''Raamatun'''. Kristityille Raamattu antaa ohjeita hyvään elämään.
[[Tiedosto:Farewell to Pope Francis in the Galeão Air Force Base.jpg|alt=Katolisen kirkon ylintä johtajaa kutsutaan paaviksi. Paavi asuu Rooman sisällä olevassa Vatikaanissa ja paaveja voi olla vain yksi kerrallaan.|pienoiskuva|294x294px|Katolisen kirkon ylintä johtajaa kutsutaan paaviksi. Paavi asuu Rooman sisällä olevassa Vatikaanissa ja paaveja voi olla vain yksi kerrallaan. |vasen]]Ensimmäisen seurakunnan perustamisen jälkeen kristinusko alkoi levitä ja kasvattaa suosiotaan. Toisen vuosituhannen alussa vuonna 1054 kristikunta ajautui kuitenkin riitaan kristillisen uskon periaatteista ja kirkko jakautui kahtia idän ja lännen kirkkoon. Idän kirkosta kehittyi nykyinen ''ortodoksikristillisyys'' ja lännen kirkosta ''roomalaiskatolisuus''. Myöhemmin 1500-luvulla roomalaiskatolisuuden piirissä tuli uudelleen erimielisyyksiä, joiden seurauksena roomalaiskatolisesta kirkosta erkaantuivat '''uskonpuhdistukseksi''' kutsutussa tapahtumassa ns. '''protestanttiset kirkot'''. Esimerkiksi Suomen suosituin uskontokunta, '''evankelis-luterilaisuus''' on yksi uskonpuhdistuksen seurauksena syntyneiden protestanttisten kristillisten kirkkojen suuntaus.
 
=== Kristinusko tänään ===
[[Tiedosto:Kristittyjen osuus maittain.svg|alt=Kartta näyttää kristinuskon kannattaja-alueet.|pienoiskuva|295x295px325x325px|Kartta näyttää kristinuskon kannattaja-alueet.|vasen]]'''Väkimäärässä mitattuna kristinusko on maailman suurin uskonto ja se on levinnyt kaikkialle maailmaan.''' Kaikkia kristittyjä yhdistää usko yhteen ja samaan jumalaan ja Jeesuksen opetuksiin. Erimielisyyksiä kuitenkin on esimerkiksi siitä, miten jumalaa tulee palvella, mikä on jumalan tahto ja miten ihminen voi päästä kuolemanjälkeiseen elämään. Sinunkin koulustasi tai kaveripiiristäsi saattaa löytyä esimerkiksi evankelis-luterilaisia, ortodokseja tai katolisia, jotka kaikki ovat kristinuskon eri suuntauksia. Roomalaiskatolisia on tällä hetkellä maailmassa yli miljardi, ortodokseja 240 miljoonaa, ja protestanttisiin kirkkoihin kuuluvia laskutavasta riippuen noin 414 miljoonaa henkeä<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.uskontojenmaailma.fi/maailman-uskontoja/kristinusko|nimeke=Kristinusko|julkaisu=www.uskontojenmaailma.fi|viitattu=2019-04-15}}</ref>.
[[Tiedosto:Maailman väestö katsomusten mukaan vuonna 2010.svg|alt=Kristityt ovat maailman suurin katsomusryhmä.|pienoiskuva|Kristityt ovat maailman suurin katsomusryhmä.|338x338px]]
'''Kristinuskolla on ollut suuri vaikutus länsimaiseen ja eurooppalaiseen kulttuurin ja se vaikuttaa myös sinun elämääsi, uskotpa jumalaan tai et.''' Mietipä esimerkiksi mikä kuvio on Suomen ja muidenkin Pohjoismaiden lipuissa. Viikko myös rytmitetään kristillisen opin mukaan, sillä sunnuntai on perinteisesti ollut vapaapäivä. Näin siksi, että Raamatussa käsketään pyhittää lepopäivä. Vasta aivan viime vuosina kaupat ovat saanet luvan olla auki myös sunnuntaisin.
Rivi 25 ⟶ 22:
== Mihin kristinuskossa uskotaan? ==
[[Tiedosto:Ecce Agnus Dei.jpg|alt=Ehtoollinen käynnissä.|pienoiskuva|338x338px|Ehtoollinen käynnissä.]]
Kristinusko on monoteistinen eli siinä uskotaan vain yhteen jumalaan. Keskeistä on kuitenkin '''kolminaisuusoppi''' eli usko pyhään kolminaisuuteen. Pyhän kolminaisuuden muodostavat isä (jumala), poika (Jeesus) ja pyhä henki.
 
=== MitenMillainen olemmejumala täälläon? ===
Kristinusko on monoteistinen eli siinä uskotaan vain yhteen jumalaan. Keskeistä on kuitenkin '''kolminaisuusoppi''' eli usko pyhään kolminaisuuteen. Pyhän kolminaisuuden muodostavat isä (jumala), poika (Jeesus) ja pyhä henki. Kristinuskossa jumala ajatellaan usein "isänä". Jumala on täydellinen hyvyys ja rakkaus. Maailmassa olevan pahuuden takana on puolestaan paholainen<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=5|nimeke=Kristinusko|julkaisu=uskonnot.fi|viitattu=2019-04-15}}</ref>, joka houkuttelee ihmisiä tekemään pahaa.

=== Miten ja miksi olemme täällä? ===
Jumala on luonut kaiken, mitä on olemassa. Hän on luonut myös ihmisen, jonka jumala kristittyjen mukaan loi omaksi kuvakseen ja antoi tälle vapaan tahdon. Ihminen kuitenkin käytti vapaata tahtoaan väärin, minkä vuoksi ihmisistä tuli '''syntisiä.''' Kristityt ajattelevat, että Jeesus oli jumalan poika ja maailman vapahtaja, jonka jumala lähetti maan päälle sovittamaan ihmisten synnit eli jumalan tahdon vastaiset teot. Kristinuskon mukaan Jeesus syntyi neitseellisesti neitsyt Mariasta jouluyönä. Ihmisten syntien sovittaminen puolestaan tapahtui kristittyjen mukaan kuolemalla ristillä.
 
Kristinuskon mukaan '''jumala on luonut myös itse maailman''' seitsemässä päivässä. Tarkemmin sanottuna jumalalta kesti maailman luomiseen 6 päivää ja seitsemäntenä, sunnuntaina, jumala lepäsi. Tämän vuoksi viikon seitsemäs päivä eli sunnuntai on kristittyjen pyhäpäivä. Kristinuskon mukaan '''ihmisen tehtävä''' maan päällä on elää jumalan yhteydessä lähimmäistään rakastaen<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi3/sivu_3_1_3.html|nimeke=ETÄLUKIO - USKONTO - KURSSI 3|julkaisu=www02.oph.fi|viitattu=2019-04-17}}</ref>.
 
=== Miten jumalaa palvellaan? ===
Sunnuntaisin seurakunnan uskonnollinen johtaja '''pappi''' johtaa kirkossa jumalanpalvelusta, jonka yksi osa on ehtoollinen. Ehtoollinen on yksi tärkeimmistä kristinuskon uskonnollisista toimituksista eli '''sakramenteista.''' Se yhdistää maailman kristittyjä, vaikka sen merkityisestä onkin erimielisyyksiä. Ehtoollinen on jumalanpalveluksen osa, jossa kristityt juovat tilkan viiniä ja syövät pienen ehtoollisleivän, jonka nimi on öylätti. Ehtoollisleivän ja viinin merkityksestä vallitsee kristittyjen keskuudessa erimielisyyksiä, mutta kaikki nauttivat ehtoollista Jeesuksen muistoksi, sillä Raamatun mukaan myös Jeesus nautti ehtoollista opetuslasten kanssa ennen kuolemaansa. Evankelis-luterilaisessa kirkossa ajatellaan, että viini ja leipä ovat Jeesuksen veri ja ruumis<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://evl.fi/tutki-uskoa/kaste-ja-ehtoollinen/ehtoollinen|nimeke=Ehtoollinen|julkaisu=evl.fi|viitattu=2019-04-15|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>.▼
[[Tiedosto:Child baptism with water.jpg|alt=Lasta kastetaan.|vasen|pienoiskuva|399x399px|Lasta kastetaan.]]
▲Sunnuntaisin seurakunnan uskonnollinen johtaja '''pappi''' johtaa kirkossa jumalanpalvelusta, jonka yksi osa on ehtoollinen. Ehtoollinen on yksi tärkeimmistä kristinuskon uskonnollisista toimituksista eli '''sakramenteista.''' Se yhdistää maailman kristittyjä, vaikka sen merkityisestä onkin erimielisyyksiä. Ehtoollinen on jumalanpalveluksen osa, jossa kristityt juovat tilkan viiniä ja syövät pienen ehtoollisleivän, jonka nimi on öylätti. Ehtoollisleivän ja viinin merkityksestä vallitsee kristittyjen keskuudessa erimielisyyksiä, mutta kaikki nauttivat ehtoollista Jeesuksen muistoksi, sillä Raamatun mukaan myös Jeesus nautti ehtoollista opetuslasten kanssa ennen kuolemaansa. Evankelis-luterilaisessa kirkossa ajatellaan, että viini ja leipä ovat Jeesuksen veri ja ruumis<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://evl.fi/tutki-uskoa/kaste-ja-ehtoollinen/ehtoollinen|nimeke=Ehtoollinen|julkaisu=evl.fi|viitattu=2019-04-15|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>.
Toinen tärkeä pyhiä uskonnollinen toimitus on '''kaste.''' Kasteessa ihminen otetaan kristillisen yhteisön eli '''seurakunnan''' jäseneksi ja "jumalan lapseksi". Kastamisen taustalla on Raamatussa oleva lähetyskäsky. Raamatun mukaan Jeesus käski opetuslapsia menemään ja tekemään kaikista ihmisistä hänen opetuslapsiaan kastamalla ja opettamalla. Esimerkiksi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kaste tapahtuu jo vauvana, ja samalla lapselle annetaan nimi. Tapahtumaa kutsutaan '''ristiäisiksi'''. Kasteen voi saada myös aikuisena, jos haluaa liittyä kristilliseen kirkkoon. ▼
 
▲Toinen tärkeä pyhiä uskonnollinen toimitus on '''kaste.''' Kasteessa ihminen otetaan kristillisen yhteisön eli '''seurakunnan''' jäseneksi ja "jumalan lapseksi". Kastamisen taustalla on Raamatussa oleva lähetyskäsky. Raamatun mukaan Jeesus käski opetuslapsia menemään ja tekemään kaikista ihmisistä hänen opetuslapsiaan kastamalla ja opettamalla. Esimerkiksi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kaste tapahtuu jo vauvana, ja samalla lapselle annetaan nimi. Tapahtumaa kutsutaan '''ristiäisiksi'''. Kasteen voi saada myös aikuisena, jos haluaa liittyä kristilliseen kirkkoon. Osa kristityistä kastaa vain aikuisena.
 
=== Kuinka kristityn kuuluu elää ja mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? ===
Kristityille merkittäviätärkeitä elämänohjeita ovat Raamatun'''kristittyjen Uudessapyhässä testamentissakirjassa,''' '''Raamatussa,''' kerrotut Jeesuksen teot ja opetukset. Raamatussa on kaksi osaa, ''Uusi ja Vanha testamentti''. Jeesus itse ei kirjoittanut opetuksiaan muistiin, mutta tarinoita Jeesuksen teoista ja opetuksista on kerätty Raamatun jälkimmäiseen osaan eli Uuteen testamenttiin. Tärkeitä Jeesuksen opetuksia ovat esimerkiksi niin sanottu rakkauden kaksoiskäsky, joka käskee rakastamaan jumalaa koko sydämellä ja lähimmäistä niin kuin itseään sekä monista muistakin uskonnoista löytyvä kultainen sääntö, joka kristinuskossa kuuluu ''"se, mitä haluatte toisten tekevän teille, tehkää te heille"''.
 
'''Kristityt uskovat kuoleman jälkeiseen elämään'''. Kuoleman jälkeen kristityt uskovat siirtyvänsä taivaaseen. Ihminen ei kuitenkaan voi vaikuttaa teoillaan siihen, pääseekö taivaaseen vaan kuolemanjälkeisen elämän voi saavuttaa vain uskomalla jumalaan ja Jeesukseen ja ottamalla vastaan jumalan armon. Ne, jotka eivät ota vastaan jumalan armoa, joutuvat kristunuskon opin mukaan "viimeisellä tuomiolla" helvettiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi3/sivu_3_1_6.html|nimeke=ETÄLUKIO - USKONTO - KURSSI 3|julkaisu=www02.oph.fi|viitattu=2019-04-17}}</ref>
 
Vuosi pitää sisällään monia juhlia, joilla on kristityille erityistä merkitystä. Tärkeimpiä näistä ovat '''joulu''' ja '''pääsiäinen'''. Kristinuskossa ajatellaan, että jouluna Jeesus syntyi. Pääsiäistä puolestaan vietetään Jeesuksen ristiinnaulitsemisen (pitkä perjantai) ja kuolleista nousemisen (pääsiäissunnuntai) muistoksi.
 
 
 
Esimerkiksi juutalaisuudesta ja islamista poiketen kristinuskossa ei ole mitään erityisiä ruoka-aineita, joita tulisi välttää. [[Tiedosto:Church of Saint-Mayme 01.jpg|alt=Kristittyjen pyhä rakennus on nimeltään kirkko. Tunnistat kirkon rististä.|pienoiskuva|208x208px|Kristittyjen pyhä rakennus on nimeltään kirkko. Tunnistat kirkon rististä.]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikibooks.org/wiki/S2_Erilaisia_elämäntapoja/Kristinusko”