Ero sivun ”S4 Luonto ja kestävä tulevaisuus/Mikä on ihmisen ja luonnon suhde?” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 3:
== Luontosuhde tarkoittaa käsitystäsi ihmisen ja luonnon suhteesta ==
[[Tiedosto:Human and Nature.jpg|alt=Mikä on ihmisen paikka ja rooli luonnossa? Onko ihminen vain yksi luontokappale muiden joukossa vai onko sillä erityisasema?|pienoiskuva|301x301px|Mikä on ihmisen paikka ja rooli luonnossa? Onko ihminen vain yksi luontokappale muiden joukossa vai onko sillä erityisasema?]]
Oletko koskaan pohtinut, millainenmitä onluonto sinunmerkitsee jasinulle? luonnonTai suhde?mitä Mitäajattelet luontokuuluvaksi sinulle merkitseeluontoon? '''Ajatuksesi siitä, mikä on sinun roolisi, oikeutesi ja velvollisuutesi luonnossa, sekä millaisia arvoja luontoon liität, on sinun luontosuhteesi.''' Erilaisia tapoja ajatella ihmisen ja luonnon suhteesta voidaan jaotella ryhmiin.
 
=== LuonnonOnko ulkopuolella vaiihminen osa luontoa – Mikä onvai ihmisenluonnon rooliyläpuolella? ===
Onko ihminen osa luontoa vai luonnon yläpuolella? Tätä pohditaan, kun pohditaan ihmisen suhdetta luontoon. '''Länsimaisessa ajattelussa on perinteisesti korostunut ajattelumalli, jossa ihminen on nähty luonnosta irrallaan ja luonnon yläpuolella olevana olentona.''' Länsimaisessa ajattelussa on perinteisestiOn myös tehty selkeä ero ihmisen ja eläimen välillä. Onja ajateltu, että '''ihminen ei ole vain yksi eläin''' muiden eläinten joukossa. Tätä ihmisen erityisasemaa kuvastaa hyvin ilmaus ihmisestä "luomakunnan kruununa".
 
Tämänkaltaisen '''ihmiskeskeisen''' ja ihmisen luonnosta erottavan ajattelutavan tausta on länsimaisissa kulttuureissa vahvasti vaikuttavassa juutalais-kristillisessä perinteessä. Siinä ajatellaan jumalan luoneen ihmisen omaksi kuvakseen "viljelemään ja varjelemaan maata" sekä "täyttämään maa", eli maan ja luonnon valtiaaksi.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www10.edu.fi/kuvataide/filosofinen_lahestymistapa/luontokasitys/|nimeke=Ympäristökasvatus kuvataiteessa|julkaisu=www10.edu.fi|viitattu=2018-05-07|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kasvikulttuuri/artikkelit/05_ihminen.htm|nimeke=Ihmisen suhde luontoon|tekijä=Ari Haapanen|julkaisu=www03.edu.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2018-05-14|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Juutalais-kristillisen perinteen kertomuksissaperinteessä ei ajatella jumalan luoneen ihmistä osana luontoa vaan vasta sen jälkeen, kun muu luonto oli luotu,. ihminenIhminen luotiin siis luonnon herraksi ja ikään kuin puutarhan vartijaksi.
 
'''BiologianKuitenkin biologian ja tieteen näkökulmasta katsottuna ihminen on pitkän evoluution tuloksena apinoiden kanssa yhteisistä esivanhemmista kehittynyt ja siksi yksi nisäkkäisiin kuuluva eläin muiden joukossa.''' MitenVoidaanko siis voidaanmitenkään perustella väiteväitettä, että ihminen on jotenkin luonnon yläpuolella tai ei ole eläin muiden joukossa?
 
Toisena ääripäänä ihmisen ainutlaatuisuutta korostavalle näkemykselle on ajatus'''luontokeskeinen ajattelumalli''', jossa ihminen on osa luonnon suurta kokonaisuutta. Ihmisellä ei näin ajatellensiinä ole mitään erityistä asemaa, vaan kaikki maapallolla olevat eliölajit ovat tasavertaisessa asemassa toisiinsa nähden. Ihminen nähdään tällaisessa ajattelussa vain pienenä osana ja palapelin palana luonnon suuressa kokonaisuudessa. Tällainen luontokeskeinen ajattelumalli on tyypillinen esimerkiksi joissain aasialaisissa uskonnoissa, kuten buddhalaisuudessa, jossa korostetaan kaiken elämän - pienistä eliöistä suuriin - kunnioittamista. Luontokeskeinen ajattelutapa on tyypillinen myös joillekin luonnonuskonnoille ja alkuperäiskulttuureille. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/topic/biocentrism|nimeke=Biocentrism {{!}} ethics|julkaisu=Encyclopedia Britannica|viitattu=2018-05-14|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
 
Tietysti ajattelumalli voi sijoittua myös näiden kahden ääripään väliin: ihminen on eläin, mutta erikoislaatuinen ja muiden eläinten yläpuolella.
 
=== Millainen arvoOnko luonnolla onarvoa tai oikeuksia? ===
Arvoilla tarkoitetaan tärkeitä ja tavoittelemisen arvoisina pidettäviä asioita. '''Arvot voidaan jakaa kahteen ryhmään: itseisarvoihin, jotka ovat tärkeitä itsessään ja välinearvoihin, jotka ovat tärkeitä, koska niiden avulla voidaan saavuttaa jotain vielä tärkeämpää.'''
 
'''Ihmiskeskeisissä eli antroposentrisissä''' ajattelutavoissa ihminen ja luonto ajatellaan toisistaan erillisinä. Ihmisen ajatellaan olevan maailman keskipiste ja luonto nähdään välineenä ihmisen hyvinvoinnin ja kehityksen edistämiseksi. '''Luonnolla, eläimillä ja luonnonvaroilla on siis vain välineellistä arvoa ihmisen "käyttötavaroina".''' Näin ajatellen luonnossa arvokasta on vain se, mistä ihminen voi '''hyötyä''' jollain tavalla. Hyöty voi olla aineellista (esimerkiksi tehtaassa valmistettavien tuotteiden raaka-aine tai ruoka) tai aineetonta (esimerkiksi metsäalue virkistyskäytössä). Ajattelumalli, jossa luonto on olemassa vain ihmistä varten, oikeuttaa ihmisen käyttämään luontoa omaksi edukseen. Ihmisen etu menee luonnon edun edelle, ja erilaisilla eliölajeilla ajatellaan olevan oikeus olemassaoloon vain, jos niistä on ihmiselle hyötyä. Mitä enemmän eliölajista tai luonnon kokonaisuudesta on hyötyä ihmiselle, sitä arvokkaampi se on. Nykyään, kun ilmasto muuttuu ja maapallon hyvinvointi on uhattuna, on kuitenkin perusteltua kysyä, onko luonnon etu myös ihmisen etu. Ihmiskeskeinen ajattelutapa nostaa esille kysymyksen luonnon ja ihmisen oikeuksista sekä ihmisen velvollisuuksista luontoa kohtaan.
 
ToisessaIhmiskeskeisen ääripäässäajattelutavan taasvastakohtana ovat ajatukset, joissa luonnolla on itseisarvoa. '''Luontokeskeisissä eli biosentrisissä''' ajattelumalleissa luonto ei ole olemassa ihmistä varten, vaan itseään varten, ja siksi tärkeä ja arvokas itsessään. Erilaisilla eliölajeilla on näin ajateltuna oikeus olemassaoloon sellaisenaan, ajattelipa ihminen niistä mitä hyvänsä. Luonnon ja eliöiden arvoa ei lasketa tällaisessa ajattelussa ihmisen hyödyn kautta. Toisaalta, voisiko sanoa, että luonnossa vahvin voittaa, ja "vahvimpana" luontokappaleena ihmisellä on oikeus käyttää luontoa kuten haluaa?
 
<br />
 
{{Perusopetuksen pohdintalaatikko|* Millaisilla perusteluilla voisi puolustaa väitettä, jonka mukaan ihminen on ylivertaisessa asemassa? Entä millaiset argumentit ovat sitä vastaan?
Rivi 27 ⟶ 29:
* Sukupuutto tarkoittaa, että jonkin lajin viimeinenkin yksilö kuolee maan päältä. Pitäisikö kaikkia lajeja suojella sukupuutolta? Millä perusteella?
* Millaista hyötyä luonnosta voi saada?
* Mitä mieltä olet ihmisen ja luonnon oikeuksista ja velvollisuuksista?
* Onko sinun suhteesi luontoon ihmiskeskeinen vai luontokeskeinen?}}
 
Rivi 33 ⟶ 36:
 
=== Utilismi - Luonto on vain ihmisen raaka-ainevarasto ===
Utisilismiksi kutsutaan ihmiskeskeistä ajattelutapaa, jossa luonnon ajatellaan olevan vain ihmistä varten. Luonto nähdään vain raaka-ainevarastona, ja ihmisellä alatellaan olevan oikeus käyttää luontoa mielin määrin omaksi edukseen. Tässä ajattelutavassa luonnon hyväksikäyttämistä ei nähdä ainoastaan ihmisen oikeutena vaan jopa ihmisen tehtävänä<ref name=":0" />. Meillä on periaatteessa rajoittamaton oikeus käyttää luontoa omaksi eduksemme kasvattamaan tuotantoa ja aineellista hyvinvointiamme. Utilistiseen ajatteluun liittyy vahvasti myös luottamus tieteeseen ja teknologiaan. UskotaanAjatellaan, että vaikka luonto kärsii tällaisesta elämäntavasta, tiede ja teknologia tulevat tulevaisuudessa ratkaisemaan tämänkin ongelman.<ref name=":0" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fi/fi5/04_ymparistoetiikka/02_utilismi?C:D=hNhz.gXcZ&m:selres=hNhz.gXcZ|nimeke=Internetix - Lukion ja peruskoulun kursseja|julkaisu=opinnot.internetix.fi|viitattu=2018-05-14}}</ref>
 
=== Humanismi - Luonnon tehtävä on mahdollistaa ihmisen kehitys ===
Rivi 45 ⟶ 48:
 
Naturismissa korostetaan kaikkien elämänmuotojen tasa-arvoisuutta. Naturistisen ajattelun sisällä on olemassa alalajeja. '''Sentientismiksi''' kutsuttu ajattelumalli on eläinkeskeinen, jossa painotetaan juuri eläinten oikeuksia. Siinä ihmisten tehtäväksi ja velvollisuudeksi nähdään '''tuntevien''' olioiden kärsimyksestä vapaan elämän edistäminen<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fi/fi5/04_ymparistoetiikka/06_sentiesmi?C:D=hNhz.gXc4&m:selres=hNhz.gXc4|nimeke=Internetix - Lukion ja peruskoulun kursseja|julkaisu=opinnot.internetix.fi|viitattu=2018-05-14}}</ref>. '''Vitalismiksi''' puolestaan kutsutaan elämäkeskeistä ajattelutapaa, jossa korostetaan kaiken elävien olioiden yhtäläistä arvoa ja elämää itseisarvona.<ref name=":0" /> Siinä mennään pisimmälle ajatellen, että kaikilla elollisilla olioilla - ei siis ainoastaan tuntevilla - on yhtäläinen oikeus elämään, olipa kyseessä tunteva laji tai ei. Elämä itsessään on arvojas riippumatta siitä, kenen tai minkä elämästä on kyse.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fi/fi5/04_ymparistoetiikka/06_sentiesmi?C:D=hNhz.gXc4&m:selres=hNhz.gXc4|nimeke=Internetix - Lukion ja peruskoulun kursseja|julkaisu=opinnot.internetix.fi|viitattu=2018-05-14}}</ref>
 
<br />
 
{{Perusopetuksen keskustelulaatikko|Valitkaa alta teitä kiinnostavia keskustelunaiheita ja keskustelkaa niistä tässä artikkelissa lukemanne pohjalta. Pyrkikää perustelemaan näkemyksiänne.
Rivi 61 ⟶ 66:
## Millainen on mielestäsi ihmisen rooli suhteessa luontoon?
## Millaista arvoa luonnolla on? Onko luonnolla jokin tehtävä tai tarkoitus? Liittyykö se mielestäsi luontoon itseensä vai onko luonto olemassa ihmisiä varten?
## Mikä on eläinten rooli ja suhde ihmiseen? Onko eläimillä oikeuksia? Millaisia oikeuksia suhteessa ihmisten oikeuksiin? Entäpä kasveilla?
## Pitäisikö luontoa suojella? Miksi?
## Mikä tässä esitellyistä luontokäsityksistä on mielestäsi tällä hetkellä vallalla ympäristössä, jossa elämme? Kerro asioita, jotka kuvastavat tätä ajattelutapaa.