|
Onko ihminen osa luontoa vai luonnon yläpuolella? Tätä pohditaan, kun pohditaan ihmisen suhdetta luontoon. '''Länsimaisessa ajattelussa on perinteisesti korostunut ajattelumalli, jossa ihminen on nähty luonnosta irrallaan ja luonnon yläpuolella olevana olentona.''' On myös tehty selkeä ero ihmisen ja eläimen välillä ja ajateltu, että ihminen ei ole vain yksi eläin muiden eläinten joukossa. Tätä ihmisen erityisasemaa kuvastaa hyvin ilmaus ihmisestä "luomakunnan kruununa".
Tämänkaltaisen '''ihmiskeskeisen''' jaeli antroposentrisen, ihmisen luonnostaja luonnon erottavan ajattelutavan tausta on länsimaisissa kulttuureissa vahvasti vaikuttavassa juutalais-kristillisessä perinteessä. Siinä ajatellaan jumalan luoneen ihmisen "viljelemään ja varjelemaan maata", eli maan ja luonnon valtiaaksi.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www10.edu.fi/kuvataide/filosofinen_lahestymistapa/luontokasitysihmiskeskeisyys/|nimeke=Ympäristökasvatus kuvataiteessa|tekijä=|julkaisu=www10.edu.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2018-05-07|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kasvikulttuuri/artikkelit/05_ihminen.htm|nimeke=Ihmisen suhde luontoon|tekijä=Ari Haapanen|julkaisu=www03.edu.fi|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2018-05-14|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Ihmistä ei luotu osaksi muuta kokonaisuutta vaan ikään kuin puutarhan hoitajaksi ja vartijaksi.
'''Kuitenkin biologian ja tieteen näkökulmasta ihminen on pitkän evoluution tuloksena apinoiden kanssa yhteisistä esivanhemmista kehittynyt ja siksi yksi nisäkkäisiin kuuluva eläin muiden joukossa.''' Voidaanko siis mitenkään perustella väitettä, että ihminen on jotenkin luonnon yläpuolella tai ei ole eläin muiden joukossa?
Toisena ääripäänä ihmisen ainutlaatuisuutta ja ylemmyyttä korostavalle näkemykselle on '''luontokeskeinen ajattelumalli''' eli biosentrinen ajattelumalli, jossa ihminen on osa luonnon suurta kokonaisuutta. Ihmisellä ei siinä ole mitään erityistä asemaa, vaan kaikki maapallolla olevat eliölajit ovat tasavertaisessa asemassa toisiinsa nähden. Ihminen nähdään tällaisessa ajattelussa vain pienenä osana ja palapelin palana luonnon suuressa kokonaisuudessa. Tällainen luontokeskeinen ajattelumalli on tyypillinen esimerkiksi joissain aasialaisissa uskonnoissa, kuten buddhalaisuudessa, jossa korostetaan kaiken elämän - pienistä eliöistä suuriin - kunnioittamista. Luontokeskeinen ajattelutapa on tyypillinen myös joillekin luonnonuskonnoille ja alkuperäiskulttuureille. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/topic/biocentrism|nimeke=Biocentrism {{!}} ethics|julkaisu=Encyclopedia Britannica|viitattu=2018-05-14|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
Tietysti ajattelumalli voi sijoittua myös näiden kahden ääripään väliin: ihminen on eläin, mutta erikoislaatuinen ja muiden eläinten yläpuolella.
=== Onko luonnolla arvoa tai oikeuksia? ===
Arvoilla tarkoitetaan tärkeitä ja tavoittelemisen arvoisina pidettäviä asioita. '''Arvot voidaan jakaa kahteen ryhmään: itseisarvoihin, jotka ovat tärkeitä itsessään ja välinearvoihin, jotka ovat tärkeitä, koska niiden avulla voidaan saavuttaa jotain vielä tärkeämpää.'''[[Tiedosto:Latuff cartoon about cruelty in animal testing.png|alt=Onko eläimillä oikeuksia, ja menevätkö ihmisten oikeudet eläinten oikeuksien edelle? Saako eläimiä käyttää esimerkiksi lääke- tai kosmetiikkatesteissä ja millä ehdoilla?|vasen|pienoiskuva|492x492px328x328px|Eläinkokeet ovat julmia, piirroksessa sanotaan. Onko eläimillä oikeuksia, ja menevätkö ihmisten oikeudet eläinten oikeuksien edelle? Saako eläimiä käyttää esimerkiksi lääke- tai kosmetiikkatesteissä ja millä ehdoilla?]]'''Ihmiskeskeisissä''' ajattelutavoissa ihminen ja luonto ajatellaan toisistaan erillisinä. Ihmisen ajatellaan olevan maailman keskipiste ja luonto nähdään välineenä ihmisen hyvinvoinnin ja kehityksen edistämiseksi. '''Luonnolla, eläimillä ja luonnonvaroilla on siis vain välineellistä arvoa ihmisen "käyttötavaroina".''' Näin ajatellen luonnossa arvokasta on vain se, mistä ihminen voi '''hyötyä''' jollain tavalla. Hyöty voi olla aineellista (esimerkiksi tehtaassa valmistettavien tuotteiden raaka-aine tai ruoka) tai aineetonta (esimerkiksi metsäalue virkistyskäytössä).
Arvoilla tarkoitetaan tärkeitä ja tavoittelemisen arvoisina pidettäviä asioita. '''Arvot voidaan jakaa kahteen ryhmään: itseisarvoihin, jotka ovat tärkeitä itsessään ja välinearvoihin, jotka ovat tärkeitä, koska niiden avulla voidaan saavuttaa jotain vielä tärkeämpää.'''
'''Ihmiskeskeisissä eli antroposentrisissä''' ajattelutavoissa ihminen ja luonto ajatellaan toisistaan erillisinä. Ihmisen ajatellaan olevan maailman keskipiste ja luonto nähdään välineenä ihmisen hyvinvoinnin ja kehityksen edistämiseksi. '''Luonnolla, eläimillä ja luonnonvaroilla on siis vain välineellistä arvoa ihmisen "käyttötavaroina".''' Näin ajatellen luonnossa arvokasta on vain se, mistä ihminen voi '''hyötyä''' jollain tavalla. Hyöty voi olla aineellista (esimerkiksi tehtaassa valmistettavien tuotteiden raaka-aine tai ruoka) tai aineetonta (esimerkiksi metsäalue virkistyskäytössä). Ajattelumalli, jossa luonto on olemassa vain ihmistä varten, oikeuttaa ihmisen käyttämään luontoa omaksi edukseen. Ihmisen etu menee luonnon edun edelle, ja erilaisilla eliölajeilla ajatellaan olevan oikeus olemassaoloon vain, jos niistä on ihmiselle hyötyä. Mitä enemmän eliölajista tai luonnon kokonaisuudesta on hyötyä ihmiselle, sitä arvokkaampi se on. Nykyään, kun ilmasto muuttuu ja maapallon hyvinvointi on uhattuna, on kuitenkin perusteltua kysyä, onko luonnon etu myös ihmisen etu. Ihmiskeskeinen ajattelutapa nostaa esille kysymyksen luonnon ja ihmisen oikeuksista sekä ihmisen velvollisuuksista luontoa kohtaan.
Ihmiskeskeisen ajattelutavan vastakohtana ovat ajatukset, joissa luonnolla on itseisarvoa. '''Luontokeskeisissä eli biosentrisissä''' ajattelumalleissa luonto ei ole olemassa ihmistä vaan itseään varten, ja siksi tärkeä ja arvokas itsessään. Erilaisilla eliölajeilla on näin ajateltuna oikeus olemassaoloon sellaisenaan, ajattelipa ihminen niistä mitä hyvänsä. Luonnon ja eliöiden arvoa ei lasketa tällaisessa ajattelussa ihmisen hyödyn kautta. Toisaalta, voisiko sanoa, että luonnossa vahvin voittaa, ja "vahvimpana" luontokappaleena ihmisellä on oikeus käyttää luontoa kuten haluaa?
== Erilaisia tapoja ajatella luonnosta ==
Seuraavaksi sinulle esitellään joitakin tapoja ajatella luonnosta. Pohdi lukiessasi, mikä näistä tavoista on lähinnä omaa ajatteluasi, vai koetko omaavasi osia eri ajattelutavoista.
Ihmisten erilaisia tapoja ajatella luonnosta on jaoteltu ryhmiin. Seuraavassa esitellään joitakin tavoista. Kannattaa muistaa, että jaottelut ovat ihmisten itsensä tekemiä.
=== Utilismi - Luonto on vain ihmisen raaka-ainevarasto ===
<blockquote>"Törkeää, että muutama liito-oravan papana tai jonkin linnun pesä pysäyttää metsien hakkuut ja kaivosten avaamisen. Alueella on miljoonien eurojen arvosta luonnonvaroja ja nyt joku liito-orava estää meitä käyttämästä niitä!" </blockquote>Utisilismiksi kutsutaan ihmiskeskeistä ajattelutapaa, jossa luonnon ajatellaan olevan vain ihmistä varten. Luonto nähdään vain raaka-ainevarastona, ja ihmisellä alatellaan olevan oikeus käyttää luontoa mielin määrin omaksi edukseen. Tässä ajattelutavassa luonnonLuonnon hyväksikäyttämistä ei nähdä ainoastaan ihmisen oikeutena vaan jopa ihmisen tehtävänä<ref name=":0" />. Meillä on periaatteessa rajoittamaton oikeus käyttää luontoa omaksi eduksemme kasvattamaan tuotantoa ja aineellista hyvinvointiamme. Utilistiseen ajatteluun liittyy vahvasti myös luottamus tieteeseen ja teknologiaan. Ajatellaan, että vaikka luonto kärsii tällaisesta elämäntavasta, tiede ja teknologia tulevat tulevaisuudessa ratkaisemaan tämänkin ongelman.<ref name=":0" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fi/fi5/04_ymparistoetiikka/02_utilismi?C:D=hNhz.gXcZ&m:selres=hNhz.gXcZ|nimeke=Internetix - Lukion ja peruskoulun kursseja|julkaisu=opinnot.internetix.fi|viitattu=2018-05-14}}</ref>
=== Humanismi - Luonnon tehtävä on mahdollistaa ihmisen kehitys ===
Humanismi<blockquote>"Kyllä onkaikenlaiset ihmiskeskeinenluonnonsuojelualueet ovat hyvä ajattelutapakeksintö. Ensiksikin, jossaniiden tavoitteenaavulla onvoimme mahdollistaaturvata ihmisentietyille kehityseliölajeille parhaaksielinolosuhteet mahdolliseksija versioksipitää itsestään.huolta Ihanteenaluonnon onmonimuotoisuuden säilymisestä. ihminenToiseksi, jokame onihmiset "voimme tiedollisestivirkistyä aktiivinenniillä alueilla vieraillessamme, henkisestikun tasapainoinensaamme paeta kaupunkien vilinää luonnon rauhaan. Kyllä maailmassa silti riittää luonnonvaroja, tahdonvoimainenihmisten käyttöön, oikeudenmukainenvaikka emme kaikkia metsiä kaataisikaan."</blockquote>Humanismi on ihmiskeskeinen ajattelutapa, totuuteenjossa pyrkivätavoitteena sekäon ystävyyttämahdollistaa jaihmisen rakkauttakehitys edistävä"parhaaksi mahdolliseksi versioksi itsestään, ihanneihmiseksi<ref name=":0" />. Humanismissa luonnon rooli nähdään tuon kehityksenihmisen mahdollistajana. Ajatellaan, että luonto turvaa ihmisen toimeentulon, tuottaa ihmisen elämään kauneutta ja edistää ihmisen kykyä erottaa oikea ja väärä. UtilisminKuten tavoinutilismissa myös humanismissa ajatellaan ihmisellä olevan oikeus hyödyntää luontoa, mutta tässä ajattelutavassa korostuu '''kohtuus'''. Ihmisellä on myös vastuu luonnon hyvinvoinnista, ja oikeudenmukaisuuden ihanteen mukaan luontoa ei saa tarpeettomasti hyväksikäyttää. Siinä missä utilismi näkee luonnon sekä tieteen ja, teknologian tuotannon ja hyödyn kasvattamisen välineenä, korostaa humanismi luonnon sekä tieteen ja teknologian kehityksen merkitystä sivistyksen ihanteiden tavoittelussa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fi/fi5/04_ymparistoetiikka/03_humanismi?C:D=hNhz.gXc1&m:selres=hNhz.gXc1|nimeke=Internetix - Lukion ja peruskoulun kursseja|julkaisu=opinnot.internetix.fi|viitattu=2018-05-14}}</ref>
=== Mystismi - Luonto ja ihminen ovat yhtä ===
<blockquote>"Olemme kaikki yhtä ja samaa suurta luonnon pyhää jumaluutta. Kun menen metsään ja suljen silmäni, voin kuulla puiden, kivien ja tuulen kuiskivan minulle. Äiti maa ja metsän henget ottavat minut osakseen. Minusta tulee osa luonnon suurta henkistä kokonaisuutta, sulaudun osaksi luontoa."</blockquote>Mystismi on ihmiskeskeinen näkökulma, jossa tavoitellaan luonnon ja ihmisen ykseyttä kokemusten ja eläytymisen kautta. Tässä ajattelutavassa luonnolla on utilismista ja humanismista poiketen itseisarvoa. Luonnon tarkoitus ei ole palvella ihmistä. '''Mystismiin liittyy keskeisesti myös luonnon kokeminen''' '''pyhänä'''. Se tarkoittaa, että luonnossa ajatellaan olevan henkistä ja jumalallista. Koska luonnon ja ihmisen ajatellaan olevan yhtä, myös ihmisessä ajatellaan olevan samaa pyhyyttä ja jumalallisuutta. Kun utilismissa ja humanismissa tiede ja teknologia nähdään luonnon käyttämisen mahdollistajana, mystismissä tieteen ja teknologian ajatellaan estävän täydellisen luontoykseyden kokeminen. Vaikka mystismi on ihmiskeskeinen ajattelutapa, se on vahvasti luontoa säilyttävä. Luontoa ei saa siinä muokata tai hyödyntää. <ref name=":0" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fi/fi5/04_ymparistoetiikka/04_mystismi?C:D=hNhz.gXc2&m:selres=hNhz.gXc2|nimeke=Internetix - Lukion ja peruskoulun kursseja|julkaisu=opinnot.internetix.fi|viitattu=2018-05-14}}</ref>
=== Naturismi - Ihmisellä ei ole mitään erityisroolia ===
| 