Ero sivun ”S4 Luonto ja kestävä tulevaisuus/Mikä on ihmisen ja luonnon suhde?” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 47:
<blockquote>"Olemme väärässä kuvitellessamme olevamme jotenkin erityisiä. Luonto on olemassa vain itseään varten ja me ihmiset olemme vain pieni osa suuressa ekosysteemissä. Ihmisellä ei ole mitään erityisoikeuksia muokata luontoa tai puuttua luonnon kiertokulkuun."</blockquote>Naturismi on luontokeskeinen asenne, jossa luonnolla ajatellaan olevan itseisarvoa. Ero mystismiin on kuitenkin siinä, ettei luonnossa ajatella olevan mitään henkistä tai jumalallista. Luonto nähdään yhtenä suurena ekosysteeminä, ja ihminen ja luonto ovat samaa ekologista järjestelmää. Ihminen on siis vain yksi osa luonnon suuressa ekosysteemissä. Jokaisella osalla on oma tehtävänsä, eikä ihmisellä siksi ole oikeutta muuttaa luonnon ekosysteemiä. Tässä ajattelutavassa ihmisen erityisasema kyseenalaistetaan ja ihmisellä ajatellaan olevan velvollisuuksia luontoa kohtaan. Teknologiaa ja tieteen kehitystä ei vastusteta, mutta se ei saa tapahtua luonnon kustannuksella. Luonnolle tehtävä vahinko on korvattava.
 
Naturismissa korostetaan kaikkien elämänmuotojen tasa-arvoisuutta. Naturistisen ajattelun sisällä on olemassa alalajeja, joista osa korostaa nimenomaan eläinten oikeuksia ja ihmisten velvollisuuksia kaikkien kipua tuntevien olioiden elämän edistämisessä. '''Sentientismiksi'''Toiset kutsuttutaas ajattelumallimenevät vielä pidemmälle ja vaativat kaikille eläville olioille yhtäläistä arvoa. Pisimmälle viedyssä naturismin muodossa kaikilla elollisilla olioilla on eläinkeskeinenyhtäläinen oikeus elämään, jossaolipa painotetaankyseessä juuriajatteleva eläintenja oikeuksiatunteva laji tai ei. SiinäElämä ihmistenitsessään tehtäväksion jaarvokas velvollisuudeksiriippumatta nähdäänsiitä, '''tuntevien'''kenen olioidentai kärsimyksestäminkä vapaanelämästä elämänon edistäminenkyse.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fi/fi5/04_ymparistoetiikka/06_sentiesmi?C:D=hNhz.gXc4&m:selres=hNhz.gXc4|nimeke=Internetix - Lukion ja peruskoulun kursseja|julkaisu=opinnot.internetix.fi|viitattu=2018-05-14}}</ref>. '''Vitalismiksi''' puolestaan kutsutaan elämäkeskeistä ajattelutapaa, jossa korostetaan kaiken elävien olioiden yhtäläistä arvoa ja elämää itseisarvona.<ref name=":0" /> Siinä mennään pisimmälle ajatellen, että kaikilla elollisilla olioilla - ei siis ainoastaan tuntevilla - on yhtäläinen oikeus elämään, olipa kyseessä tunteva laji tai ei. Elämä itsessään on arvojas riippumatta siitä, kenen tai minkä elämästä on kyse.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fi/fi5/04_ymparistoetiikka/06_sentiesmi?C:D=hNhz.gXc4&m:selres=hNhz.gXc4|nimeke=Internetix - Lukion ja peruskoulun kursseja|julkaisu=opinnot.internetix.fi|viitattu=2018-05-14}}</ref>
 
<br />