Ero sivun ”S2 Erilaisia elämäntapoja/Kristinusko” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 7:
Raamatun mukaan Jeesuksen kuoleman jälkeen hän ilmestyi seuraajilleen, minkä vuoksi seuraajat uskoivat tämän nouseen kuolleista ja ensimmäinen kristitty '''seurakunta''' perustettiin. Jeesus ei siis itse perustanut kristinuskoa, vaan se syntyi hänen kuolemansa jälkeen hänen toimintansa ja opetustensa innoittamana. [[Tiedosto:Farewell to Pope Francis in the Galeão Air Force Base.jpg|alt=Katolisen kirkon ylintä johtajaa kutsutaan paaviksi. Paavi asuu Rooman sisällä olevassa Vatikaanissa ja paaveja voi olla vain yksi kerrallaan.|pienoiskuva|326x326px|Katolisen kirkon ylintä johtajaa kutsutaan paaviksi. Paavi asuu Rooman sisällä olevassa Vatikaanissa ja paaveja voi olla vain yksi kerrallaan. |vasen]]Ensimmäisen seurakunnan perustamisen jälkeen kristinusko alkoi levitä ja kasvattaa suosiotaan. Toisen vuosituhannen alussa vuonna 1054 kristikunta ajautui kuitenkin riitaan kristillisen uskon periaatteista ja kirkko jakautui kahtia idän ja lännen kirkkoon. Idän kirkosta kehittyi nykyinen ''ortodoksikristillisyys'' ja lännen kirkosta ''roomalaiskatolisuus''. Myöhemmin 1500-luvulla roomalaiskatolisuuden piirissä tuli uudelleen erimielisyyksiä, joiden seurauksena roomalaiskatolisesta kirkosta erkaantuivat '''uskonpuhdistukseksi''' kutsutussa tapahtumassa ns. '''protestanttiset kirkot'''. Esimerkiksi Suomen suosituin uskontokunta, '''evankelis-luterilaisuus''' on yksi uskonpuhdistuksen seurauksena syntyneiden protestanttisten kristillisten kirkkojen suuntaus.
[[Tiedosto:Kristittyjen osuus maittain.svg|alt=Kartta näyttää kristinuskon kannattaja-alueet.|pienoiskuva|325x325px|Kartta näyttää kristinuskon kannattaja-alueet.|vasen]]'''Väkimäärässä mitattuna kristinusko on maailman suurin uskonto ja se on levinnyt kaikkialle maailmaan.''' Kaikkia kristittyjä yhdistää usko yhteen ja samaan jumalaan ja Jeesuksen opetuksiin. Erimielisyyksiä kuitenkin on esimerkiksi siitä, miten jumalaa tulee palvella, mikä on jumalan tahto ja miten ihminen voi päästä kuolemanjälkeiseen elämään. Sinunkin koulustasi tai kaveripiiristäsi saattaa löytyä esimerkiksi evankelis-luterilaisia, ortodokseja tai katolisia, jotka kaikki ovat kristinuskon eri suuntauksia. Roomalaiskatolisia on tällä hetkellä maailmassa yli miljardi, ortodokseja 240 miljoonaa, ja protestanttisiin kirkkoihin kuuluvia laskutavasta riippuen noin 414 miljoonaa henkeä<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.uskontojenmaailma.fi/maailman-uskontoja/kristinusko|nimeke=Kristinusko|julkaisu=www.uskontojenmaailma.fi|viitattu=2019-04-15}}</ref>.
[[Tiedosto:Maailman väestö katsomusten mukaan vuonna 2010.svg|alt=Kristityt ovat maailman suurin katsomusryhmä.|pienoiskuva|Kristityt ovat maailman suurin katsomusryhmä.|338x338px]]
'''Kristinuskolla on ollut suuri vaikutus länsimaiseen ja eurooppalaiseen kulttuurin ja se vaikuttaa myös sinun elämääsi, uskotpa jumalaan tai et.''' Mietipä esimerkiksi mikä kuvio on Suomen ja muidenkin Pohjoismaiden lipuissa. Viikko myös rytmitetään kristillisen opin mukaan, sillä sunnuntai on perinteisesti ollut vapaapäivä. Näin siksi, että Raamatussa käsketään pyhittää lepopäivä. Vasta aivan viime vuosina kaupat ovat saanet luvan olla auki myös sunnuntaisin.
== Kristinusko Suomessa ==
Rivi 36:
[[Tiedosto:Church of Saint-Mayme 01.jpg|alt=Kristittyjen pyhä rakennus on nimeltään kirkko. Tunnistat kirkon rististä.|pienoiskuva|208x208px|Kristittyjen pyhä rakennus on nimeltään kirkko. Tunnistat kirkon rististä.]]Sunnuntaisin seurakunnan uskonnollinen johtaja '''pappi''' johtaa kirkossa jumalanpalvelusta, jonka yksi osa on ehtoollinen. Ehtoollinen on yksi tärkeimmistä kristinuskon uskonnollisista toimituksista eli '''sakramenteista.''' Se yhdistää maailman kristittyjä, vaikka sen merkityisestä onkin erimielisyyksiä. Ehtoollinen on jumalanpalveluksen osa, jossa kristityt juovat tilkan viiniä ja syövät pienen ehtoollisleivän, jonka nimi on öylätti. Ehtoollisleivän ja viinin merkityksestä vallitsee kristittyjen keskuudessa erimielisyyksiä, mutta kaikki nauttivat ehtoollista Jeesuksen muistoksi, sillä Raamatun mukaan myös Jeesus nautti ehtoollista opetuslasten kanssa ennen kuolemaansa. Evankelis-luterilaisessa kirkossa ajatellaan, että viini ja leipä ovat Jeesuksen veri ja ruumis<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://evl.fi/tutki-uskoa/kaste-ja-ehtoollinen/ehtoollinen|nimeke=Ehtoollinen|julkaisu=evl.fi|viitattu=2019-04-15|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>.
Toinen tärkeä
=== Kuinka kristityn kuuluu elää
Kristityille tärkeitä elämänohjeita ovat '''kristittyjen pyhässä kirjassa,''' '''Raamatussa,''' kerrotut 10 käskyä sekä erityisesti Jeesuksen teot ja opetukset. Raamatussa on kaksi osaa, ''Uusi ja Vanha testamentti''. Jeesus itse ei kirjoittanut opetuksiaan muistiin, mutta tarinoita Jeesuksen teoista ja opetuksista on kerätty Raamatun jälkimmäiseen osaan eli Uuteen testamenttiin. Tärkeitä Jeesuksen opetuksia ovat esimerkiksi niin sanottu rakkauden kaksoiskäsky, joka käskee rakastamaan jumalaa koko sydämellä ja
Esimerkiksi juutalaisuudesta ja islamista poiketen kristinuskossa ei
Vuosi pitää sisällään monia juhlia, joilla on kristityille erityistä merkitystä. Tärkeimpiä näistä ovat '''joulu''' ja '''pääsiäinen'''. Kristinuskossa ajatellaan, että jouluna Jeesus syntyi. Pääsiäistä puolestaan vietetään Jeesuksen ristiinnaulitsemisen (pitkä perjantai) ja kuolleista nousemisen (pääsiäissunnuntai) muistoksi.▼
=== Miksi maailmassa on pahaa? ===
Kristinuskossa tunnetaan ajatus synnistä. '''Synti''' on jumalan tahdon vastainen teko. Kristinuskon mukaan me ihmiset olemme syntisiä eli teemme syntiä, koska meillä on jo syntymästämme alkaen taipumus pahaan. Taipumus pahaan tunnetaan kristinuskossa '''perisyntinä'''. Perisynnin saimme syntiinlankeemuksesta, joka tapahtui Raamatun kertomuksen mukaan paratiisiissa. Paratiisissa ensimmäiset ihmiset, Aatami ja Eeva eivät noudattaneet Jumalan tahtoa vaan kiellosta huolimatta söivät omenan hyvän ja pahan tiedon puusta, eli lankesivat ensimmäisinä syntiin. Kristinuskon mukaan ihmisten pitäisikin välttää syntiä, mutta samalla tiedostaa, että olemme syntisiä jo luonnostamme. Kristinuskossa kuitenkin ajatellaan myös, että synnit voi saada anteeksi jumalan armon vuoksi tunnustamalla syntinsä ja pyytämällä anteeksiantoa jumalalta.
=== Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? ===
[[Tiedosto:Raamattu (Bible).jpg|alt=Kristittyjen pyhä kirja on nimeltään Raamattu. Siinä on kaksi osaa: vanha testamentti ja uusi testamentti.|pienoiskuva|312x312px|Kristittyjen pyhä kirja on nimeltään Raamattu. Siinä on kaksi osaa: vanha testamentti ja uusi testamentti.]]'''Kristityt uskovat kuoleman jälkeiseen elämään'''. Kun ihminen kuolee, tälle järjestetään hautajaiset. Hautajaisissa pappi siunaa vainajan. Kuoleman jälkeen kristityt toivovat pääsevänsä taivaaseen. Ihminen ei kuitenkaan voi vaikuttaa teoillaan siihen, pääseekö taivaaseen. '''Kuolemanjälkeisen elämän eli pelastuksen voi kristinuskon opin mukaan saavuttaa vain uskomalla jumalaan ja Jeesukseen ja ottamalla vastaan jumalan armon.''' Ne, jotka eivät ota vastaan jumalan armoa, joutuvat kristunuskon opin mukaan "viimeisellä tuomiolla" helvettiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi3/sivu_3_1_6.html|nimeke=ETÄLUKIO - USKONTO - KURSSI 3|julkaisu=www02.oph.fi|viitattu=2019-04-17}}</ref> Siitä, millainen helvetti on, on olemassa erilaisia näkemyksiä, ja ainakin valtavirtakristinuskossa ajatus helvetistä on jäänyt taka-alalle. Esimerkiksi Suomen evankelis-luterilainen kirkko opettaa, että helvetti on sitä, että ihminen ei jatka iänkaikkiseen elämään vaan on erossa jumalasta<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Kuolema|nimeke=Sanasto|julkaisu=evl.fi|viitattu=2019-04-17|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>.
=== Tärkeitä juhlia ===
▲Vuosi pitää sisällään monia juhlia, joilla on kristityille erityistä merkitystä. Monet alunperin '''pakanallista''' eli ei-kristillistä alkuperää olevat juhlat ovat saaneet vuosituhansien saatossa kristillisen merkityksen. Tärkeimpiä näistä ovat '''joulu''' ja '''pääsiäinen'''. Kristinuskossa ajatellaan, että jouluna Jeesus syntyi Marialle ja Joosefille. Pääsiäistä puolestaan vietetään Jeesuksen ristiinnaulitsemisen (
▲Esimerkiksi juutalaisuudesta ja islamista poiketen kristinuskossa ei ole mitään erityisiä ruoka-aineita, joita tulisi välttää.
== Lue lisää ==
* [https://evl.fi/kirkossa/pyhapaivat Täältä löydät tietoa evankelis-luterilaisen kirkon kirkkovuoden pyhäpäivistä.]
*[https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/10/paasiainen Pääsiäinen yhdistää pakanallisia ja kristillisiä perinteitä]
*
|