Ero sivun ”S2 Erilaisia elämäntapoja/Kristinusko” versioiden välillä

Raamatun mukaan Jeesuksen kuoleman jälkeen hän ilmestyi seuraajilleen, minkä vuoksi seuraajat uskoivat tämän nouseen kuolleista ja ensimmäinen kristitty '''seurakunta''' perustettiin. Jeesus ei siis itse perustanut kristinuskoa, vaan se syntyi hänen kuolemansa jälkeen hänen toimintansa ja opetustensa innoittamana. [[Tiedosto:Farewell to Pope Francis in the Galeão Air Force Base.jpg|alt=Katolisen kirkon ylintä johtajaa kutsutaan paaviksi. Paavi asuu Rooman sisällä olevassa Vatikaanissa ja paaveja voi olla vain yksi kerrallaan.|pienoiskuva|326x326px|Katolisen kirkon ylintä johtajaa kutsutaan paaviksi. Paavi asuu Rooman sisällä olevassa Vatikaanissa ja paaveja voi olla vain yksi kerrallaan. |vasen]]Ensimmäisen seurakunnan perustamisen jälkeen kristinusko alkoi levitä ja kasvattaa suosiotaan. Toisen vuosituhannen alussa vuonna 1054 kristikunta ajautui kuitenkin riitaan kristillisen uskon periaatteista ja kirkko jakautui kahtia idän ja lännen kirkkoon. Idän kirkosta kehittyi nykyinen ''ortodoksikristillisyys'' ja lännen kirkosta ''roomalaiskatolisuus''. Myöhemmin 1500-luvulla roomalaiskatolisuuden piirissä tuli uudelleen erimielisyyksiä, joiden seurauksena roomalaiskatolisesta kirkosta erkaantuivat '''uskonpuhdistukseksi''' kutsutussa tapahtumassa ns. '''protestanttiset kirkot'''. Esimerkiksi Suomen suosituin uskontokunta, '''evankelis-luterilaisuus''' on yksi uskonpuhdistuksen seurauksena syntyneiden protestanttisten kristillisten kirkkojen suuntaus.

[[Tiedosto:Maailman väestö katsomusten mukaan vuonna 2010.svg|alt=Kristityt ovat maailman suurin katsomusryhmä.|pienoiskuva|Kristityt ovat maailman suurin katsomusryhmä.|338x338px372x372px]]

'''Kristinuskolla on ollut suuri vaikutus länsimaiseen ja eurooppalaiseen kulttuurin, ja se vaikuttaa myös sinun elämääsi, uskotpa jumalaan tai et.''' Mietipä esimerkiksi mikä kuvio on Suomen ja muidenkin Pohjoismaiden lipuissa. Viikko myös rytmitetään kristillisen opin mukaan, sillä sunnuntai on perinteisesti ollut vapaapäivä ja viikko alkaa maanantaista. Näin siksi, että Raamatussa käsketään pyhittää lepopäivä. Seitsemäntenä päivänä jumalakin raamatun luomiskertomuksen mukaan lepäsi, kun loi maailmaa. Vasta aivan viime vuosina kaupat ovat saanet luvan olla auki myös sunnuntaisin.

[[Tiedosto:Suomen väestö vuonna 2018 uskontokunnan mukaan.svg|alt=Suomalaisista suurin osa kuuluu kristittyyn kirkkoon. Evankelis-luterilaisuus on Suomen suosituin kristillisyyden muoto. Kirkon jäsenmäärä on kuitenkin ollut jo pitkään laskussa, ja uskontokuntiin kuulumattomien määrä on noussut.|pienoiskuva|Suomalaisista suurin osa kuuluu kristittyyn kirkkoon. Evankelis-luterilaisuus on Suomen suosituin kristillisyyden muoto. Kirkon jäsenmäärä on kuitenkin ollut jo pitkään laskussa, ja uskontokuntiin kuulumattomien määrä on noussut.|335x335px369x369px]]

Kristinusko on monoteistinen eli siinä uskotaan vain yhteen jumalaan. Keskeistä on kuitenkin '''kolminaisuusoppi''' eli usko pyhään kolminaisuuteen. Sen mukaan yhdellä jumalalla on kolme persoonaa. '''Pyhän kolminaisuuden eli jumalan kolme persoonaa''' muodostavat isä (jumala), poika (Jeesus) ja pyhä henki. Kristinuskossa jumala ajatellaan usein "isänä". Jumala on täydellinen hyvyys ja rakkaus. MaailmassaJumalan uskotaan olevan pahuudenkaikkivoipa takanaja onluoneen puolestaanmaailman paholainen<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://uskonnottyhjyydestä seitsemässä päivässä.fi/uskonnot/view Tarkemmin sanottuna jumalalta kesti maailman luomiseen 6 päivää ja seitsemäntenä, sunnuntaina, jumala lepäsi.php?religionId=5|nimeke=Kristinusko|julkaisu=uskonnot.fi|viitattu=2019 Tämän vuoksi viikon seitsemäs päivä eli sunnuntai on kristittyjen pyhä-04-15}}</ref>, jokaja lepopäivä. Maailman houkutteleeluomisesta ihmisiäkerrotaan tekemäänRaamatun pahaa'''luomiskertomuksessa'''.

Jumala on luonut kaiken, mitä on olemassa. Hän on luonut myös ihmisen, jonka jumala kristittyjen mukaan loi omaksi kuvakseen ja antoi tälle vapaan tahdon. Ihminen kuitenkin käytti vapaata tahtoaan väärin, minkä vuoksi ihmisistä tuli '''syntisiä.''' Kristityt ajattelevat, että Jeesus oli jumalan poika ja maailman vapahtaja, jonka jumala lähetti maan päälle sovittamaan ihmisten synnit eli jumalan tahdon vastaiset teot. Kristinuskon mukaan Jeesus syntyi neitseellisesti neitsyt Mariasta jouluyönä. Ihmisten syntien sovittaminen puolestaan tapahtui kristittyjen mukaan kuolemalla ristillä. Kristinuskon mukaan '''ihmisen tehtävä''' maan päällä on elää jumalan yhteydessä lähimmäistään rakastaen<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi3/sivu_3_1_3.html|nimeke=ETÄLUKIO - USKONTO - KURSSI 3|julkaisu=www02.oph.fi|viitattu=2019-04-17}}</ref>.

[[Tiedosto:Church of Saint-Mayme 01.jpg|alt=Kristittyjen pyhä rakennus on nimeltään kirkko. Tunnistat kirkon rististä.|pienoiskuva|208x208px|Kristittyjen pyhä rakennus on nimeltään kirkko. Tunnistat kirkon rististä.]]Sunnuntaisin seurakunnan uskonnollinen johtaja '''pappi''' johtaa kirkossa jumalanpalvelusta, jonka yksi osa on ehtoollinen. '''Ehtoollinen''' on yksi tärkeimmistä kristinuskon uskonnollisista toimituksista eli '''sakramenteista.''' Se yhdistää maailman kristittyjä, vaikka sen merkityisestä onkin erimielisyyksiä. Ehtoollinen on jumalanpalveluksen osa, jossa kristityt juovat tilkan viiniä ja syövät pienen ehtoollisleivän, jonka nimi on öylätti. Ehtoollisleivän ja viinin merkityksestä vallitsee kristittyjen keskuudessa erimielisyyksiä, mutta kaikki nauttivat ehtoollista Jeesuksen muistoksi, sillä Raamatun mukaan myös Jeesus nautti ehtoollista opetuslasten kanssa ennen kuolemaansa. Evankelis-luterilaisessa kirkossa ajatellaan, että viini ja leipä ovat Jeesuksen veri ja ruumis<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://evl.fi/tutki-uskoa/kaste-ja-ehtoollinen/ehtoollinen|nimeke=Ehtoollinen|julkaisu=evl.fi|viitattu=2019-04-15|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>.

Kristinuskossa tunnetaan ajatus synnistä. '''Synti''' on jumalan tahdon vastainen teko. Maailmassa olevan pahuuden takana on paholainen<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=5|nimeke=Kristinusko|julkaisu=uskonnot.fi|viitattu=2019-04-15}}</ref>, joka houkuttelee ihmisiä tekemään pahaa. Kristinuskon mukaan me ihmiset olemme syntisiä eli teemme syntiä, koska meillä on jo syntymästämme alkaen taipumus pahaan. Taipumus pahaan tunnetaan kristinuskossa '''perisyntinä'''. Perisynnin saimme syntiinlankeemuksesta, joka tapahtui Raamatun kertomuksen mukaan paratiisiissa. Paratiisissa ensimmäiset ihmiset, Aatami ja Eeva eivät noudattaneet Jumalan tahtoa vaan kiellosta huolimatta söivät omenan hyvän ja pahan tiedon puusta, eli lankesivat ensimmäisinä syntiin. Kristinuskon mukaan ihmisten pitäisikin välttää syntiä, mutta samalla tiedostaa, että olemme syntisiä jo luonnostamme. Kristinuskossa kuitenkin ajatellaan myös, että synnit voi saada anteeksi jumalan armon vuoksi tunnustamalla syntinsä ja pyytämällä anteeksiantoa jumalalta.