Ero sivun ”S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty/Maanviljelystaito muuttaa ihmisten elämää” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivusto-muokkaus |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivusto-muokkaus |
||
Rivi 7:
Koska maanviljelystaidon oppimisen aikaan ei vielä osattu kirjoittaa, ei meillä ole varmaa tietoa taidon oppimiseen vaikuttaneista syistä ja tapahtumista. Arkeologisten löydösten perusteella '''voimme kuitenkin olettaa, että maanviljelyn taitoa ei opittu yhdessä yössä, vaan pitkän ajan kuluessa.''' Ihmiset eivät myöskään siirtyneet keräilystä ja metsästyksestä kerralla viljelyyn, vaan keräilyä ja metsästystä harjoitettiin vielä pitkään.
On mahdollista, että maanviljelystaito opittiin sattumalta. Ehkäpä ihminen oli pitkän ajan kuluessa oppinut tunnistamaan paikat, joissa joka vuosi kasvoi tiettyjä syötäviä kasveja, ja huomasi, että kun maata hieman muokkasi kepillä ja huolehti kastelusta, kasvit kasvoivat paremmin. Ensin maata muokattiin kepillä ja myöhemmin, kun ihminen oli jo kesyttänyt kotieläimiä, esimerkiksi härkä veti '''auraa'''. Ensimmäisiä viljelykasveja olivat villeinä kasvaneet vehnä, ruis ja ohra.
Kastelun merkityksen oivaltaminen oli tärkeä havainto. Tutkijat ovat olleet sitä mieltä, että viljely alkoi todennäköisesti ensin vuorten rinteillä, joissa vuorilta valuva vesi kasteli kasveja. Sieltä viljely siirtyi suurten jokien, Eurfratin ja Tigrisin, rannoille. Jokien tulviessa rannalle nousi hedelmällistä lietettä, jossa kasvit kasvoivat hyvin. Välillä oli kuivia kausia, jolloin sadetta ei saatu. Ihmiset kuitenkin keksivät rakentaa '''kastelujärjestelmän''', joiden avulla jokien vettä ohjattiin tarvittaessa pelloille.
Aluetta, jolla viljely alkoi, kutsutaan usein "'''hedelmälliseksi puolikuuksi'''" sen kartalle piidetyn muodon vuoksi
== Ihminen pysähtyi paikalleen ja korkeakulttuurit syntyivät ==
|