Länsimainen historiantutkimus on kyseenalaistanut joitakin islamin syntyhistoriasta kerrottavia asioita. Se tapahtuivatko asiat niin kuin islamin piirissä kerrotaan ei kuitenkaan ole merkityksellistä, vaan olennaista on, että yli viidesosa maailman väestöstä uskoo näin tapahtuneen.
Islamin syntyaikoihin juutalaisuudella oli lähiLähi-idässä merkittävä rooli ja kristinuskokin oli ollut olemassa jo noin 600 vuotta. Molemmat vaikuttivat islamin oppiin, minkä vuoksi islam luetaan yhdessä kristinuskon ja juutalaisuuden kanssa niin sanottuihin abrahamilaisiin uskontoihin. Profeetta Muhammadin sanomassa oli jo varhaisessa vaiheessa juutalaisesta ja kristillisestä perinteesta tuttuja piirteitä, kuten yksijumalaisuus ja se, että jumala ilmoittaa tahtonsa jonkun ihmisen kautta. Käsitys jumalasta maailman ja ihmisen luojana on yhteinen, ja monet juutalaisuuden ja kristinuskon henkilöt, kuten juutalaisten Abraham ja kristittyjen Jeesus esiintyvät Koraanissa. Koraanissa heidät kuitenkin nähdään islamin profeettoina, joiden kautta jumala on ilmoittanut tahtoaan ja joista viimeinen, lopullisen ilmoituksen tuonut, oli Muhammad.<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Hämeen-Anttila, Jaakko.|Nimeke=Islamin käsikirja Jaakko Hämeen-Anttila.|Vuosi=2008|Sivu=|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Loisto|www=https://www.worldcat.org/oclc/231180620|Viitattu=2019-04-29|oclc=231180620|isbn=9789524598408, 952459840X}}</ref>KolmeaKaikkia kolmea yhdistää myös ajatus kuolemanjälkeisestä elämästä. Islamin opin mukaan ihminen palkitaan kuoleman jälkeen tämän tekojen mukaan<ref name=":1" />ja tavoitteena on pääsy Paratiisiin.
