Ero sivun ”S2 Erilaisia elämäntapoja/Islam” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivusto-muokkaus
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 3:
== Islamin synty lyhyesti ==
[[Tiedosto:Islamin symbolit.svg|alt=Arabiankielinen sana Allah sekä tähti ja kuunsirppi ovat islamin symboleita.|pienoiskuva|251x251px|Arabiankielinen sana Allah sekä tähti ja kuunsirppi ovat islamin symboleita.]]
Islam on kristinuskon ohella toinen juutalaisuudesta vaikuttaita saanut Lähi-idässä syntynyt maailmanuskonto. Sen syntyyn liittyy profeetta Muhammad (joskus myös Muhammed). '''Profeetta Muhammad''' oli historiallinen henkilö, joka syntyi länsimaisen ajanlaskun mukaan noin vuonna 570 ja '''vaikutti''' '''Arabian niemimaalla sijaitsevissa Mekkan ja Medinan kaupungeissa 600-luvulla.''' '''Muslimit eli islaminuskoiset''' pitävät Muhammadia profeettana eli henkilönä, joka välittää jumalalta tulevia ilmestyksiä ja kertoo näin ihmisille jumalan tahdon. He uskovat Muhammadin saaneet jumalalta enkelin välityksellä ilmoituksia, jotka Muhammad välitti ihmisille. Muhammad sai seuraajia, ja islam syntyi.
 
Länsimainen historiantutkimus on kyseenalaistanut joitakin islamin syntyhistoriasta kerrottavia asioita. Se tapahtuivatko asiat niin kuin islamin piirissä kerrotaan ei kuitenkaan lopulta ole merkityksellistä,. vaan olennaistaOlennaisempaa on, että yli viidesosa maailman väestöstä uskoo näin tapahtuneen ja elää jokapäiväistä elämäänsä sen mukaan.
'''Profeetta Muhammad''' oli historiallinen henkilö, joka syntyi länsimaisen ajanlaskun mukaan noin vuonna 570 ja '''vaikutti''' '''Arabian niemimaalla sijaitsevissa Mekkan ja Medinan kaupungeissa 600-luvulla.''' Islamissa ajatellaan, että Muhammad sai jumalalta enkelin välityksellä ilmoituksia, jotka välitti ihmisille saarnaamalla. Muhammad sai seuraajia, ja syntyi uskonto nimeltä islam.
 
Islamin syntyaikoihin juutalaisuudella oli Lähi-idässä merkittävä rooli ja kristinuskokin oli ollut olemassa jo noin 600 vuotta. Molemmat vaikuttivat islamin oppiin, minkä vuoksi islam luetaan yhdessä kristinuskon ja juutalaisuuden kanssa niin sanottuihin abrahamilaisiin uskontoihin. Muhammadin sanomassa oli jo varhaisessa vaiheessa juutalaisesta ja kristillisestä perinteesta tuttuja piirteitä, kuten yksijumalaisuus ja se, että jumala ilmoittaa tahtonsa jonkun ihmisen kautta. KäsitysMyös käsitys jumalasta maailman ja ihmisen luojana on yhteinen, ja monet juutalaisuuden ja kristinuskon henkilöt, kuten juutalaisten Abraham ja kristittyjen Jeesus esiintyvät muslimien pyhässä kirjassa Koraanissa. Koraanissa heidät kuitenkin nähdään islamin profeettoina, joiden kautta jumala on ilmoittanut tahtoaan ja joista viimeinen, lopullisen ilmoituksen tuonut, oli Muhammad.<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Hämeen-Anttila, Jaakko.|Nimeke=Islamin käsikirja Jaakko Hämeen-Anttila.|Vuosi=2008|Sivu=|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Loisto|www=https://www.worldcat.org/oclc/231180620|Viitattu=2019-04-29|oclc=231180620|isbn=9789524598408, 952459840X}}</ref> Kaikkia kolmea uskontoa yhdistää myös ajatus kuolemanjälkeisestä elämästä. Islamin opin mukaan ihminen palkitaan kuoleman jälkeen tämän tekojen mukaan<ref name=":1" />ja tavoitteena on pääsy Paratiisiin.
Länsimainen historiantutkimus on kyseenalaistanut joitakin islamin syntyhistoriasta kerrottavia asioita. Se tapahtuivatko asiat niin kuin islamin piirissä kerrotaan ei kuitenkaan ole merkityksellistä, vaan olennaista on, että yli viidesosa maailman väestöstä uskoo näin tapahtuneen.
 
Islamin syntyaikoihin juutalaisuudella oli Lähi-idässä merkittävä rooli ja kristinuskokin oli ollut olemassa jo noin 600 vuotta. Molemmat vaikuttivat islamin oppiin, minkä vuoksi islam luetaan yhdessä kristinuskon ja juutalaisuuden kanssa niin sanottuihin abrahamilaisiin uskontoihin. Muhammadin sanomassa oli jo varhaisessa vaiheessa juutalaisesta ja kristillisestä perinteesta tuttuja piirteitä, kuten yksijumalaisuus ja se, että jumala ilmoittaa tahtonsa jonkun ihmisen kautta. Käsitys jumalasta maailman ja ihmisen luojana on yhteinen, ja monet juutalaisuuden ja kristinuskon henkilöt, kuten juutalaisten Abraham ja kristittyjen Jeesus esiintyvät Koraanissa. Koraanissa heidät kuitenkin nähdään islamin profeettoina, joiden kautta jumala on ilmoittanut tahtoaan ja joista viimeinen, lopullisen ilmoituksen tuonut, oli Muhammad.<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Hämeen-Anttila, Jaakko.|Nimeke=Islamin käsikirja Jaakko Hämeen-Anttila.|Vuosi=2008|Sivu=|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Loisto|www=https://www.worldcat.org/oclc/231180620|Viitattu=2019-04-29|oclc=231180620|isbn=9789524598408, 952459840X}}</ref>Kaikkia kolmea yhdistää myös ajatus kuolemanjälkeisestä elämästä. Islamin opin mukaan ihminen palkitaan kuoleman jälkeen tämän tekojen mukaan<ref name=":1" />ja tavoitteena on pääsy Paratiisiin.
 
== Islam tänään ==
[[Tiedosto:Muslimivaeston osuus maittain.svg|alt=Kartta näyttää missä ovat islamin merkittävimmät kannattaja-alueet (vuonna 2010).|pienoiskuva|327x327px|Kartta näyttää missä ovat islamin merkittävimmät kannattaja-alueet (vuonna 2010).|vasen]]
[[Tiedosto:Maailman väestö katsomusten mukaan vuonna 2010.svg|alt=Maailman väestöstä noin 23% oli muslimeja vuonna 2010.|pienoiskuva|235x235px|Maailman väestöstä noin 23% oli muslimeja vuonna 2010.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://globalreligiousfutures.org/explorer#/?subtopic=15&chartType=bar&year=2010&data_type=percentage&religious_affiliation=all&destination=to&countries=Worldwide&age_group=all&gender=all&pdfMode=false|nimeke=Religion Information Data Explorer {{!}} GRF|julkaisu=globalreligiousfutures.org|viitattu=2019-04-28}}</ref>]]
'''Tänä päivänä muslimeja on ympäri maailmaa, mutta islamin merkittävintä kannattaja-aluetta on Pohjois-Afrikka, Lähi-itä ja Kaakkois-Aasia.''' Islam on kannattajamäärässä mitattuna maailman toiseksi suurin uskonto kristinuskon jälkeen. Jäsenmäärässä mitattuna maailman suurimpia muslimivaltioita ovat Indonesia, Pakistan ja Intia<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/09/24/islamin-vieraana|nimeke=Islamin vieraana|julkaisu=yle.fi|viitattu=2019-04-29|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>.
 
Vuonna 2010 maailman väestöstä noin 23% oli muslimeja<ref name=":0" />, mikä tekee islamista maailman toiseksi suurimman uskonnollisen katsomuksen. Muslimeista suurin osa oli '''sunnalaisia''', joka on toinen islamin pääsuuntauksista., Toinentoisen pääsuuntauspääsuuntauksen onollessa '''shiialaisuus'''. Sunnalaisuuden ja shiilaisuuden lisäksi islam, kuten muutkin maailmanuskonnot, pitää sisällään koko joukon erilaisia suuntauksia.
 
'''Mekka ja Medina''', eli kaupungit, joissa profeetta Muhammad vaikutti, ovat tänä päivänä '''muslimien eli islaminuskoisten''' ihmisten pyhiä kaupunkeja yhdessä '''Jerusalemin''' kanssa. Mekkassa sijaitseva Kaaban temppeli on muslimeille pyhin kaikista paikoista<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://edu.fi/perusopetus/uskonto_ja_elamankatsomustieto/uskontonetti/uskonnot_pahkinankuoressa/islam|nimeke=Edu.fi - Islam|julkaisu=edu.fi|viitattu=2019-04-29}}</ref>. Islam on kristinuskon ja juutalaisuuden tapaan '''monoteistinen''' eli yhteen jumalaan uskova. Usko yhteen jumalaan on tärkeimpiä asioita islamissa ja toisten jumalten palvominen pahimpia asioita, joita muslimi voi tehdä. Muslimit kutsuvat jumalaa arabiankielisellä sanalla "'''Allah'''", joka tarkoittaa suomeksi jumalaa.
 
== Elämää muslimina ==
[[Tiedosto:Islamic geometric patterns (Aydar kadi mosque, Bitola, Macedonia).jpg|alt=Koska Koraani kieltää ihmisen kuvaamisen, ovat monenlaiset kauniit geometriset kuviot tyypillisiä islamilaisessa kuvataiteessa.|pienoiskuva|199x199px|Koska islamilainen perimätieto suhtautuu kielteisesti ihmisen kuvaamiseen, ovat monenlaiset kauniit geometriset kuviot tyypillisiä islamilaisessa kuvataiteessa.]]
[[Tiedosto:Two Muslim women in tudungs at an engagement party, Brunei - 20100531.jpg|alt=Nuoria musliminaisia. Islamin vaatimksen säädyllisestä pukeutumisesta ei tarvitse tarkoittaa burqaan verhoutumista. Suurelle osalle muslimeja se tarkoittaa esimerkiksi hiusten peittämistä huivilla.|vasen|pienoiskuva|Nuoria musliminaisia. Islamin vaatimksen säädyllisestä pukeutumisesta ei tarvitse tarkoittaa burqaan verhoutumista. Suurelle osalle muslimeja se tarkoittaa esimerkiksi hiusten peittämistä huivilla.|496x496px]]
'''Islamin pyhä kirja ja muslimien tärkein elämänohje on nimeltään''' '''Koraani,''' joka jakautuu 114 kappaleeseen eli '''suuraan'''. Islamin käsityksen mukaan Koraani on jumalan sanaa ja hänen suoraa puhettaan sellaisenaan. Siksi seSe on myös ylin auktoriteetti ja elämänohje. Joka asettaa muslimin elämään tiettyjä velvollisuuksia. Juutalaisuuden tavoin myös islamissa ihmisen velvollisuudet korostuvat, ja ne sitovat yhtäläisesti kaikkia täysi-ikäisiä ja täysivaltaisia miehiä ja naisia<ref name=":1" />.
 
Muslimien mukaan ainoa oikea koraani on kirjoitettu arabiaksi ja käännökset ovat vain tulkintoja alkuperäisestä. Suurin osa muslimeista ei kuitenkaan ymmärrä arabiaa eikä varsinkaan Koraanin kirjoitusaikaan käytettyä arabiaa, minkä vuoksi useimmat lukevat omankielisiä käännöksiään, mutta lausuvat rukoillessaan Koraania arabiaksi. <ref name=":1" />
 
Koraanin jälkeen tärkein elämänohje on '''sunna''' eli profeetta Muhammadin esikuvallinen elämäntapa ja miten hän toimi erilaisissa tilanteissa. Muslimien pitäisi islamin opin mukaan elääelämässään noudattaa Muhammadin esimerkin mukaisestiesimerkkiä. Kertomuksia Muhammedin elämäntavasta ja esimerkistäteoista kutsutaan '''haditheiksi'''.
 
Uskovaa sitovat tietyt '''velvollisuudet''', jotka pohjaavat Koraaniin ja profeetta Muhammadin elämään. NäidenJuutalaisuuden tavoin myös islamissa ihmisen velvollisuudet ja oikein eläminen korostuvat, ja velvollisuudet sitovat yhtäläisesti kaikkia täysi-ikäisiä ja täysivaltaisia miehiä ja naisia<ref name=":1" />. Koraanin ja profeetta Muhammadin esimerkin pohjalta on syntynyt niin sanottu islamilainen laki (eli '''sharia)'''. Lain tulkinta on kuitenkin ihmisten käsissä, ja toisaalla sitä tulkitaan jyrkemmin kuin toisaalla.
[[Tiedosto:Woman wearing burqa Balkh Afghanistan.jpg|alt=Afganistanilainen nainen burqaan pukeutuneena.|pienoiskuva|200x200px283x283px|Afganistanilainen nainen burqaan pukeutuneena.]]
Islamilainen laki määrää hyvin yksityiskohtaisiakin asioita ihmisten yksityiselämästä. Näkyviä esimerkkejä ovat esimerkiksi ruokasäännökset. Osa ruuista on kiellettyjä eli '''harám''' ja osa sallittuja eli '''halál'''. Esimerkiksi sianlihan ja muunkin väärin teurastetun lihan syöminen on harám, kiellettyä.

Toinen näkyvä esimerkki islamilaisestaislamilaisen lain näkymisestä laistaarkipäivässä on pukeutuminen. Molempien sukupuolten säädyllinen pukeutuminen ja naisten hunnuttaminen on säädetty Koraanissa, mutta tätä määräystä tulkitaan eri tavoin. Äärimmäisen jyrkässä tulkinnassa nainen pukeutuu '''burqaan''', joka on koko vartalon peittävä asu, jossa vain silmät näkyvät pienen pitsikoristeisen "ikkunan" takaa. '''Islamin laki ei kuitenkaan suoranaisesti velvoita tällaiseen äärimmilleen vietyyn säädyllisyyteen''', ja monet naiset käyttävätkin vain hiukset peittävää huivia. Monessa muussakin asiassa islamia länsimaista käsin islamia tarkastellessa saattavat islamislamin oppi, sen tulkinta ja vanhat heimokulttuuritheimokulttuuritavat sekoittua. <ref name=":1" />
 
== Uskon peruspilarit ==
Rivi 40:
 
=== Rukous ===
'''Rukous''' (salát) rytmittää muslimin päivittäistä elämää. Se toistuu viisi kertaa päivässä, ja on tarkasti kaavaan sidottu. Se eroaa esimerkiksi kristinuskon rukouksesta, joka on pikemminkin vapaamuotoista yhteydenpitoa jumalan kanssa. Islamin rukousta voisikin verrata kristittyjen jumalanpalvelukseen<ref name=":1" />. Rukous koostuu määrätyistä osista, joihin kuuluu esimerkiksi Koraanin jakeiden lukemista ja tiettyjä liikesarjoja. Yksi rukous koostuu rukoussarjoista, joita kutsutaan nimityksellä '''rak´a''' ja niiden määrä riippuu rukoushetkestä. Rukousta ennen täytyy suorittaa rituaalinen puhdistautuminen.[[Tiedosto:Muslimin rukousrituaalin vaiheet (salat).svg|alt=Islamissa päivittäiset rukoukset noudattavat tarkkaa kaavaa. Ennen rukoilua tulee tehdä rituaalinen puhdistautuminen ja rukoilu suoritetaan aina Mekkaa ja siellä sijaitsevaa Kaaban temppeliä kohti.|pienoiskuva|327x327px|Islamissa päivittäiset rukoukset noudattavat tarkkaa kaavaa. Ennen rukoilua tulee tehdä rituaalinen puhdistautuminen ja rukoilu suoritetaan aina Mekkaa ja siellä sijaitsevaa Kaaban temppeliä kohti.|vasen]]'''Rukous'''Rukoukset (salát)tulee rytmittääsuorittaa musliminMekkaan päivittäistä elämää. Se toistuupäin viisi kertaa päivässä,''' ja onperiaattessa tarkastimuslimin kaavaanpitäisi sidottu.pitää Sene eroaa esimerkiksi kristinuskon rukouksestakaikki, jokajos onmikään pikemminkinpakottava vapaamuotoistasyy yhteydenpitoaei jumalan kanssaestä. IslaminMonissa rukoustajulkisissa voisikinrakennuksissa verratamaailmalla kristittyjenonkin jumalanpalvelukseen<refrukoushuoneeseen name=":1"piirretty />. Rukous koostuu määrätyistä osistanuoli, joihinjoka kuuluuosoittaa esimerkiksiMekkan Koraanin jakeiden lukemista ja tiettyjä liikesarjojasuunnan. Yksi rukous koostuu rukoussarjoista, joita kutsutaan nimityksellä '''rak´a'''Viisi jarukoushetkeä niidenajoittuvat määräaamuun, riippuukeskipäivään, rukoushetkestä.iltapäivään, Rukoustailtaan ennenja täytyy suorittaa rituaalinen puhdistautuminenalkuyöhön'''.
 
'''Rukoukset tulee suorittaa Mekkaan päin viisi kertaa päivässä''' ja periaattessa muslimin pitäisi pitää ne kaikki, jos mikään pakottava syy ei estä. Monissa julkisissa rakennuksissa maailmalla onkin rukoushuoneeseen piirretty nuoli, joka osoittaa Mekkan suunnan. '''Viisi rukoushetkeä ajoittuvat aamuun, keskipäivään, iltapäivään, iltaan ja alkuyöhön'''.
 
Jos vierailet islamilaisessa maassa, saatat kuulla rukousta edeltävän rukouskutsun, joka kaikuu muslimien pyhän rakennuksen, '''moskeijan''' yhteydessä olevasta korkeasta tornista, '''minareetista'''. Rukoilla voi yksityisesti tai toisten muslimien kanssa moskeijassa, jossa rukousta johtaa muslimien uskonnollinen johtaja '''imaami'''. Perjantai on muslimeille tärkeä päivä ja perjantain keskipäivänrukouksella on erityistä merkitystä.
 
=== Paasto ===
'''Paasto''' tapahtuu muslimien '''ramadán'''-kuukauden aikana. '''Sen aikana muslimin tulee paastota eli pidättäytyä ruuasta, juomasta ja nautintoaineista aamuhämärästä iltahämärään'''. Käytännössä muslimit syövät siis ramadánin aikaan hyvin varahin aamiaisen ja myöhään illallisen. Paastota eikoskee terveitä aikuisia eikä paastota tarvitse, mikäli terveydelliset tai muut syyt eivät sitä mahdollista. Koska '''islamissa noudatetaan kuukalenteria''', ramadánin paikka vaihtelee vuoden ympäri. Erityisesti kuumissa maissa paastokuukauden sattuminen kesähelteille tarkoittaa elämänrytmin hidastumista päiväksi, sillä juomatta oleminen paahtavassa helteessä vaatii veronsa. Paasto päättyy suureen juhlaan, jonka nimi on '''id al-fitr.'''<ref name=":1" />
 
=== Almuvero ===