Ero sivun ”Radiotaajuuskirja” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jni (keskustelu | muokkaukset) |
Päivitetty radiotaajuusmääräyksen haku, korjailtu alustusta ja lisätty 45x ja 46x aluskanavat |
||
Rivi 737:
|-
|447,00625 447,05625 447,08125 447,15625 447,18125 447,20625 447,23125 447,28125 (<small>8 kanavaa</small>)
|-▼
! bgcolor="#6495ed" colspan="3"|[[Radiotaajuuskirja/Aluskanavat|Alusten sisäiset kanavat]] (autokoulukäytön sallivat lihavoituna) (MHz)
|-
|457,525 457,5375 457,550 457,5625 457,575 457,600 '''458,600 458,625 458,725 458,800''' 467,525 467,5375 467,550 467,5625 467,575 467,600
|-
! bgcolor="#00b4c8" colspan="3"|[[Radiotaajuuskirja/televisio|Televisio DVB-T UHF-alueet IV ja V]] ja [[Radiotaajuuskirja/Radiomikrofonit|radiomikrofonit]] (MHz)
Rivi 898 ⟶ 902:
|}
'''Radiotaajuuskirja''' on käsikirja, jossa esitellään käytössä olevat ja uusiin käyttötarkoituksiin osoitetut radiotaajuudet alueilla [[Radiotaajuuskirja/ELF|ELF]], [[Radiotaajuuskirja/SLF|SLF]], [[Radiotaajuuskirja/ULF|ULF]], [[Radiotaajuuskirja/VLF|VLF]], [[Radiotaajuuskirja/LF|LF]], [[Radiotaajuuskirja/MF|MF]], [[Radiotaajuuskirja/HF|HF]], [[Radiotaajuuskirja/VHF|VHF]], [[Radiotaajuuskirja/UHF|UHF]], [[Radiotaajuuskirja/SHF|SHF]], [[Radiotaajuuskirja/EHF|EHF]] ja [[Radiotaajuuskirja/THF|THF]].
==Haku==
Rivi 910 ⟶ 914:
==Radiotaajuudet julkisoikeudellisen vallan yksinoikeutena==
Taajuusalueiden jako eri käyttäjäryhmille tapahtuu julkishallinnollisesti lupamenettelyjen kautta
Valtioiden kesken taajuusalueiden jako toteutetaan kansainvälisin sopimuksin. Kansallisella tasolla voidaan rajoittaa kansallisesti yleisesti käytettävien taajuuksien käyttöä esimerkiksi raja-alueilla sen vuoksi, että sisäiset taajuusjaot poikkeavat maissa toisistaan, jolloin raja-alueille voisi muodostua erityisesti rajoittamattoman radioliikenteen tapauksessa häiriöitä. EU:ssa käytettävät taajuudet lyhyitä etäisyyksiä varten pyritään asettamaan unioninlaajuisina, jotta laitteet ovat toimivia kaikissa unionin maissa ja näin ollen saadaan skaalaetuja laitteiden valmistuksessa, kun samaa laitetta voidaan myydä ja käyttää kaikissa EU-maissa. Tästä esimerkkinä on [[Radiotaajuuskirja/PMR446-radio|PMR446]].
Taajuudet, jotka kuuluvat erittäin pitkiä matkoja, esimerkiksi [[Radiotaajuuskirja/HF|HF]]-alue tai ovat asemien liikkuvan luonteen vuoksi käytössä maailmanlaajuisesti, kuten [[Radiotaajuuskirja/meri-VHF-radio|meriradio]] ja [[Radiotaajuuskirja/ilmailuradio|ilmailuradio]], käytöstä sovitaan '''World Radiocommunications Conference''' (WRC)-tapaamisissa, joita järjestetään 3-4 vuoden välein. Tapaamisiin kaikki valtiot voivat lähettää edustajiaan.
Suomessa tästä on esimerkkinä 70 MHz tienoilla olevan radioamatöörialueen käyttörajoitukset venäläisten yleisradiolähetysten häirinnän estämiseksi. Pitkäaikainen ja vakiintunut taajuuksien jako vaikuttaa myös radiolaitteita valmistavaan teollisuuteen ja sen asiakkaisiin. ▼
===70 MHz esimerkkinä rajatapauksesta===
▲Suomessa
===Radiolaitteiden uusiokäyttö===
Mikäli radiolaitteen aikaisempi käyttötarkoitus mitätöityy siksi, että sen tarvitsema taajuusalue
Kun siirryttiin [[Radiotaajuuskirja/NMT450|NMT450]]:stä [[Radiotaajuuskirja/GSM|GSM]]:ään, jäi paljon autokäyttöön tarkoitettuja suuria NMT-radiopuhelimia
Toisen maailmansodan jälkeen
===Häiriöttömät yhteydet ja radiohäirintä===
Rivi 932 ⟶ 940:
Radiotaajuudet on käsitetty 1920-luvulta alkaen Euroopassa julkisen vallan monopoliksi, minkä vuoksi radiotaajuuksien käyttö edellyttää julkishallinnon sääntelyä toimiakseen rajoittavana järjestelmänä. Radiotaajuuksien luonne julkisena omaisuutena näkyy myös siinä, että matkapuhelinten taajuusalueita matkapuhelinoperaattoreille huutokaupataan ja voittaneen tarjouksen taajuusmaksun saa huutokaupan järjestänyt julkinen valta. Radiolaitteiden, lähettimien, lähetinvastaanottimien, vastaanottimien ja antennien kannalta on edullista, että eri toimijoiden samankaltainen radiotoiminta järjestäytyy ja järjestetään samantyyppisille taajuusalueille.
Huutokauppaa on pidetty taloudellisesti tehokkaana tapana kohdistaa radioaaltoja käyttöön, koska arvokkaimman käytön uskotaan tuottavan suurimmat huutokauppatarjoukset. Erityisen suuria summia on tarjottu matkapuhelintaajuuksista, joilla on mahdollista käyttää nopeita Internet-
===Taajuusalueiden fysikaalisia ominaisuuksia===
Rivi 938 ⟶ 946:
Taajuusalueiden sisältämistä taajuuksista johtuvat niiden fysikaaliset ominaisuudet ja radioaaltojen eteneminen luonnossa. Yleinen suuntaus tekniikan kehittyessä on ollut se, että yhä lyhyempiä taajuuksia on otettu käyttöön ja radiolaitteiden käyttötarkoitusta on laajennettu palvelemaan yhä laajempia toimintoja.
High frequency -taajuudet, 3 MHz - 30 MHz ovat melko yleiskäyttöisiä: niitä käytetään muutamien kilometrien yhteyksissä puheradioilla, mutta myös lyhytaaltolähetyksiin usealla yleisradiotaajuusalueella. Niiden piirteisiin kuuluu vaihtelu radiosään mukaan ja se, että
HF-alueen lopussa toimivissa LA-, PRT-27- ja [[Radiotaajuuskirja/citizen's band -radio|CB]] -radiossa on tyypillistä se, että erittäin hyvällä radiosäällä voi Suomeen kuulua kaukaisia italialaisiakin radiolähettimiä. Radiotaajuuksien hyppyominaisuus odottamattoman kauas voi ulottua myös VHF-alueelle. Suomessa voi kuulua amatööriradion ja metsästysradion suomalaisilla taajuusalueilla heikosti ja satunnaisesti [[Radiotaajuuskirja/Venäjän federaatio|Venäjän federaatio]]n [[Radiotaajuuskirja/OIRT FM|OIRT FM]] -alueeksi kutsuttuja yleisradiolähetyksiä 65,84 MHz:n ja 74,00 MHz:n välillä, mistä johtuen puolestaan suomalainen metsästysradion käyttö ja amatööriradion neljän metrin alueen käyttö on joissain itäsuomalaisissa kunnissa erittäin rajoitettua, jotta nämä lähetykset eivät puolestaan vaikuttaisi Karjalan tasavallassa, Leningradin alueella tai Murmanskin alueella toimivaan yleisradiovastaanottoon.
Rivi 944 ⟶ 952:
HF-tyylinen aaltohyppely VHF-alueella voi jatkua myös kuuden metrin amatööriradioaaltoalueella 50 MHz - 52 MHz. Kuuden metrin aaltoaluetta kutsutaan ominaisuuksiensa vuoksi taianomaiseksi, maagiseksi, taajuusalueeksi. VHF-taajuusalueista ehkä käytetyin ovat ultralyhyet aallot, noin kolmemetriset ula-aallot, taajuusalueella 87,5 MHz - 108,0 MHz:lla, joilla voi olla myös aaltohyppyjä satojen kilometrien päästä, ja joita tarkkaillaan [[Radiotaajuuskirja/FM-DX|FM-DX]] -harrastuksessa.
Sen sijaan kahden metrin amatööriradioaaltoalueella ja sen lähiaaltoalueilla ja tätä lyhyemmillä aallonpituuksilla radioaallto kulkevat melko suoraan ja siksi pyritään näköyhteysyhteyteen, jossa radioyhteyden välillä ei ole korkeita esteitä. Gigahertsien taajuuksilla vastaanottoa voivat estää jo tavanomaiset sääilmiöt, kuten sade.
===Meriradio esimerkkinä taajuusalueiden ominaisuuksista===
{| class="wikitable"
Rivi 960 ⟶ 969:
|[[Radiotaajuuskirja/meri-MF-radio|meri-HF]]- ja [[Radiotaajuuskirja/meri-MF-radio|meri-MF]]-radio
|[[Radiotaajuuskirja/INMARSAT-E|INMARSAT-E]]
▲|-
|
|}
Rivi 1 023 ⟶ 1 029:
Alue on [[Radiotaajuuskirja/yhdeksäntoista metrin aallot|yhdeksäntoistametrin yleisradioaaltoalueen]] ja [[Radiotaajuuskirja/kuudentoista metrin aallot|kuudentoistametrin yleisradioaaltoalueen]] välillä.
====
====Meri-VHF====
Meri-VHF-radiopalvelu toimii 156-162 MHz taajuuksilla [[Radiotaajuuskirja/VHF|VHF-alueella]]. Tämä radiopalvelu on käytetyin osa GMDSS:ää. Meri-VHF kuuluu muutamia kymmeniä kilometrejä normaalilla radiokelillä. Palvelussa on perinteisesti ollut puhetta, mutta nykyään [[Radiotaajuuskirja/AIS|AIS]] on tärkeä osa Meri-VHF:ää ja lisää digitaalisia palveluja on tulossa IMOlta.
====UHF-alue====
====EPIRB====
GMDSS:ään kuuluvat [[Radiotaajuuskirja/EPIRB|EPIRB]]-poijut lähettävät aluksen upottua [[Radiotaajuuskirja/UHF|UHF]]-alueella olevalla 406 MHz hätätaajuudella signaalia, jotta uppoamisesta saadaan tieto pelastusviranomaisille.
====Inmarsat====
[[Radiotaajuuskirja/Inmarsat|Inmarsat]] on GMDSS:ään kuuluva satelliittipuhelinpalvelu [[Radiotaajuuskirja/UHF|UHF]]-alueella olevilla 1,5 - 1,6 GHz taajuuksilla. Sillä voidaan soittaa puheluita avomereltä satelliitin kautta maihin ja se on korvannut Meri-MF ja Meri-HF-radioliikennettä merkittävästi.
===Langallisesta sähkötyksestä lennättimeen, puheradioon ja yleisradioon===
Rivi 1 031 ⟶ 1 048:
Toisessa vaiheessa radion avulla alettiin välittää yleisesti myös puhetta. Puheen ja musiikin välittämiseksi väestölle perustetiin yleisradioita, jolloin radion yhteiskunnallinen merkitys joukkotiedonvälityksenä syntyi julkisen puheen ja sanomalehtien rinnalle. Yleisradio mahdollisti esiintymisen suoraan merkittävälle osalle väestöä ilman, että sanomaa tulkitsi toimitus puhujan ja kuulijan välillä. Ennen äänentallennustekniikkaa kaikki radiolähetykset olivat suoria radiolähetyksiä.
Kolmannessa vaiheessa radiotaajuuksia aloitettiin käyttämään sähkötyksen ja puheen lisäksi viestinnän ulkopuolisiin käyttötarkoituksiin kuten tutkiin ja mikroaaltouuneihin.
==Radiomääräyksen taajuusjakotaulukko==▼
Neljännessä vaiheessa tietotekniikan kehityttyä radiotaajuuksia valjastaminen datan lähettämiseen alkoi. Alkuvaiheen esimerkkejä tästä ovat mm radiosondit ja radiomodeemit. Myöhemmin radiotaajuuksien käyttö digitaalisen datan lähetyksessä levisi todella laajalle, kuten matkapuheliverkkoihin ja langattomaan lähiverkkoon.
Suomessa '''Traficom''' julkaisee sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 39 §:n 3 ja 4 momentin nojalla taajuusjakotaulukon PDF:nä Finlex-järjestelmässä. Taulukossa on esitetty eri taajuusalueiden käyttöä säätelevät määräykset:
* taajuusalueiden rajat
* modulaatio
* lähetystehot
* viite EU:n, ITU:n tai muun kansainvälisen organisaation määräyksiin
* taajuusalueen käytön mahdolliset pätevyysvaatimukset
Taulukko päivitetään yleensä alkuvuodesta.
Taajuusjakotaulukon lataus: Mene [https://finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/480001/ Finlexin Viranomaismääräykset-osioon], valitse dokumenttilistasta '''Radiotaajuusmääräys'''-kohdan päältä linkki, jossa on viimeisimmän määräysversion voimaantulopäivä. Valitse '''Dokumentin versiot'''-kohdasta viimeinen pdf-linkki, josta saat ladattua radiotaajuusmääräyksen pdf:nä suomeksi.
[[Luokka:Radiotaajuuskirja|*]]
|