Ero sivun ”Radiotaajuuskirja” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jni (keskustelu | muokkaukset)
Päivitetty radiotaajuusmääräyksen haku, korjailtu alustusta ja lisätty 45x ja 46x aluskanavat
Rivi 737:
|-
|447,00625 447,05625 447,08125 447,15625 447,18125 447,20625 447,23125 447,28125 (<small>8 kanavaa</small>)
|-
! bgcolor="#6495ed" colspan="3"|[[Radiotaajuuskirja/Aluskanavat|Alusten sisäiset kanavat]] (autokoulukäytön sallivat lihavoituna) (MHz)
|-
|457,525 457,5375 457,550 457,5625 457,575 457,600 '''458,600 458,625 458,725 458,800''' 467,525 467,5375 467,550 467,5625 467,575 467,600
|-
! bgcolor="#00b4c8" colspan="3"|[[Radiotaajuuskirja/televisio|Televisio DVB-T UHF-alueet IV ja V]] ja [[Radiotaajuuskirja/Radiomikrofonit|radiomikrofonit]] (MHz)
Rivi 898 ⟶ 902:
|}
 
'''Radiotaajuuskirja''' on käsikirja, jossa esitellään käytössä olevat ja uusiin käyttötarkoituksiin osoitetut radiotaajuudet alueilla [[Radiotaajuuskirja/ELF|ELF]], [[Radiotaajuuskirja/SLF|SLF]], [[Radiotaajuuskirja/ULF|ULF]], [[Radiotaajuuskirja/VLF|VLF]], [[Radiotaajuuskirja/LF|LF]], [[Radiotaajuuskirja/MF|MF]], [[Radiotaajuuskirja/HF|HF]], [[Radiotaajuuskirja/VHF|VHF]], [[Radiotaajuuskirja/UHF|UHF]], [[Radiotaajuuskirja/SHF|SHF]], [[Radiotaajuuskirja/EHF|EHF]] ja [[Radiotaajuuskirja/THF|THF]].
 
==Haku==
Rivi 910 ⟶ 914:
==Radiotaajuudet julkisoikeudellisen vallan yksinoikeutena==
 
Taajuusalueiden jako eri käyttäjäryhmille tapahtuu julkishallinnollisesti lupamenettelyjen kautta. Valtioidentai keskenasettamalla taajuusalueidentaajuusalue jakotekniset toteutetaanvaatimukset kansainvälisintäyttävien sopimuksin.luvasta Kansallisellavapaiden tasollalaitteiden voidaan rajoittaa kansallisesti yleisesti käytettävien taajuuksien käyttöä esimerkiksi raja-alueilla sen vuoksi, että sisäiset taajuusjaot poikkeavat maissa toisistaan, jolloin raja-alueille voisi muodostua erityisesti rajoittamattoman radioliikenteen tapauksessa häiriöitäkäyttöön.
 
Valtioiden kesken taajuusalueiden jako toteutetaan kansainvälisin sopimuksin. Kansallisella tasolla voidaan rajoittaa kansallisesti yleisesti käytettävien taajuuksien käyttöä esimerkiksi raja-alueilla sen vuoksi, että sisäiset taajuusjaot poikkeavat maissa toisistaan, jolloin raja-alueille voisi muodostua erityisesti rajoittamattoman radioliikenteen tapauksessa häiriöitä. EU:ssa käytettävät taajuudet lyhyitä etäisyyksiä varten pyritään asettamaan unioninlaajuisina, jotta laitteet ovat toimivia kaikissa unionin maissa ja näin ollen saadaan skaalaetuja laitteiden valmistuksessa, kun samaa laitetta voidaan myydä ja käyttää kaikissa EU-maissa. Tästä esimerkkinä on [[Radiotaajuuskirja/PMR446-radio|PMR446]].
===70 MHz rajatapauksena===
 
Taajuudet, jotka kuuluvat erittäin pitkiä matkoja, esimerkiksi [[Radiotaajuuskirja/HF|HF]]-alue tai ovat asemien liikkuvan luonteen vuoksi käytössä maailmanlaajuisesti, kuten [[Radiotaajuuskirja/meri-VHF-radio|meriradio]] ja [[Radiotaajuuskirja/ilmailuradio|ilmailuradio]], käytöstä sovitaan '''World Radiocommunications Conference''' (WRC)-tapaamisissa, joita järjestetään 3-4 vuoden välein. Tapaamisiin kaikki valtiot voivat lähettää edustajiaan.
Suomessa tästä on esimerkkinä 70 MHz tienoilla olevan radioamatöörialueen käyttörajoitukset venäläisten yleisradiolähetysten häirinnän estämiseksi. Pitkäaikainen ja vakiintunut taajuuksien jako vaikuttaa myös radiolaitteita valmistavaan teollisuuteen ja sen asiakkaisiin.
 
===70 MHz esimerkkinä rajatapauksesta===
 
Suomessa tästäesimerkkinä onkansallisen esimerkkinäja muiden valtioiden välisestä häiriöiden hallinnassa on 70 MHz tienoilla olevan radioamatöörialueen ja [[Radiotaajuuskirja/RHA68|RHA68:n]] käyttörajoitukset venäläisten yleisradiolähetysten häirinnän estämiseksi. Pitkäaikainen ja vakiintunut taajuuksien jako vaikuttaa myös radiolaitteita valmistavaan teollisuuteen ja sen asiakkaisiin. Kielto käyttää jotakin laitetta muuttuneen käyttötarkoituksen vuoksi tietyllä taajuusalueella sisältää yleensä pitkän ylimenoajan, jotta laitteita ei saateta enää markkinoille käyttökiellon lähestyessä ja olemassaolevat palvelut ehditään korvata muilla.
 
===Radiolaitteiden uusiokäyttö===
 
Mikäli radiolaitteen aikaisempi käyttötarkoitus mitätöityy siksi, että sen tarvitsema taajuusalue poistuuosoitetaan johonkin muuhun käyttöön, tulee laitteesta alkuperäiseen tarkoitukseensa käyttökelvoton. Radioharrastuksiin kuuluvan radioamatööriharrastuksen piirissä on muutettu käytöstä pois jääneitä matkapuhelinlaitteita amatööriradiokäyttöön muuttamalla niistä osia. Tätä muokkaamista kutsutaan modifioinniksi. Muokattuja laitteita kutsutaan nimellä "moppe".
 
Kun siirryttiin [[Radiotaajuuskirja/NMT450|NMT450]]:stä [[Radiotaajuuskirja/GSM|GSM]]:ään, jäi paljon autokäyttöön tarkoitettuja suuria NMT-radiopuhelimia tarpeettomuksitarpeettomiksi NMT-palveluiden lakattua, mistä syystä niistä muokattiin 70 cm:n aaltoalueen [[Radiotaajuuskirja/amatööriradio|amatööriradioita]]. Näillä aaltoalueita tarkoittavilla taajuusalueilla on suurin osa amatööriradioiden [[Radiotaajuuskirja/puheradiotoistin|puheradiotoistimista]]. Lähinnä kiinalaisen radiovalmistuksen aiheuttama radiolähettimien hintojan aleneminen on aiheuttanut sen, että NMT-puhelinten muokkaaminen amatööriradiokäyttööneamatööriradiokäyttöön ei ole enää taloudellisesti kannattavaa niin kuin se oli ennen. Toisaalta käytettävissä olevien NMT450 -radiopuhelinten saatavuus saattaaom ollaromahtanut heikompi kuin juuriverrattuna NMT450 -matkapuhelinstandardista luopumisenverkon jälkeensulkemisajankohtaan.
 
Toisen maailmansodan jälkeen lentkoneidenlentokoneiden radioita muokattiin uusiokäyttöön, koska suurten tai ajan mukaan toisen maailmansodan aikaisesta tekniikasta vanhentuneiden lentokoneiden romuttaminen tuli ajankohtaiseksi. Radiot uuskäytettiin mm. [[Radiotaajuuskirja/liikennevastaanotin|liikennevastaanottimiksi]] tai [[Radiotaajuuskirja/amatööriradio|amatööriradioiksi]].
 
===Häiriöttömät yhteydet ja radiohäirintä===
Rivi 932 ⟶ 940:
Radiotaajuudet on käsitetty 1920-luvulta alkaen Euroopassa julkisen vallan monopoliksi, minkä vuoksi radiotaajuuksien käyttö edellyttää julkishallinnon sääntelyä toimiakseen rajoittavana järjestelmänä. Radiotaajuuksien luonne julkisena omaisuutena näkyy myös siinä, että matkapuhelinten taajuusalueita matkapuhelinoperaattoreille huutokaupataan ja voittaneen tarjouksen taajuusmaksun saa huutokaupan järjestänyt julkinen valta. Radiolaitteiden, lähettimien, lähetinvastaanottimien, vastaanottimien ja antennien kannalta on edullista, että eri toimijoiden samankaltainen radiotoiminta järjestäytyy ja järjestetään samantyyppisille taajuusalueille.
 
Huutokauppaa on pidetty taloudellisesti tehokkaana tapana kohdistaa radioaaltoja käyttöön, koska arvokkaimman käytön uskotaan tuottavan suurimmat huutokauppatarjoukset. Erityisen suuria summia on tarjottu matkapuhelintaajuuksista, joilla on mahdollista käyttää nopeita Internet-yhteyksiäkinyhteyksiä. Suomessa entisen valtiollisen telelaitoksen, myöhemmän [[Radiotaajuuskirja/Sonera|Sonera]]n [[Radiotaajuuskirja/UMTS|UMTS]]-huutokauppaan osallistuminen Saksan liittotasavallassa johti yhtiön pääomittamiseen uudelleen eduskunnan päätöksellä ja rahoitusasemaltaan entistä omavaraisemman Soneran myyntiin ruotsalaiselle Telialle.
 
===Taajuusalueiden fysikaalisia ominaisuuksia===
Rivi 938 ⟶ 946:
Taajuusalueiden sisältämistä taajuuksista johtuvat niiden fysikaaliset ominaisuudet ja radioaaltojen eteneminen luonnossa. Yleinen suuntaus tekniikan kehittyessä on ollut se, että yhä lyhyempiä taajuuksia on otettu käyttöön ja radiolaitteiden käyttötarkoitusta on laajennettu palvelemaan yhä laajempia toimintoja.
 
High frequency -taajuudet, 3 MHz - 30 MHz ovat melko yleiskäyttöisiä: niitä käytetään muutamien kilometrien yhteyksissä puheradioilla, mutta myös lyhytaaltolähetyksiin usealla yleisradiotaajuusalueella. Niiden piirteisiin kuuluu vaihtelu radiosään mukaan ja se, että yllättäinyllättäen omalle taajuudelle voi tulla signaalihyppyinä radioaaltoja kaukaisiltakin odottamattomilta radioasemilta.
 
HF-alueen lopussa toimivissa LA-, PRT-27- ja [[Radiotaajuuskirja/citizen's band -radio|CB]] -radiossa on tyypillistä se, että erittäin hyvällä radiosäällä voi Suomeen kuulua kaukaisia italialaisiakin radiolähettimiä. Radiotaajuuksien hyppyominaisuus odottamattoman kauas voi ulottua myös VHF-alueelle. Suomessa voi kuulua amatööriradion ja metsästysradion suomalaisilla taajuusalueilla heikosti ja satunnaisesti [[Radiotaajuuskirja/Venäjän federaatio|Venäjän federaatio]]n [[Radiotaajuuskirja/OIRT FM|OIRT FM]] -alueeksi kutsuttuja yleisradiolähetyksiä 65,84 MHz:n ja 74,00 MHz:n välillä, mistä johtuen puolestaan suomalainen metsästysradion käyttö ja amatööriradion neljän metrin alueen käyttö on joissain itäsuomalaisissa kunnissa erittäin rajoitettua, jotta nämä lähetykset eivät puolestaan vaikuttaisi Karjalan tasavallassa, Leningradin alueella tai Murmanskin alueella toimivaan yleisradiovastaanottoon.
Rivi 944 ⟶ 952:
HF-tyylinen aaltohyppely VHF-alueella voi jatkua myös kuuden metrin amatööriradioaaltoalueella 50 MHz - 52 MHz. Kuuden metrin aaltoaluetta kutsutaan ominaisuuksiensa vuoksi taianomaiseksi, maagiseksi, taajuusalueeksi. VHF-taajuusalueista ehkä käytetyin ovat ultralyhyet aallot, noin kolmemetriset ula-aallot, taajuusalueella 87,5 MHz - 108,0 MHz:lla, joilla voi olla myös aaltohyppyjä satojen kilometrien päästä, ja joita tarkkaillaan [[Radiotaajuuskirja/FM-DX|FM-DX]] -harrastuksessa.
 
Sen sijaan kahden metrin amatööriradioaaltoalueella ja sen lähiaaltoalueilla ja tätä lyhyemmillä aallonpituuksilla radioaallto kulkevat melko suoraan ja siksi pyritään näköyhteysyhteyteen, jossa radioyhteyden välillä ei ole korkeita esteitä. Gigahertsien taajuuksilla vastaanottoa voivat estää jo tavanomaiset sääilmiöt, kuten sade.
 
===Meriradio esimerkkinä taajuusalueiden ominaisuuksista===
ErittäinEsimerkkinä monipuolisesti useita taajuusalueita käyttääkäyttävästä järjestelmästä tässä on kansainvälinen merenkulun radiojärjestelmä [[Radiotaajuuskirja/GMDSS|GDMSS]] - global''Global maritimeMaritime distressDistress and safetySafety systemSystem'', joka tarkoittaa maailmanlaajuista merenkulun hätä- ja turvallisuusjärjestelmää. Järjestelmä koostuu ulottuvuuksista A1, A2, A3 ja A4.
 
{| class="wikitable"
Rivi 960 ⟶ 969:
|[[Radiotaajuuskirja/meri-MF-radio|meri-HF]]- ja [[Radiotaajuuskirja/meri-MF-radio|meri-MF]]-radio
|[[Radiotaajuuskirja/INMARSAT-E|INMARSAT-E]]
|-
|[[Radiotaajuuskirja/SRC|rannikkolaivurin radiotodistus]] SRC
|[[Radiotaajuuskirja/LRC|avomerilaivurin radiotodistus]] LRC
|
|}
Rivi 1 023 ⟶ 1 029:
Alue on [[Radiotaajuuskirja/yhdeksäntoista metrin aallot|yhdeksäntoistametrin yleisradioaaltoalueen]] ja [[Radiotaajuuskirja/kuudentoista metrin aallot|kuudentoistametrin yleisradioaaltoalueen]] välillä.
 
====meri-VHF-alue====
====Meri-VHF====
 
Meri-VHF-radiopalvelu toimii 156-162 MHz taajuuksilla [[Radiotaajuuskirja/VHF|VHF-alueella]]. Tämä radiopalvelu on käytetyin osa GMDSS:ää. Meri-VHF kuuluu muutamia kymmeniä kilometrejä normaalilla radiokelillä. Palvelussa on perinteisesti ollut puhetta, mutta nykyään [[Radiotaajuuskirja/AIS|AIS]] on tärkeä osa Meri-VHF:ää ja lisää digitaalisia palveluja on tulossa IMOlta.
====UHF-alue====
====EPIRB====
 
GMDSS:ään kuuluvat [[Radiotaajuuskirja/EPIRB|EPIRB]]-poijut lähettävät aluksen upottua [[Radiotaajuuskirja/UHF|UHF]]-alueella olevalla 406 MHz hätätaajuudella signaalia, jotta uppoamisesta saadaan tieto pelastusviranomaisille.
 
====Inmarsat====
 
[[Radiotaajuuskirja/Inmarsat|Inmarsat]] on GMDSS:ään kuuluva satelliittipuhelinpalvelu [[Radiotaajuuskirja/UHF|UHF]]-alueella olevilla 1,5 - 1,6 GHz taajuuksilla. Sillä voidaan soittaa puheluita avomereltä satelliitin kautta maihin ja se on korvannut Meri-MF ja Meri-HF-radioliikennettä merkittävästi.
 
===Langallisesta sähkötyksestä lennättimeen, puheradioon ja yleisradioon===
Rivi 1 031 ⟶ 1 048:
Toisessa vaiheessa radion avulla alettiin välittää yleisesti myös puhetta. Puheen ja musiikin välittämiseksi väestölle perustetiin yleisradioita, jolloin radion yhteiskunnallinen merkitys joukkotiedonvälityksenä syntyi julkisen puheen ja sanomalehtien rinnalle. Yleisradio mahdollisti esiintymisen suoraan merkittävälle osalle väestöä ilman, että sanomaa tulkitsi toimitus puhujan ja kuulijan välillä. Ennen äänentallennustekniikkaa kaikki radiolähetykset olivat suoria radiolähetyksiä.
 
Kolmannessa vaiheessa radiotaajuuksia aloitettiin käyttämään sähkötyksen ja puheen lisäksi viestinnän ulkopuolisiin käyttötarkoituksiin kuten tutkiin ja mikroaaltouuneihin.
==Radiomääräyksen taajuusjakotaulukko==
 
Neljännessä vaiheessa tietotekniikan kehityttyä radiotaajuuksia valjastaminen datan lähettämiseen alkoi. Alkuvaiheen esimerkkejä tästä ovat mm radiosondit ja radiomodeemit. Myöhemmin radiotaajuuksien käyttö digitaalisen datan lähetyksessä levisi todella laajalle, kuten matkapuheliverkkoihin ja langattomaan lähiverkkoon.
 
==RadiomääräyksenRadiotaajuusmääräyksen taajuusjakotaulukko==
 
Suomessa '''Traficom''' julkaisee sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 39 §:n 3 ja 4 momentin nojalla taajuusjakotaulukon PDF:nä Finlex-järjestelmässä. Taulukossa on esitetty eri taajuusalueiden käyttöä säätelevät määräykset:
* taajuusalueiden rajat
* modulaatio
* lähetystehot
* viite EU:n, ITU:n tai muun kansainvälisen organisaation määräyksiin
* taajuusalueen käytön mahdolliset pätevyysvaatimukset
 
Taulukko päivitetään yleensä alkuvuodesta.
Suomessa viestintävirasto vahvistaa taajuusjakotaulukon, josta on nähtävissä eri taajuuksien käyttöehdot; pätevyysvaatimukset, taajuudet, modulaatio ja lähestystehot. https://www.viestintavirasto.fi/attachments/Taajuusjakotaulukko_26032013.pdf
 
Taajuusjakotaulukon lataus: Mene [https://finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/480001/ Finlexin Viranomaismääräykset-osioon], valitse dokumenttilistasta '''Radiotaajuusmääräys'''-kohdan päältä linkki, jossa on viimeisimmän määräysversion voimaantulopäivä. Valitse '''Dokumentin versiot'''-kohdasta viimeinen pdf-linkki, josta saat ladattua radiotaajuusmääräyksen pdf:nä suomeksi.
Taajuuksia ei ole erikseen tarkastettu, mutta taulukosta näkyy viestintäviraston taajuusjakotaulukon ajatus. Joitain kanavia, kuten metsästysradiokanava, on sijoitettu amatööriradioaaltoalueen sisään. Metsästys- ja meri-VHF-radiopuhelinten taajuusalueessa on aukkoja samoilla taajuusalueilla ja samoin antennein ja radioin tapahtuvalle muulle liikenteelle, jolloin verkon tasolla voitaisiin yhdistää vapaat maksetut kanavat ja viranomaisliikenneverkoksi.
 
Erityisesti nämä aukot taajuusalueissa näkyvät merenkulun ja muun vesiliikenteen yhteydessä. Suomessa on vain kolme vapaata huvivenekanavaa: L1, L2 ja L3. Muilla taajuuksilla on tarkasti määrätty asioimistarkoitus. Metsästysradion
(RHA68) käyttämiseksi ei tarvita taajuusmaksua. Meri-VHF-radiopuhelinta varten tarvitaan rannikkolaivurin tutkinnon osana suoritettava pätevyystutkinto. Valmiiksi kanavoiduissa radioissa, jotka eivät edellytä pätevyystutkintoa, on pienemmät lähetystehot kuin vierekkäisillä taajuuksilla amatööriradioilla, joilla teho voi olla perusluokassa 24-kertainen (5 W vs. 120 W) ja yleisluokassa 300-kertainen (5W vs. 1500 W).''
 
[[Luokka:Radiotaajuuskirja|*]]