Ero sivun ”S2 Erilaisia elämäntapoja/Uskonnottomuus ja sekulaari humanismi” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
Opetustuubi (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 2:
 
== Mikä ihmeen sekulaari humanismi? ==
[[Tiedosto:HumanismSymbol.PNG|alt=Kansainvälinen humanismin symboli.|pienoiskuva|279x279px|Kansainvälinen humanismin symboli.]]
Humanismi on aatesuunta, joka korostaa ihmisyyttä, ihmisarvoaihmisen roolia, suvaitsevaisuuttaihmisarvoa, kriittisyyttä ja ihmisen mahdollisuuksia. Sanassa humanismi onkin alussa englannin sana ''human'', joka tarkoittaa ihmistä. Humanistisia suuntauksia on erilaisia, minkä vuoksi tässä tarkennetaan humanismia sanalla ''sekulaari'', joka tarkoittaa maallista. Sekulaari humanismi on siis maallista, ei jumalaan pohjautuvaa humanismia. Sekulaari humanismi ei ole uskonto, sillä se ei pohjaudu mihinkään jumaluskoon tai muihinkaan uskon varassa oleviin asioihin. Sekulaari humanismi pohjautuu tieteeseen, ja tiede ei ole uskonto.
 
Uskonnotonta ajattelua on ollut olemassa jo antiikin Kreikasta lähtien, mutta nykyisen kaltaisen uskonnottoman humanismin juuret ovat 1700-kukoistaneessa valistusaatteessa. Valistus oli aate, joka kukoisti erityisesti Euroopassa 1700-luvulla. Yksi sen keskeisiä piirteitä oli kritiikki uskontoa kohtaan, yliluonnollisen hylkääminen ja järjen korostaminen uskomusten sijaan.
 
== Miten sekulaari humanismi eroaa uskonnoista? ==
'''Tapaa, jolla ihminen ajattelee maailmasta, kutsutaan ihmisen maailmankatsomukseksi.''' Maailmankatsomus koostuu erilaisista osista, ja. yleisestiYleensä maailmankatsomukseen katsotaan kuuluvaksi ainakin maailmankuva, käsitys tiedosta ja arvot. Sekulaari humanismi eroaa uskonnollisista maailmankatsomuksista ainakin maailmankuvan ja tietokäsityksen osalta. Mitä nämä oikein tarkoittavat?
 
'''Maailmankuva''' tarkoittaa ihmisen käsitystä siitä, millainen maailma ja todellisuus on, ja miten se on syntynyt. Kuten olet jo ehkä maailmanuskontoihin tutustuessasi oppinut, kaikki uskonnot lähtevät siitä, että maailmassa on yliluonnollisia voimia, kuten jumala tai jumalia, ja maailma on saanut alkunsa heidän toiminnan seurauksena. Sekulaari tarkoittaa maallista, ja sekulaarissa humanismissa lähtökohta on, ettei yliluonnollista ole. Maailmaakaan ei siksi ole voinut luoda mikään yliluonnollinen olento. Maailmankuva ei ole uskonnollinen vaan '''tieteellinen'''. Maailman syntyä ei selitetä yliluonnollisen aikaansaannoksena, vaan tieteen keinoin tieteellisiin todisteisiin nojaten.
 
Myös '''ihmiskuva''' eroaa uskonnollisissa ja sekulaarissa maailmankatsomuksissa. Uskonnoissa ihmisen syntymä ajatellaan jonkin yliluonnollisen voiman, kuten jumalan aikaansaannokseksi ja luomukseksi, kun taas tieteellisessä maailmankuvassa '''ihminen ajatellaan evoluution kautta kehittyneeksi eliöksi'''. Uskonnollisissa katsomuksissa myös ihmisen tehtävä maan päällä nähdään jumalan tahdon toteuttamisena ja tämän määräysten mukaan elämisenä. Sekulaarissa humanismissa ajatellaan, että jokainenihmisellä itsellään on oikeus ja jopa velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Jokainen ihminen itse määrittelee oman roolinsa ja tehtävänsä maan päällä. Kysymys siitä, miksi olemme maan päällä ei ole tieteen piirissä oleva kysymys, minkä vuoksi tiede ei pyrikään siihen vastaamanvastaamaan.
 
Myös sekulaarin humanismin '''tietokäsitys''' eroaa uskonnollisista katsomuksista. Uskonnot rakentuvat jumalalliseen ilmoitukseen pohjautuvaan tietokäsitykseen. Esimerkiksi maailman syntymästä tiedetään, koska jumala on ilmoittanut asioiden tapahtuneen näin. Jumalallinen ja uskonnollinen tieto esitetään ikuisena ja muuttumattomana, ja se on koottu pyhiin kirjoituksiin. Sekulaari humanismi puolestaan pohjautuu tieteeseen. Sekulaari humanismi on tieteelliseen ajatteluun ja tieteen tuloksiin pohjautuva uskonnoton maailmankatsomus<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://vanhat.vapaa-ajattelijat.fi/node/289|nimeke=VA2013/2s18-19 {{!}} Vapaa-ajattelijain Liitto ry|julkaisu=vanhat.vapaa-ajattelijat.fi|viitattu=2019-05-13}}</ref>.