Ero sivun ”S2 Erilaisia elämäntapoja/Uskonnottomuus ja sekulaari humanismi” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 3:
== Mikä ihmeen sekulaari humanismi? ==
[[Tiedosto:HumanismSymbol.PNG|alt=Kansainvälinen humanismin symboli.|pienoiskuva|279x279px|Kansainvälinen humanismin symboli.]]
Humanismi on aatesuunta, joka korostaa ihmisyyttä, ihmisen roolia, ihmisarvoa, kriittisyyttä ja ihmisen mahdollisuuksia<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:humanismi|nimeke=Filosofia:humanismi – Tieteen termipankki|julkaisu=tieteentermipankki.fi|viitattu=2019-05-13}}</ref>. Sanassa humanismi onkin alussa englannin sana ''human'', joka tarkoittaa ihmistä. Humanistisia suuntauksia on erilaisia, minkä vuoksi tässä tarkennetaan humanismia sanalla ''sekulaari'', joka tarkoittaa maallista. Sekulaari humanismi on siis maallista, ei jumalaan pohjautuvaa humanismia. Sekulaari humanismi ei ole uskonto, sillä se ei pohjaudu mihinkään jumaluskoon tai muihinkaan uskon varassa oleviin asioihin. Sekulaari humanismi pohjautuu tieteeseen, ja tiede ei ole uskonto.
Uskonnotonta ajattelua on ollut olemassa jo antiikin Kreikasta lähtien, mutta nykyisen kaltaisen uskonnottoman humanismin juuret ovat 1700-kukoistaneessa valistusaatteessa. Valistus oli aate, joka kukoisti erityisesti Euroopassa 1700-luvulla. Yksi sen keskeisiä piirteitä oli kritiikki uskontoa kohtaan, yliluonnollisen hylkääminen ja järjen korostaminen uskomusten sijaan.
Rivi 12:
'''Maailmankuva''' tarkoittaa ihmisen käsitystä siitä, millainen maailma ja todellisuus on, ja miten se on syntynyt. Kuten olet jo ehkä maailmanuskontoihin tutustuessasi oppinut, kaikki uskonnot lähtevät siitä, että maailmassa on yliluonnollisia voimia, kuten jumala tai jumalia, ja maailma on saanut alkunsa heidän toiminnan seurauksena. Sekulaari tarkoittaa maallista, ja sekulaarissa humanismissa lähtökohta on, ettei yliluonnollista ole. Maailmaakaan ei siksi ole voinut luoda mikään yliluonnollinen olento. Maailmankuva ei ole uskonnollinen vaan '''tieteellinen'''. Maailman syntyä ei selitetä yliluonnollisen aikaansaannoksena, vaan tieteen keinoin tieteellisiin todisteisiin nojaten.
Myös '''ihmiskuva''' eroaa uskonnollisissa ja sekulaarissa maailmankatsomuksissa. Uskonnoissa ihmisen syntymä ajatellaan jonkin yliluonnollisen voiman, kuten jumalan aikaansaannokseksi ja luomukseksi, kun taas tieteellisessä maailmankuvassa '''ihminen ajatellaan evoluution kautta kehittyneeksi eliöksi'''. Uskonnollisissa katsomuksissa myös ihmisen tehtävä maan päällä nähdään jumalan tahdon toteuttamisena ja tämän määräysten mukaan elämisenä. Sekulaarissa humanismissa ajatellaan, että ihmisellä itsellään on oikeus ja jopa velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen
Ihmisellä on järki ja sillä päätellen ihmiset voivat löytää hyvän elämän avaimet ilman jumalan ohjeitakin. Jokainen ihminen itse määrittelee oman roolinsa ja tehtävänsä maan päällä. Kysymys siitä, minkä vuoksi olemme maan päällä ei ole tieteen piirissä oleva kysymys. Siihen ei tiede kykene antamaan vastausta, minkä vuoksi tiede ei pyrikään siihen vastaamaan. Sekulaarissa humanismissa ajatellaan, että jokainen määrittelee itse oman olemassaolonsa merkityksen.
Myös sekulaarin humanismin '''tietokäsitys''' eroaa uskonnollisista katsomuksista. Uskonnot rakentuvat jumalalliseen ilmoitukseen pohjautuvaan tietokäsitykseen. Esimerkiksi maailman syntymästä tiedetään, koska jumala on ilmoittanut asioiden tapahtuneen näin. Jumalallinen ja uskonnollinen tieto esitetään ikuisena ja muuttumattomana, ja se on koottu pyhiin kirjoituksiin. Sekulaari humanismi puolestaan pohjautuu tieteeseen. Sekulaari humanismi on tieteelliseen ajatteluun ja tieteen tuloksiin pohjautuva uskonnoton maailmankatsomus<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://vanhat.vapaa-ajattelijat.fi/node/289|nimeke=VA2013/2s18-19 {{!}} Vapaa-ajattelijain Liitto ry|julkaisu=vanhat.vapaa-ajattelijat.fi|viitattu=2019-05-13}}</ref>. ▼
▲Myös sekulaarin humanismin '''tietokäsitys''' eroaa uskonnollisista katsomuksista. Uskonnot rakentuvat jumalalliseen ilmoitukseen pohjautuvaan tietokäsitykseen. Esimerkiksi maailman syntymästä tiedetään, koska jumala on ilmoittanut asioiden tapahtuneen näin. Jumalallinen ja uskonnollinen tieto esitetään ikuisena ja muuttumattomana, ja se on koottu pyhiin kirjoituksiin. Sekulaari humanismi puolestaan pohjautuu tieteeseen. Tieteellisessä tietokäsityksessä olennaista on, että tieto voi muuttua, kun uusia todisteita saadaan. Tieteellinen tieto ei perustu mihinkään oppiin, vaan se on tieteellisellä menetelmällä hankittua, todisteisiin pohjautuvaa. Tieteellisen tiedon ominaisuuksia ovat puolueettomuus, testattavuus, julkisuus, kriittisyys, eteenpäin meneminen ja riippumattomuus <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.skepsis.fi/Ihmeellinen/tiede.html|nimeke=Ihmeellinen maailma: Tiede|julkaisu=www.skepsis.fi|viitattu=2019-05-13}}</ref>. '''Sekulaari humanismi on tieteelliseen ajatteluun ja tieteen tuloksiin pohjautuva uskonnoton maailmankatsomus<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://vanhat.vapaa-ajattelijat.fi/node/289|nimeke=VA2013/2s18-19 {{!}} Vapaa-ajattelijain Liitto ry|julkaisu=vanhat.vapaa-ajattelijat.fi|viitattu=2019-05-13}}</ref>.'''
== Uskonnottomuus tänään? ==
Rivi 23 ⟶ 25:
Ajattelun-, uskonnon- ja omantunnonvapaus takaavat jokaiselle oikeuden ajatella maailmasta omalla tavallaan. Ketään ei saa pakottaa uskomaan jumalaan tai jumaliin, mutta keneltäkään ei myöskään saa kieltää jumaliin uskomista. Vaikka ajatus 6000 vuotta vanhasta maapallosta voi tuntua tieteen todisteiden valossa hassulta, on ihmisillä oikeus uskoa näin. Sananvapaus myös takaa, että omaa uskoaan ja ajatuksiaan saa julistaa toisille, mutta ketään ei saa pakottaa kuuntelemaan.
Uskonnottomilla on myös erilaisia organisaatioita, joiden kautta he voivat edistää uskonnotonta ajattelua ja omia oikeuksiaan uskonnottomuuteen. Suomessa tällaisia ovat esimerkiksi Vapaa-ajattelijat ja Suomen humanistiliitto.
{{Perusopetuksen yhteenveto|* Sekulaari humanismi on tieteelliseen ajatteluun ja tieteen tuloksiin pohjautuva uskonnoton maailmankatsomus.}}
== Tutustu lisää ==
* [[w:Sekulaari_humanismi|Sekulaari humanismi Wikipediassa]]
* [http://www.humanistiliitto.fi/?page_id=50 Kansainvälisen humanistiliiton perusteesit]
* [http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kulttuuriohjelma/humanist.html Vapaa-ajattelijat ja etiikka]
== Lähteet ==
| |||