Ero sivun ”Opas jälkikapitalistiseen yhteiskuntaan” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Mikä perustuloregiimistä tulee ajan kuluessa: Kuisma "fataali suunnistusvirhe" https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134740/YP1701_Virtanen.pdf?sequence=1 |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 56:
* keskeistä perustulossa on jakaa sitä keskiluokalle, jota ei ole enää olemassa ilman perustulosummaa: perustulo ei siis ole alimpaan tuloluokkaan kuuluvien tuki, vaan sillä mahdollistetaan keskiluokan olemassaolo ja yhteiskunnallinen vakaus
* taloustieteen mukaan on järkevämpää antaa rahasumma käteen kuin subventoida hintoja, koska hintojen subventointi vääristää hinnat
* perustulo ei ole kaikenkattava ratkaisu, vaan se on vain osaratkaisu, jota täydennetään esimerkiksi ilmaisella julkisella terveydenhuollolla
* perustulo voidaan muodostaa matalatasoisena (oikeistolaistyyppisenä) yhdistelemällä erinäisiä sosiaalitukia, niistä muodostetaan matalahko pohjasumma
* kun perustulo jaetaan esimerkiksi 3 miljoonalle ihmiselle, summa paisuu suureksi suhteessa valtion budjettiin mutta suhteessa BKT:hen se on kohtalainen
* aluksi perustulo kasvattaa köyhimpien kulutuskysyntää, tekee kaikista kansalaisista luottokelpoisia ja luo uusia työpaikkoja
* kannustinloukkujen ja byrokratialoukkujen purkautuminen tuo kansalaisille toivoa siitä että hänen on periaatteessa mahdollista nostaa tulotasoaan
* perustulon vaarana on äänestäjien pyrkimys korottaa sitä äänestämällä vaaleissa korotusta lupaavia ehdokkaita, siten perustulo voi sopia huonosti demokratian oloihin tai perustulon taso pitäisi sitoa johonkin kausitasoitettuun suureeseen kiinteällä kertoimella
* perustulo edellyttänee kansantalouden vaihtelusta johtuen puskuria, joka vähintään tasaa verojen keräämisen kausi- ja vuosivaihteluita
* perustulo kasvattaa todennäköisesti syntyvyyttä
* perustulon turvin on helpompaa opiskella ja uskaltaa opiskella erikoisempia oppiaineita: muuten koulutusvalinnoissa ajaudutaan turvallisuushakuisuuteen
* perustulon varassa voisi elää maaseudulla tai pikkukaupungissa jolloin suurkaupunkien vuokratasot laskisivat
* perustulo mahdollistaa lakkoilun ja työpaikan vaihtamisen, mikä ylläpitää työehtoja yleistilanteesta huolimatta
Rivi 69 ⟶ 71:
* perustuloa ei voi rahoittaa pääasiassa palkkaveroilla, koska palkkaverot on hupeneva veroerä
* perustulo estää kansalaisten kulutuskysynnän romahtamisen, mikä ylläpitää arvonlisäverokertymää sekä myös työllisyyttä ja palkkaverokertymää
* perustulo pitää yksityiset liikepankit pystyssä: ne ajautuvat muuten konkurssiin yritysten ja kansalaisten takaisinmaksamattomien lainojen vuoksi
* perustulon tason sitominen johonkin suureeseen kannustaa kansalaisia kasvattamaan sitä suuretta johon sen taso on sidottu, jotta perustulon taso nousisi.
Rivi 84 ⟶ 87:
==Miksi perustuloregiimin täytyy muuntautua ajan kuluessa==
* tarvitaan vähintään 10-15 miljardin euron rahapuskuri
* vaikka etenevä automaatio voi pudottaa tavaroiden hintoja esimerkiksi 10 prosentilla ja palveluiden hintoja esimerkiksi 20 prosentilla, kansalaiset eivät tule olemaan tyytyväisiä matalatasoiseen perustuloon kovin kauaa
* automaation edetessä jo 25-30 prosentin työttömyysaste aiheuttaa paineen korottaa perustuloa
Rivi 91 ⟶ 95:
* korkeat verot vääristävät taloutta ja aiheuttavat hyvinvointitappioita ja kitkaa
* mitä korkeammaksi perustulon taso nostetaan, sitä enemmän sen rahoittamiseksi täytyy kerätä veroja
* toisin päin: kun verotuksen määrä vähenee, tällöin kansalaisille riittää pienempi perustulosumma kun käteen jää enemmän ja ostovoima on korkeampi.
==Mikä perustuloregiimistä tulee ajan kuluessa==
| |||