Ero sivun ”Opas jälkikapitalistiseen yhteiskuntaan” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
Tässä oppaassa kerrotaan mihin länsimainen, kehittynyt kansantalous törmää tulevina vuosina ja mitkä ovat keinot siitä selviämiseksi. ''Jälkikapitalistisella yhteiskunnalla'' tarkoitetaan tässä kirjoituksessa yhteiskuntaa joka tulee ''kapitalistisen'' yhteiskunnan jälkeen, mutta joka kuitenkin nimestään huolimatta sisältää kapitalismin ytimen, joka koskee pääomaa ja pääomalle investoimalla saatavaa tuottoa (voittoa). Jälkikapitalistinen yhteiskunta on siis yhteiskunta, jossa edelleen harjoitetaan kapitalismin periaatetta, mutta jossa sen harjoittaminen on siirtynyt erilaiseen moodiin, joka pyrkii pitämään pulmatilanteeseen ajautuneen yhteiskunnan kansalaiset hengissä ja hyvinvoivina. Uudenlaista yhteiskuntaa voi ajatella yhteiskunnaksi, jossa kaikki saavat osansa talouden kokonaistuotannosta. Kapitalismin ytimen säilyttäminen on välttämätöntä ja pääasiallinen keino talouden kokonaistuotannosta anastamiseen ja uudelleenjakamiseen on edelleen verotus eikä mikään uusi hokkuspokkuskeino.
 
Jonkin aikaa on voimassa vaihe, jossa osa ihmisistä onnistuu sosiaalisilla taidoillaan pääsemään organisaatioiden eläteiksi. Pian kuitenkin alkaa vaihe, jossa ne jotka eivät ole panoksia vaan elättejä karsitaan yksityisistä ja julkisista organisaatioista. Ajatus siitä että valtion täytyy automaation edetessä luoda jokaiselle jokin tuottamaton työpaikka on kestämätön, ja ihmiset suuntautuvat työnpalkkatyön sijasta harrastuksiin, lasten hankkimiseen ja kasvattamiseen yms. Suurten yhteiskunnallisten muutosten läpivientiin liittyy valtavia riskejä, ja maan johto voi epäonnistua yhteiskunnan muuntamisessa ruhtinaallisesti ja voi seurata kuolonuhreja. Sellaista yhteiskuntaa kuin "veroteknisesti toteutettu perustulo" ei voi olla kauaa olemassa, vaan sitä seuraa luonnollisena seuraavana askeleena ''sosialismi''. Esimerkiksi Iranissa jossa on käytössä perustulo valtio omistaa noin 60 prosenttia kansantaloudesta. Perustuloa seuraava siirtymä sosialismiin on vaikeampi kuin perustulon käyttöönotto. Perustuloon siirtyminen kuitenkin tulee pakotettuna tilanteena ja sen jälkeen sosialismiin siirtyminen myöskin, joka voi tulla joillekin yllätyksenä.
 
Perustulon käyttöönoton ja sosialismin lisäämisen välillä voi olla viivettä mikäli perustulo onnistuu kasvattamaan verotuloja (ainoa tarkasteltava seikka), mutta sosialismi tulee varmuudella perässä tai voi tapahtua samaankin aikaan. Siirtymässä auttaa se että kehittyneet, länsimaiset yhteiskunnat ovat siirtymätalouksia samanaikaisesti. Oikein mitään näistä ei ole kyetty kokeilemaan ja mihinkään ei ole etukäteen varauduttu. Muutokset myös kokevat ideologista vastustusta ja seuraukset voivat olla arvaamattomiakin.
Rivi 120:
** vientituotteiden kilpailukyky pysyy yllä
** kapitalismin kyky muuntaa yhteiskuntaa ei ole vielä ehtynyt
* niille ihmisille jotka tekevät palkkatyötä maksetaan palkkaa perustulosumman päälle: perustulosumma ei saa olla liian korkea
* yhä keskeisemmäksi valtion toimeksi tulee investoinnit varallisuuseriin ja varallisuuserien kunnossapito, niiden pitäminen tuottavina: tämän vuoksi valtion kannattaa keskittyä varallisuuseriin jotka ovat helposti ymmärrettäviä, kypsillä aloilla ja vakaita vuodesta toiseen.
 
Rivi 131 ⟶ 132:
** voittoon perustuva talous (kapitalismin periaate) päättyy
** patentit ja tekijänoikeudet raukeavat
* kaikki työ on hyväntekeväisyyttä, palkkatyötä ei enää ole ja perustulosumma on korkea.
 
[[Luokka:36 TALOUSTIEDE. KANSANTALOUSTIEDE]]