Ero sivun ”Suomen historia/Suomi toisessa maailmansodassa” versioiden välillä

Kun Neuvostoliitto pakotti Baltian maat solmimaan sen kanssa avunanto- ja tukikohtasopimukset, ja myös Suomi kutsuttiin neuvotteleman Moskovaan "poliittisista ja konkreettisista" kysymyksistä. Neuvostoliiton vaatimuksiin kuului Karjalan kannaksen länsiosa, Suomenlahden ulkosaaret ja Hankoniemen vuokraaminen laivastotukikohdaksi. Vastineeksi Neuvosto-liitto olisi tarjonnut Suomelle alueita Itä-Karjalasta.Neuvottelut katkesivat marraskuussa, kun Suomi ei ollut valmis muihin kuin pieniin myönnytyksiin. Neuvostoliitto syytti Suomen ampuneen ns. Mainilan laukaukset Kannaksella 26.11. ja laukauksiin vedoten vaati, että Suomen joukot vedettäisiin pois rajan läheisyydestä. Tähän Suomi ei suostunut vedoten vuoden 1932 hyökkäämättömyyssopimukseen. Sen jälkeen Neuvostoliitto irtisanoi hyökkäämättömyyssopimuksen ja hyökkäsi Suomeen 30.11.1939. Marsalkka C.G.E. Mannerheim nimitettiin Suomen armeijan ylipäälliköksi sodan syttyessä.

Vaikka neuvotteluyhteys oli menetetty, niin Suomessa uskottiin, että rauha säilyisi. 30.11.1939 Neuvostoliiton joukot kuitenkin ylittivät rajan ja sota syttyi. A. K. Cajanderin hallitus erosi 1. joulukuuta, ja tilalle muodostettiin uusi hallitus jota johti Suomen pankin pääjohtaja Risto Ryti. Samana päivänä Terijoella perustettiin Suomen kansanhallitus (Terijoen hallitus) jota johti emigranttikommunisti Otto Wille Kuusinen. Kuusisen hallituksen ja Neuvostoliiton suhteet olivat erinomaiset. Suomalaiset ryhtyivät yksimielisinä torjumaan hyökkäystä. Vaikka Suomen armeijalla oli huono varustus, niin puna-armeijan hyökkäys saatiin Joulukuussa pysäytettyä. Tammikuussa Neuvostoliitto keräsi rintamalle lisää miehiä ja aloitti helmikuun alussa Karjalankannaksella suurhyökkäyksen. Hyökkäys keskittyi Summan alueelle, koska venäläisillä oli siellä ylivoima ja venäläisten tulivoima oli noin seitsemänketainen Suomen tulivoimaan verrattuna. 11. helmikuuta venäläiset saivat Mannerheim-linjan murtumaan, ja suomalaisten oli pakko vetäytyä Mannerheim-linjasta väli-asemaan. Kun väliasema murtui, joukkojen piti siirtyä taka-asemaan. Taka-aseman taistelut jatkuivat rauhaan asti kovina.