Ero sivun ”S2 Erilaisia elämäntapoja/Maailmanperintö” versioiden välillä

Mitä sinä haluaisit jättää omasta elämästäsi, kotikaupungistasi, Suomesta tai koko maailmasta perinnöksi tuleville sukupolville? Olisiko se jotain konkreettista ja käsinkosketeltavaa, kuten talo tai auto? Vai olisiko se jotain sellaista, jota ei voi käsin koskettaa? Ehkä jokin opetus, jokin perinne tai tärkeä taito elämään? Tai miten olisi rauha ja tasa-arvo? Olisiko se jotain, mitä ihmiset ovat meidän aikanamme tai jo ennen meitä tehneet, vai olisiko se kenties jotain luontoon kuuluvaa, mikä on ollut olemassa ihmisistä riippumatta?

Entä jos sinun pitäisi valita koko Suomesta tai peräti koko maailmasta perinnöksi tulevaisuuden ihmisille jätettävät asiat? Mitä tai millaisia asioita ne olisivat? Millä perusteella valinnan tekisit? Valitsisitko perinnön sen hyödyllisyyden vai kauneuden perusteella, vai valitsisitko siksi, että haluaisit vain tulevaisuuden ihmisten näkevän mitä menneisyydessä on osattu ja miten eletty?<br />{{Perusopetuksen pohdintalaatikko|#Onko sinun mielestäsi ylipäänsä tärkeää jättää menneisyydestä mitään tuleville sukupolville? Perustele vastauksesi.

Vuonna 1972 UNESCO:n yleiskokouksessa hyväksyttiin ''Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi'' eli ns. '''Maailmanperintösopimus'''. Sen '''tavoitteena on lisätä ainutlaatuisten kulttuuri- ja luonnonperintökohteiden arvostusta, levittää niitä koskevaa tietoa, sekä pelastaa, suojella ja kunnostaa arvokkaita perintökohteita'''<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.ykliitto.fi/yk70v/kulttuurinen/maailmanperintokohteet|nimeke=Maailmanperintökohteet {{!}} YK-liitto.fi|julkaisu=www.ykliitto.fi|viitattu=2019-03-04}}</ref>. UNESCO pitää yllä '''maailmanperintöluetteloa''', johon on listattu tällaisia kohteita ympäri maailmaa. Maailmanperintösopimuksen on ratifioinut 191 valtiota. Ratifioidessaan sopimuksen valtiot sitoutuvat maailmanperintökohteiden suojelemiseen ja säilyttämiseen tuleville sukupolville, mahdollisten uusien kohteiden tunnistamiseen, ja kansallisen perintönsä suojelemiseen. <ref name=":0" />

'''Maailmanperintöluettelon kohteet voivat olla joko kulttuurikohteita, luonnonkohteita tai näiden yhdistelmiä.''' Listan kohteita pidetään maapallon parhaina esimerkkeinä kulttuuri- tai luonnonperinnöistä eli ovat sellaisia kohteitaluonnonperinnöstä. Jäsenvaltioiden on itse ehdotettava kohdetta listalle ja perusteltava esityksensä ja maat onovat itse vastuussa kohteidensa hoidosta. UNESCO voi tulla tarvittaessa auttamaan, jos kohteita uhkaa jokin välitön vaara. Kohde voidaan UNESCO:n toimesta poistaa maailmanperintölistalta, mikäli maa laiminlyö kohteen hoidon.

Kulttuuriperintö voi olla myös sellaista, jota ei voi käsin kosketella. Tätä perintöä kutsutaan aineettomaksi kulttuuriperinnöksi. Aineeton kulttuuriperintö on elävää perintöä, eli tapoja, perinteitä ja asioita joita teemme arjessa. Se voi olla esimerkiksi esittäviä taiteita, suullista perinnettä, juhlia ja tapoja, ruokaperinteitä, käsityötaitoja, pelejä ja leikkejä sekä luontoa<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/elavan-perinnon-kansalliseen-luetteloon-52-kohdetta|nimeke=Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 52 kohdetta|julkaisu=Opetus- ja kulttuuriministeriö|viitattu=2019-03-04|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>. Kulttuuriperinnön'''Maailman kulttuuriperinnön tunteminen ja ymmärtäminen edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua ja vahvistaa ihmisten kunnioitusta erilaisia elämäntapoja kohtaan.''' Erityisen tärkeää aineettoman kulttuuriperinnön ymmärtäminen on erilaisten yhteisöjen kanssakäymisen kannalta.

* ''Perinteistä sekä nykyhetkessä olevaa ja elävää samanaikaisesti:'' Se ei ole vain menneisyydestä siirtynyttä kulttuuriperintöä vaan myös nykypäivässä olevianykypäivän käytäntöjä, joihin erilaiset kulttuuriset ryhmät ottavat osaa.

* ''Osallistavaa:'' Saatamme jakaa aineettoman kulttuuriperinnön muotoja, jotka ovat samankaltaisia kuin muilla. Perintö voi olla peräisin naapurikylästä tai maailman toiselta puolelta, jolloinjosta se on saapunut maahanmuuttajien mukana. Se on siirtynyt sukupolvelta toiselle ja muuntunut ympäristön mukana. Aineettoman kulttuuriperinnön ei tarvitse olla luonteenomaista jollekin kulttuurille. Se vahvistaa identiteettiä ja auttaa ihmisiä kuulumaan yhteen tai useampaan yhteisöön ja yhteiskuntaan laajemminkin.

* ''Edustavaa:'' Aineetonta kulttuuriperintöä ei arvosteta vain kulttuurisena aineettomana tuotteena, vertailemalla sen ainutlaatuisuutta tai erityistä arvoa. Se saa voimansa yhteisöistä ja riippuu niistä, jotka siirtävät tietoa perinnöstä sekä taitoja ja tapoja muille ihmisille omassa ja muissa yhteisöissä sukupolvelta toiselle sekä omassa ajassa että kohti tulevaisuutta.

* ''Yhteisöllistä:'' Aineeton kulttuuriperintö voi olla kulttuuriperintöä vain silloin kun itse yhteisöt, ryhmät tai yksilöt, jotka luovat, säilyttävät tai välittävät sitä edelleen tunnistavat sen omakseen. IlmanKukaan yhteisöjen tunnustustaulkopuolinen ei kukaan ulkopuolinen voi määritellä kuuluuko ilmiö tai käytäntö heidän kulttuuriperintöönsä.

Suomalaiseen aineettoman kulttuurperinnön luetteloon nimettyjä perinteitä ovat esimerkiksi kynttilöiden vieminen hautausmaalle jouluaattona, joulurauhan julistus Turussa, pääsiäiskokkojen polttaminen ja virpominen sekä saunominen, kaustislainen viulupelimannitraditio, lavatanssit ja tango, laihialainen nuukuus, runonlaulu, räsymattojen kudonta, Euran rinkilät ja kalakukko, mölkky, kyykkä, pesäpallo sekä Skruuvin pelaaminen, hortoilu (eli villivihannesten ja -yrttien kerääminen ja käyttäminen) ja jokamiehenoikeudet. UNESCO ylläpitää sopimukseen liittyen kansainvälistä aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa, jolla on yli 300 kohdetta eri puolilta maailmaa. Luetteloiden avulla halutaan tuoda näkyvyyttä elävälle perinnölle eri puolilla maailmaa ja jakaa hyviä käytäntöjä maiden kesken. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ykliitto.fi/yk70v/kulttuurinen/maailmanperintokohteet|nimeke=Maailmanperintökohteet {{!}} YK-liitto.fi|julkaisu=www.ykliitto.fi|viitattu=2019-03-04}}</ref> Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö päättää, mitkä asiat se ehdottaa kansainväliseen luetteloon. <ref name=":1" /> Voit tutustua tarkemmin Suomen aineettoman perinnön luetteloon tämän kappaleen Tutustu lisää -osiosta löytyvistä linkeistä.{{Perusopetuksen pohdintalaatikko|# Mitä asioita suomalaisesta kulttuurista sinä haluaisit lisätä maailmanperinnön tai aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon?