Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Mesoamerikka” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Muokkaus
Yhdisttey artikkeliin Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Mesoamerikan kulttuurikehitys
Merkkaus: Korvattu
Rivi 1:
[[Kuva:Maya-color.svg|thumb|right|Mayaintiaani.]]
 
{{Roskaa}}
'''Mesoamerikka''' on alue, joka ulottuu Meksikoon ja sen naapurivaltioihin. Intiaanit asuttivat Mesoamerikan luultavasti jääkauden lopuilla.
Alkujaan maissin viljely omaksuttiin täällä tuhansien vuosien kehityksen tuloksena noin 5000 eaa.
Iällä alueella syntyi
noin 2000 eaa - 500 eaa monia intiaanikulttuureja. Ne saivat lähtösysäyksen Etelä-Amerikan vaikutteista. Tunnetuimpia näistä ovat [[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Maya kulttuuri|mayat]] ja [[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Atsteekit|asteekit]]. Ennen näitä oli monia muita kulttuureja, muun muassa [[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Olmeekit|olmeekit]] ja [[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Teotihuacán|Teotihuacan]]. Mesoamerikan intiaanikulttuurit tunnetaan muun muassa raa'oista ihmisuhreistaan ja sotaisuudestaan. Mutta yhtä hyvin nämä kulttuurit ovat jättäneet meille perinnöksi kumin ja kaakaon.
 
== Paleointiaanit ==
 
Ensimmäiset Mesoamerikan asukkaat olivat paleointiaaneja. He tulovat noin 13000 eaa. Nämä kivikauden ihmiset elivät majoissa metsästäen ja kalastaen. Ihmiset kiersivät paikasta toiseen vuodenaikojen mukaan. On luultavaa, että kivikauden ihmiset palvoivat maaemoa, isä taivasta ja aurinkoa jumalina.
 
== Arkaainen kausi ==
 
Väkiluku kasvoi arkaaisella kaudella, muttei nopeasti.
Riista väheni ajan mukana. Niinpä ihmiset alkoivat enenevissä määrin
[[Tiedosto:Paisaje en el valle de Tehuacán.JPG|pienoiskuva|Tehuacanin laakosta on löydetty mekejä varhaisesta maissinviljelystä.]]
kasvattaa maissia. Maissin tähkä suureni ajan mukana. Niinpä maissi saattoi elättää yhä isompaa väestöä. Maissia alettiin viljellä noin 5000 eaa. Jo tuolta ajalta on löydetty ihmisuhreihin viittaavia hautauksia. Saviastioita ei tunnettu, niiden sijasta käytetiin muun muassa koreja. Noin 3000 - 2500 eaa alkoi puolikiinteä asutus. Kylissä asuttiin osa vuotta kuopataloissa.
 
== Muotoutumisvaihe ==
 
Kulttuurin muotoutuminen edellytti uusien keksintöjen omaksumista muilta ja väestönkasvua.
 
Noin 2500 eaa alkoi muotoutumisvaihe, jolloin alettiin tehdä saviastioita.
 
Yli tuhannen vuoden päästä Etelä-Amerikan monumenttirakentamisen vaikutus levisi ehkä meritse Meosamerikkaan.
[[Tiedosto:Cabeza Colosal nº1 del Museo Xalapa.jpg|pienoiskuva|Olmeekkien kivipää, joka esittää ehkä päällikköä.]]
Guatemalaan Tyynenmeren rannikoille syntyi kyliä 1800. Näistä kehittyi parissa sadassa vuodessa verkostoja, joissa suuret keskuskylät hallitsivat pienempiä kyliä. Tämä kertoi siitä, että jotkut kyläpäälliköt olivat sodilla vallanneet naapurikyliä ja pistäneet ne maksamaan veroja. Jo tuolloin pelattiin pallopeliä, jonka hävinnyt joukkue uhrattiin. Kulttuuria sanotaan Mokayan kulttuuriksi. Mokaya tarkoittaa "maissi-ihmistä".
 
Kulttuurin vaikutus lienee levinnyt sen ydinalueelta Soconuscosta Guerreroon ja Oaxacaan, jonne vuosisatojen kuluessa syntyi kaupunkien esiasteita.
 
Vasta Tabascon osavaltion olmeekkeja pidetään perinteisesti Mesoamerikan kaupunkisivilisaation tekijöinä.
 
Ensimmäinen olmeekkien suuri keskus oli muutaman tuhannen asukkaan San Lorenzo, joka rakennettiin noin 1200 eaa.
 
Omeekit tunnetaan suurista kiviveistoksistaan. He rakensivat myös suuria maapyramideja ja muita rakenteita. Meile säilyneet olmeekien kivipäät esittävät luultavasti päälliköitä. Nämä enteilivät Maya-sivilisaation syntyä.
 
Viimeistään noin 1200 eaa alkoi kasteluviljely Guerrerossa.
 
Noin 1200-1000 eaa mayat rakensivat ensimmäisen suuren keskuksensa, Nakben. Terasseja ja temppeleitä alkoi ilmestyä myös muualla maya-alueelle. Muotoutumiskauden keskivaihe alkoi. Merkit mayaeliitistä olivat selvät noin
 
750 eaa., jolloin tehtiin eismmäinen suuri temppeli.
 
Noin 700 eaa Meksikon laakson Tlatilco kasvoi kaupungiksi.
 
n. 650 eaa- 150 jaa muotoutumisvaiheen lopuilla syntyivät ensimmäiset Mesoamerikan suuret keskukset. Näitä olivat mayojen varhaiset kaupungit, muun muassa El Mirador. Meksikon keskiylängöillä kukoistivat Tlatilco ja Cuicuilco. Cuicuilcossa oli pyöreä pyramidi. Kaupunki tuhoutui tulivuorenpurkauksessa. Myöhempää suurkaupunkia Teotihuacania alettiin rakentaa. Mayakirjoitus ilmestyi noin 400 - 300 eaa.
 
== Klassinen kausi ==
 
Klassiesta kautta luonehtuvat mayojen ja Teotihuacanin kulttuurit. Rakentaminen oli ennen näkemätöntä. Eliitti rakennutti ylellisä palatseja ja suuria temppeleitä.
 
Klassiseksi kutsuttu mayakausi alkoi 150 jaa. Mayakirjoitus muotoutui lopulliseen asuunsa noin 300 jaa.
[[Tiedosto:Flickr - archer10 (Dennis) - Guatemala-1455.jpg|pienoiskuva|Viidakon peittämä raunioitunut mayatemppeli Tikalissa.]]
Kaupunkivaltiot sotivat mayojen Petenin viidakkoalueella keskenään.
 
Pohjoisempana ei-mayaintiaanien asuttamaan Meksikon laakson oli syntynyt suuri keskus Teotihuacan, jonka valta ulottui suureen osaan Etelä-Meksikoa. Teotihuacanin kaupungissa asui kymmeniä tuhansia ihmisiä. Siellä oli kaksi suurta pyramidia. Geenitutkimusten mukaan kaupungissa asui monia eri kansoja.
 
Mya-alueella näkyy klassisen kauden lopussa merkkejä palatsien kasvusta: maallinen mahti kasvoi papiston kustannuksella. Klassisen kauden lopulla tapahtui romahdus noin 750-1050 jaa. Kuninkaat ja varakuninkaat menettivät valtansa tai kuolivat sodisssa. Romahdus tapahtui eri paikoissa eri aikaan. Kuivuus ja kiihtyneet sodat hävittivät mayakulttuurin. Sodat saattoivat johtua niin kutsuttujen Putunin mayojen valloitusretkistä.
 
Teotihuacanin tuhon syytä ei sata sanoa. Ehkä se oli kuivuus, ehkä pohjoisesta tulleet vihamieliset heimot. On jopa esitetty, että kaupunki olisi hylätty uskonnon takia, kun määrätty aika tuli täyteen.
 
Klassisella kaudella vaikutti muitakin kulttuureja, muun muassa misteekit ja sapoteekit, jotka kampailivat keskenäänkin.
 
== Jälkiklassinen kausi ==
 
Metallinkäsittely yleistyi jälkiklassisen kauden alussa. Intiaanit sulattivat lähinnä kuparia, mutta joskus myös hopeaa ja kultaa.
 
Jälkiklassisella kaudella nousivat ensin ehkä pohjoisesta saapuneet tolteekit. Heidän pääkaupunkinsa Tula oli
[[Tiedosto:Aztec ear flares, Art Institute.jpg|pienoiskuva|Asteekkien kullattuja korvakoruja, jotka kiinnostivat espanjalaisvalloittajia.]]
melko lähellä Meksikon laaksoa. Tolteekkien vaikutus ulottui selvästi maya-alueelle, jonne syntyi tolteekkkivaikutteinen mayakulttuuri. Sen tunnettuja keskuksia olivat Mayapan ja Chichen Itza. Mayapan nousi kauden lopulla johtoasemaan. Sitten jälkiklassisenkin mayakulttuurin useimmat kaupungit autioituivat.
 
Asteekit tulivat pohjoisesta noin 1200 eaa. Meksikon laaksoon. Oman kertomansa mukaan he saivat asua saarella "kaislojen seassa, ruokojen seassa".
 
Asteekkien keskus Tenochtitlan rakennettiin noin 1300 eaa. Texcooco-järven saarelle kohtaan, jossa on nykyään Mexico City. Siihen aikaan eri heimojen kaupunkivaltiot kilpailivat vallasta Meksikon laaksossa. Asteekit onnistuivat vaihtamalla liittolaisia nousemaan johtoasemaan. He kukistivat yhdessä tepaneekkien kanssa acolhuat. Sitten he kääntyivät Texcocon kanssa acolhuoita vastaan.
 
Asteekkien valtakunta nousi 1400-luvulla huippuunsa. Tenochtitlanin johtama kolmiliitto kukisti valtaansa suuren alueen Etelä-Meksikosta. Niin sanotuissa "kukkien sodissa" hankittiin ihmisuhreja. Tehochtitlanin väkiluku nousi 250 000 :een. Eräs espanjalaisvalloittaja kuvasi asteekkien kulttuuria "sekoitukseksi hienostuneisuutta ja barbariaa".
 
== Espanjalaisten tulo ==
 
Espanjalaiset valtasivat vuonna 1521 asteekkien valtion. Siinä heitä auttoivat intiaaniliittolaiset, mukanaan tuomansa taudit, hevoset, rauta-aseet ja tuliaseet. Intiaanien aseet olivat lähinnä kivikärkisiä ja puisia. Lisäksi espanjalaiset käyttivät sitä hyväkseen, etteivät kaikki intiaanit suinkaan pitäneet asteekkien valtakunnasta. Espanjalaiset ryöstivät asteekkien kullan.
 
Monia Mesoamerikan intiaaneja kuoli tautien, väkivallan ja pakkotyön seurauksena. Mesoamerikan alueesta tuli Espanjan siirtomaa.
 
Texcoco-järvi kuivatettiin. Aikaa myöten siihen nousi Meksikon pääkaupunki.
 
[[Luokka:Wikijunior Muinaiset kulttuurit|{{SUBPAGENAME}}]]
 
== Arkaaiinen kausi ==