Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Mesoamerikan kulttuurikehitys” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 7:
Iällä alueella syntyi
noin 2000 eaa - 500 eaa monia intiaanikulttuureja. Ne saivat lähtösysäyksen Etelä-Amerikan vaikutteista. Tunnetuimpia näistä ovat [[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Maya kulttuuri|mayat]] ja [[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Atsteekit|asteekit]]. Ennen näitä oli monia muita kulttuureja, muun muassa [[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Olmeekit|olmeekit]] ja [[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Teotihuacán|Teotihuacán]]. Mesoamerikan intiaanikulttuurit tunnetaan muun muassa raa'oista ihmisuhreistaan ja sotaisuudestaan. Mutta yhtä hyvin nämä kulttuurit ovat jättäneet meille perinnöksi kumin ja kaakaon.
 
 
== Yleinen kehitys ==
 
 
Mesoamerikassa kuten monilla muillakin alueilla maailmassa paikalliset suurriistanmetsästäjät alkoivat viljellä maata. Vähitellen alettiin asettua yhä pysyvämmin paikoilleen, alettiin kasvatta kasveja ja väkiluku alkoi kasvaa. Puutarhaviljelykaudella, joka alkoi noin 8000-6000 eaa. viljeltiin kurpitsoja, chiliä, avokadoja ja papuja riistan, kalojen ja kerättyjen kasvien lisukkeeksi. Tehuacánin laakso Meksikon keskiylängöllä oli kehityksen keskuksia. 5000 eaa. vain noin 1/10 ravinnosta tuli puutarhoista. Samoihin aikoihin Karibialla opittiin purjehtimaan.
 
''Arkaaisella kaudella'' (3500-1800 eaa.) intiaanit asettuivat asumaan kiinteisiin kyliin, keramiikka ja kankaankudonta yleistyivät sekä alettiin viljellä maissia ja puuvillaa. Jalostuksen seurauksena maissintähkä kasvoi nopeasti alkuperäisestä koostaan kaksinkertaiseksi. ''Esiklassisella kaudella'' se oli villimaissiin nähden jo 3,5 kertainen ja ajanlaskun alkaessa jo yli nelinkertainen.
 
Intiaaneille syntyi valtioita viimeistään '''Olmeekki kulttuurin''' myötä (n. 1000 eaa.). Voi olla, että osa kulttuurista oli lainaa varhaisimmista Etelä-Amerikan kulttuureista.
 
Valtiot kehittyivät mahtaksksi klassisella kaudella noin 200 eaa-300 jaa alkaen. '''Teotihuacan''' nousi Meksikon keskiylängöllä, ja loi suurvallan. Eteläisellä maya-alueella oli monia kilpailevia kaupunkivaltioita.
 
Klasinen kausi päättyi romahdukseen. Syynä lienevät olleen kuivuus ja sodat.
 
Jälkiklassiella kaudella maya-alueen painopiste siirtyi Pohjois-Jukataniin. meksikon keskiylängöllä suurvaltoja loivat ensin tolteekit, sitten asteekit.
 
Espanlaiset ryöstivät ja hävittivät astekkivaltion 1500-luvun alussa. Raunioille alkoi muotoutua vuoisatojen saatossa nykyinen Meksiko.
 
 
== Paleointiaanit ==
Rivi 32 ⟶ 13:
 
== Arkaainen kausi ==
 
Mesoamerikassa kuten monilla muillakin alueilla maailmassa paikalliset suurriistanmetsästäjät alkoivat viljellä maata. Vähitellen alettiin asettua yhä pysyvämmin paikoilleen, alettiin kasvatta kasveja ja väkiluku alkoi kasvaa. Puutarhaviljelykaudella, joka alkoi noin 8000-6000 eaa. viljeltiin kurpitsoja, chiliä, avokadoja ja papuja riistan, kalojen ja kerättyjen kasvien lisukkeeksi. Tehuacánin laakso Meksikon keskiylängöllä oli kehityksen keskuksia. 5000 eaa. vain noin 1/10 ravinnosta tuli puutarhoista. Samoihin aikoihin Karibialla opittiin purjehtimaan.
 
Väkiluku kasvoi arkaaisella kaudella, muttei nopeasti.
Rivi 41 ⟶ 24:
 
Maissin tähkä suureni ajan mukana. Niinpä maissi saattoi elättää yhä isompaa väestöä. Jo tuolta ajalta on löydetty ihmisuhreihin viittaavia hautauksia. 4000 eaa alkoi näkyä viljelyn aiheuttamia muutoksia maissin tähkissä Tehuacanin laaksossa. Saviastioita ei tunnettu, niiden sijasta käytettiin muun muassa koreja. Noin 3400 eaa tehtiin astioita kivestä hiomalla. Noin 3000 - 2500 eaa alkoi puolikiinteä asutus. Kylissä asuttiin osa vuotta kuoppataloissa.
 
Keramiikka ja kankaankudonta yleistyivät sekä alettiin viljellä maissia ja puuvillaa.
 
== Muotoutumisvaihe ==
 
Noin 2500 eaa alkoi muotoutumisvaihe, jolloin alettiin tehdä saviastioita. Ensimäistä saviastiatyyliä Mesoamerikassa sanotaan Purronin keramiikaksi. Se saattoi tulla Etelä-Amerikasta, joka oli tuolloin kulttuurikehityksessä Mesoamerikkaa edellä.
Kulttuurin muotoutuminen edellytti uusien keksintöjen omaksumista muilta ja väestönkasvua.
 
Noin 2500 eaa alkoi muotoutumisvaihe, jolloin alettiin tehdä saviastioita. Ensimäistä saviastiatyyliä Mesoamerikassa sanotaan Purronin keramiikaksi.
 
Yli tuhannen vuoden päästä Etelä-Amerikan monumenttirakentamisen vaikutus levisi ehkä meritse Meosamerikkaan.
Rivi 74 ⟶ 57:
Klassiesta kautta luonehtuvat mayojen ja Teotihuacanin kulttuurit. Rakentaminen oli ennen näkemätöntä. Eliitti rakennutti ylellisä palatseja ja suuria temppeleitä.
 
Klassiseksi kutsuttu mayakausi alkoi 150 jaa. Mayakirjoitus muotoutui lopulliseen asuunsa noin 300 jaa. Tällöin Mesoamerikka oli ohittanut kehityksessään Etelä-Amerikan, jossa merkintätapana käytetiin solmukirjoitusta. Aikaa myöten mayat kehittivät metalemtiikan melko pitkälle, muun muassa keksivät nollan. Mayojen lulujärjestelmän pohja oli 20, joka on varpaiden ja sormien yhteen laskettu summa.
[[Tiedosto:Flickr - archer10 (Dennis) - Guatemala-1455.jpg|pienoiskuva|Viidakon peittämä raunioitunut mayatemppeli Tikalissa.]]
Kaupunkivaltiot sotivat mayojen Petenin viidakkoalueella keskenään.
 
Pohjoisempana ei-mayaintiaanien asuttamaan Meksikon laakson oli syntynyt suuri keskus TeotihuacanTeotihuacán, jonka valta ulottui suureen osaan Etelä-Meksikoa. TeotihuacaninTeotihuacánin kaupungissa asui kymmeniä tuhansia ihmisiä. Siellä oli kaksi suurta pyramidia. Geenitutkimusten mukaan kaupungissa asui monia eri kansoja.
 
MyaMaya-alueella näkyy klassisen kauden lopussa merkkejä palatsien kasvusta: maallinen mahti kasvoi papiston kustannuksella. Klassisen kauden lopulla tapahtui romahdus noin 750-1050 jaa. Kuninkaat ja varakuninkaat menettivät valtansa tai kuolivat sodisssa. Romahdus tapahtui eri paikoissa eri aikaan. Kuivuus ja kiihtyneet sodat hävittivät mayakulttuurin. Sodat saattoivat johtua niin kutsuttujen Putunin mayojen valloitusretkistä.
 
Teotihuacanin tuhon syytä ei sata sanoa. Ehkä se oli kuivuus, ehkä pohjoisesta tulleet vihamieliset heimot. On jopa esitetty, että kaupunki olisi hylätty uskonnon takia, kun määrätty aika tuli täyteen.
Rivi 107 ⟶ 90:
 
Texcoco-järvi kuivatettiin. Aikaa myöten siihen nousi Meksikon pääkaupunki.
 
 
 
Kuuluu osana [[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Esikolumbiaaniset kulttuurit|Esikolumbiaanisiin kulttuureihin]].
 
 
== Aikajana ==
Rivi 174 ⟶ 152:
seremoniakeskus = taajama eli kaupunki tai kylä, johon ihmiset kokoontuivat palvomaan ja kunnioittamaan jumalia ja viettämään uskonnollisia juhlia
 
 
Kuuluu osana [[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Esikolumbiaaniset kulttuurit|Esikolumbiaanisiin kulttuureihin]].
[[Luokka:Wikijunior Muinaiset kulttuurit|{{SUBPAGENAME}}]]