Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Mayojen historia” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Muokkaus |
|||
Rivi 3:
Kuuluu osana [[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Esikolumbiaaniset kulttuurit|Esikolumbiaanisiin kulttuureihin]].
'''Mayat''' (lausu ''maijat'' ) olivat Etelä-Meksikossa, Guatemalassa ja lähistöillä elänyt intiaanikansa, joka rakensi taitavasti suuria kaupunkeja ja temppeleitä. Mayojen kulttuuri kukoisti noin 400 eaa - 900 jaa. Mayoilla oli kirjoitus ja tarkka kalenteri. Mayat tunsivat nollan, toisin kuin esimerkiksi roomalaiset. Mayat olivat taitavia rakentajia. Mutta mayoissa oli myös huonoja puolia. Mayat uhrasivat ihmisiäkin mm. heittämällä lähteisiin. Kaiken kukkuraksi mayakaupungit mm. Tikal ja Caracol sotivat keskenään. Niin sanottu klassinen mayakulttuuri romahti vuoteen 900 jaa mennessä. Yleensä syynä pidetään kuivuutta ja sotia. Tämän jälkeen
vallitsi jokin aikaa maya-tolteekkiliitto, joka hajaantui pian. Sen jälkeen jäi yksittäisiä mayakaupunkeja. Amerikkaan valloitusretkille saapuneet espanjalaiset kukistivat viimeisen mayakaupungin Tayasalin vasta vuonna 1697. Nykyään monet mayat elävät köyhissä oloissa.
Rivi 11:
Vielä 1900-luvun alkupuolella tutkijoilla oli nurinkurisia käsityksiä mayoista. Heidän uskottiin olleen rauhanomainen, pappisluokan johtama yhtenäinen kansa, joka eli kaskiviljelyllä. Nykyään tiedetään heidän olleen sotaisia, hajanaisia ja ylimystön johtamia, eikä kaskiviljely olisi kyennyt elättämään kasvavaa väestöä.
==
Mayojen historia ulottuu yli 3000 vuoden taakse. Heidän kulttuurinsa on jaettavissa kolmeen
# Varhaisiin metsätäjiin ja viljelijöihin n. 11000 eaa - 20000 eaa Metsästys, kalastus, keräily. Liikkuva elämäntapa. Aikaa myöten puutarhalviljely, maissin viljely, saviastiat, kiinteät kylät
▲Mayojen historia ulottuu yli 3000 vuoden taakse. Heidän kulttuurinsa on jaettavissa kolmeen kauteen. Klassisen kauden ja myöhäiskauden välissä katsotaan tapahtuneen äkillisen romahduksen.
#Muotoutumisvaiheeseen
▲# Varhaiskauteen (eli esiklassiseen) n. 1000 eaa. - 250 jaa. Varhaiset keskukset Nakbe, El Mirador
# Klassiseen kauteen 250 - 900 jaa. Keskialueen kulttuuri ja sen romahdus. Suurkaupunkeja Tikal, Calakmul.
# Myöhäiskauteen 900-luku - 1697 Asutus mm. Pohjois-Jukatanilla Chichen Itza, Mayapan.
==Varhaisin kausi: metsästys, varhaisin viljely==
Kivikautiset ihmiset saapuivat maya-alueella arkeologien mukaan noin 11000-10000 eaa. Näitä sanotaan paleointiaaneiksi. He olivat liikkuvia metsästäjä-keräilijöitä. Kun suurriista loppui, alkoi arkaainen kausi. Silloin metsästettiin pienriistaa, puyydettiin vesien eeläviä ja harjoitettiin muun muassa kurpitsan puutarhaviljelyä. Väki siirtyili yhä yleensä paikasta toiseen. Noin 7000- 5000 eaa alettiin Mesoamerikassa viljellä maissia. Viljelijät asettuivat aikaa myöten paikoilleen. Maya-alueen alangolle maissi levisi viimeistään 3000 eaa. Vielä tällöin metsästys jne olivat pääelinkeino.
Noin 5000 eaa alettiin Mesoamerikassa viljellä maata. Viljelijät asettuivat aikaa myöten paikoilleen. Saviastioiden tekotaito levisi Mesoamerikkaan noin 2500-2000 eaa. Näihin aikoihin alettiin maya-alueellakin viljellä maissia. Lähelle Tyynenmeren ranta syntyi noin 1800 eaa kasvavia kyliä. Näissä oli kylien keskustassa tasanteelle tehtyjä rakennelmia. Korokkeelle korottaminen kertoo luultavasti kyläpäällikön mahdista.▼
== Esiklassinen: saviastiat, temppelit, suuret keskukset ==
Noin 1500 eaa käytiin kauppaa mm. jadella, jota pidettiin arvokkaana. Olmeekit ilmaantuivat viimeistään 1300 eaa. ja levittivät vaikutteitaan maya-alueelle vuoteen 400 eaa asti.▼
=== Varhainen esiklassinen kausi: saviastiat n. 2000 eaa - ===
▲
Noin 1500 eaa käytiin kauppaa mm. jadella, jota pidettiin arvokkaana.
=== Keskimmäinen esiklassinen kausi: ensimmäiset temppelit n. 1200 eaa - ===
▲
Maissin viljely mahdollisti väkiluvun kasvun ja suurten rakennelmien teon.
Rivi 35 ⟶ 42:
Noin 1200-750 eaa nousi vanhin tunnettu suuri mayakaupunki, Nakbe. Sen rauniot ovat Petenin alueella Miradorin laaksossa. Kaupunkiin rakennettiin isoja temppeleitä sekä palatseja noin 800 eaa. Kalkkikivi tuotiin läheiseltä louhokselta. Alankoalueen maaperä onkin juuri kalkkikiveä, joka on pehmeää ja helposti louhittavissa.
=== Esiklassisen kauden loppuvaihe: suuret mayakeskukset, kukoistus alkaa 400 eaa - ===
Pian mayat alkoivat rakentaa porraspyramideja. Nakben lähellä sijainneessa 80 000 asukkaan suurkaupungista '''El Miradorista''' on löydetty eräs kaikkien aikojen suurimmista pyramideista. Samanaikaisesti '''Civalin''' parhaimmillaan 10 000 asukkaan kaupungissa pyramiditemppelit suunnattiin astrologisten tapahtumien mukaan.
'''San Bartolosta''' on löydetty varhaisin kuninkaallinen hauta ja upeimmat mytologiaa kuvaavat seinämaalaukset. Mayojen jumalista kertovia taruja kuvaavia maalauksia ja steeloja on löydetty useista kaupungeista.
Noin 400 eaa mayat alkoivat pystyttää kivisiä steeloja, patsaita joissa on kirjoitusta.
Rivi 42 ⟶ 49:
Useimmat esiklassisen kauden keskuksista hylättiin hieman ennen klassista kautta tai viimeistään sen alussa. On mahdollista, että ne olisi valloitettu. Osa niistä asutettiin kuitenkin uudelleen klassisen kauden lopulla, mutta niistä ei koskaan enää tullut samanlaisia suuria keskuksia. Esiklassisen kauden lopulla alkoi klassisen kauden suur-keskus Tikal kasvaa.
===Mayojen kukoistus 250 jaa - 900 jaa===
[[Kuva:Tikal 2006 - panoramio - David Holt.jpg|thumb|right|250px|Tikalin "Temppeli 2" on jyrkkä porraspyramidi.]]
Rivi 53 ⟶ 63:
Myöhäisklassisella kaudella Teothicuan oli romahtanut (n. 600), eikä sen kanssa voitu enää käydä kauppaa. Keramiikkakausien nopea vaihtelu viittaa kiihtyneeseen kilpailuun kaupunkien välillä samoin kuin sotien lisääntyminen.
: Pääartikkel:[[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Mayojen klassien kulttuurin tuho|Mayojen klassisen kulttuurin tuho]]
Rivi 65 ⟶ 75:
pohjoiseen. Keskisen maya-alueen väestö jatkoi harvenemistaan vielä vuosisatoja.
Myöhäisellä kaudella kehityksen painopiste siirtyi selkeästi Pohjois-Jukatanille, tärkeinä keskuksinaan Chichen Itza, Uxmal, Edzná ja Coba, joista ensinnä mainittu on tunnetuin. Ulkopuolelta tuli voimakkaita vaikutteita ja onkin puhuttu Tolteekki-Maya-kulttuurista. Ihmisuhrien määrä lisääntyi.
===
[[Kuva:Templo de los Guerreros.jpg|thumb|220px|Chicken Izan soturien temppelissä on vahvoja tolteekkivaikutteita.]]1221 mayat ryhtyivät kapinaan Chicken Itzan maya-tolteekki-ruhtinaita vastaan. Lyhyen sisällissodan jälkeen paikallisruhtinaat kokoontuivat. Päätettiin rakentaa uusi pääkaupunki, jonka nimeksi tuli Mayapan (Maya-kansojen malli). Valittiin kuningas ja paikallisruhtinaat nousivat merkittäviin asemiin uuden valtion hallinnossa.
Liitto hallitsi aluetta 1450 kapinaan saakka, jossa kaupunki poltettiin ja kuningassuku tapettiin. Sen jälkeen alue hajaantui jälleen kaupunkivaltioiksi. Nämä sotivat keskenään.
Eteläisellä Jukatanilla Itza, Ko'woj ja Jalain mayat keskeisessä Petenissä selvisivät klassisen kauden romahduksesta ja olivat luoneet uudet kaupunkivaltiot 1250 mennessä. Itza mayojen pääkaupunki oli tunnettu Chicken Itza.
Myös eteläisellä ylämaalla maya kulttuuri jatkoi voimissaan. Siellä Quiche (tai K'iche') Mayojen valtakunnassa syntyi mayojen parhaiten tunnetut kirjallinen tarinakokoelma Popol Vuh, joka kuvaa Mayojen jumaltaruja ja maailmaa.
Jukatanin valloitus vei 170 vuotta ja se oli vaarallista ja vaikeaa. Mayoilla ei ollut yhtä poliittista keskusta, jonka valloittaminen olisi auttanut saamaan koko alueen hallintaansa. Sen sijaan heidän oli valloitettava Mayat valtio kerrallaan. Alueella ei myöskään ollut houkuttelevia jalometalleja. Itza ja Ko'woj antautuivat espanjalaisille vasta 1697.
| |||