Ero sivun ”Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Bolivia” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Travel1515415 (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Muokkaus
Rivi 1:
'''Kuuluu osana''' [[Wikijunior Muinaiset kulttuurit/Esikolumbiaaniset kulttuurit|Esikolumbiaanisiin kulttuureihin]].
 
Bolivian vuoristoisella ylängöllä syntyi noin 100-350 jaa suuri Tiwanakun kaupunki. Sen keskustaan rakennettiin suuria temppeleitä. Niissä palvottiin muun muassa maaäitiä, taivaanjumalaa ja ukkosenjumalaa. Tiwanakun asukkaat elivät muun muassa viljelemällä perunoita ja muita kasviksia vedessä. Lähellä oli suuri Titicaca-järvi.
 
Ehkä ilmaston kylmeneminen ja kuivumine laski järven pintaa, viljelmiin ei vesi riittänyt. Tiwanaku autioitui noin vuosina 1000-1050 jaa.
 
Tämän jälkeen aimaroiden kulttuuri levittäytyi alueelle.
 
== Monumentit ==
Temppelit ja pyramidit olivat muinaisen Tiwanakun keskus. Pääkaupunki oli alaltaan 6 neliökilometrianeliökilometriä ja siellä asui parhaimmillaan 40 000 ihmistä. Rakennukset olivat monumentaalisia ja upeaa kivityötä. Kiviä tuotiin rakennuspaikalle 40 kilometrin päästä. Paikalle rakennettiin pyramidi-temppeleitä, vesialtaita ja palatseja maan, veden ja vuorten jumalille.
 
== Tiwanakin maatalous ==
Viljelyä harrastettiin sekä terasseilla että järviviljelynä. Järviviljelyssä viljelypenkereiden eli -kumpujen välisiä kanavia käytettiin lämpöpattereina hallan (eli yöpakkasten) varalta. Vesi varastoi auringon lämpoä päivisin ja luovuttaa sitä öisin. Lisäksi lähellä jäätyessään vesi luovuttaa lämpöä, joka nousee sen yläpuolisille kummuille ja näin lämmittää niitä.
 
== Tiwanaku / Tiahuanaco ==
[[Kuva:Ruins Tiwanaku Bolivia.jpg|thumb|Raunioita]]Tiwanakua pidetään yhtenä merkittävimmistä inkojen edeltäjistä. Tiwanakon kaupunki sijaitsee Titicaca-järven kaakkoisrannalla. Tiedot kulttuurista ovat unohdettuja, sillä se ei jättänyt jälkeensä kirjoitettua historiaa. Viljelyä harrastettiin sekä terasseilla että järviviljelynä. Järviviljelyssä viljelypenkereiden eli -kumpujen välisiä kanavia käytettiin lämpöpattereina hallan (eli yöpakkasten) varalta. Vesi varastoi auringon lämpoä päivisin ja luovuttaa sitä öisin. Lisäksi lähellä jäätyessään vesi luovuttaa lämpöä, joka nousee sen yläpuolisille kummuille ja näin lämmittää niitä.
 
Paikalla sijaitsi n. 1500 eaa alkaen pieni maatalous-kylä ja sen lähellä toisia pieniä kyliä. Kaupunki alkoi kasvaa n. 100 jaa. Suurvalta kaudella 350-400 jaa. vaikutus levisi jonkin matkaa Titicaca-järven laakson ulkopuolellekin.[[Kuva:Tiwanaku7.jpg|thumb|90px]]
 
Suurvaltakaudella 350-400 jaa. vaikutus levisi jonkin matkaa Titicaca-järven laakson ulkopuolellekin.[[Kuva:Tiwanaku7.jpg|thumb|90px]]
Loistokaudella n. 725 - 1000 se levisi erityisesti itään, mutta myös kohti nykyistä Pohjois-Chileä.
 
Pohjoisempana Andeilla oli Warin valtio.
 
Loistokaudella n. 725 - 1000 se levisi erityisesti itään, mutta myös kohti nykyistä Pohjois-Chileä. Kulttuuri romahti n. 1000-1100 tuntemattomasta syystä. Ainakin osasyynä lienee ollut samanaikainen kuivuus. Aimara-intiaanitIhmisiä siirtyi saapuivatasumaan alueellesuurista piankeskuksista senpieniin jälkeenkyliin.
 
Ranellemia rikkoutui ja syntyi tulipaloja.
 
Rakennelmien rikkoutumine saattoi johtua maanjäristyksestä. Mutta yhtä hyvin ne saattoivat olla vieraiden valloittajien syytä.
 
Aimara-intiaanit saapuivat alueelle pian sen jälkeen.
 
Noin 1200 eaa alueen saviastiatyyli vaihtui. Samoihin aikoihin linnoitetuja kyliä ilmastyi. Tornimaiset chullpa-haudat ilmaantuivat. Nyt seudulla oli kilpailevia, pieniä, aimaroiden kuninhaskuntia.
Paikalla sijaitsi n. 1500 eaa alkaen pieni maatalous-kylä ja sen lähellä toisia pieniä kyliä. Kaupunki alkoi kasvaa n. 100 jaa. Suurvalta kaudella 350-400 jaa. vaikutus levisi jonkin matkaa Titicaca-järven laakson ulkopuolellekin.[[Kuva:Tiwanaku7.jpg|thumb|90px]]
Loistokaudella n. 725 - 1000 se levisi erityisesti itään, mutta myös kohti nykyistä Pohjois-Chileä. Kulttuuri romahti n. 1000-1100 tuntemattomasta syystä. Ainakin osasyynä lienee ollut samanaikainen kuivuus. Aimara-intiaanit saapuivat alueelle pian sen jälkeen.
 
== Keitä tiwanakulaiset olivat ==
Temppelit ja pyramidit olivat muinaisen Tiwanakun keskus. Pääkaupunki oli alaltaan 6 neliökilometria ja siellä asui parhaimmillaan 40 000 ihmistä. Rakennukset olivat monumentaalisia ja upeaa kivityötä. Kiviä tuotiin rakennuspaikalle 40 kilometrin päästä. Paikalle rakennettiin pyramidi-temppeleitä, vesialtaita ja palatseja maan, veden ja vuorten jumalille.
Monesti Tiwanakun rakentajina pidetään pukina-intiaaneja. Joskus on myös väitety uru-intiaaneja, joita elää vielä nykyäänkin Titicaca-järven saarilla. Aimaroita saattoi elää Tiwanakun aikoina rinnana punkna-intiaanien kanssa.
 
==Fuerte de Samaipata==
Rivi 14 ⟶ 41:
Alue käsittää yli 40 hehtaaria. Se koostuu kahdesta osasta. Kallioista, joihin on kaiverrettu geometrisiä kuvio, käärmeitä, jaguaareja ja muita eläinhahmoja. Vuoren seinämässä on myös 12 kivistä istuinta, joita kutsutaan nykyään tietäjien valtaistuimiksi. Alueella on ollut viitisen temppeliä, joista vain perustukset ovat säilyneet sekä vesisammio. Etelässä sijaitseva raunio alue, joka on ilmeisesti ollut hallinnollinen keskus ja asuinalue. 1400-1600-luvuilla alue oli Inkojen hallussa.
 
==Aimara -kuningaskunnat (1000-1400-luvuilla)==
[[Kuva:Mujeres aymara con siku y caja - flickr-photos-micahmacallen-85524669 (CC-BY-SA).jpg|thumb|Aimara intiaaneja nykyään.]]Aimara-kuningaskunnat aloittivat Bolivian historiallisen kauden. He asuivat linnoitetuissa kaupungeissa Titicaca järveä ympäröivien kukkuloiden laella. He olivat jakautuneet kahteentoista kuningaskuntaan. Aimarat olivat sotaisia ja keskenään riitaisia. Lähes kaikki seitsemästä aimara-heimosta oli jakautuneet kahteen kuningaskuntaan. Tätä hajanaisuutta inkat hyödyttivät valloituksissaan. Inkojenkin yhteydessä aimarat säilyttivät jonkin verran autonomiaa (eli itsemääräämisoikeutta).